Onneksi emme elä sotaisaa 1980 -lukua – 1982 oli väkivaltaisempi vuosi kuin 2022

Ukrainan sodan ymmärrettävästi hallitessa uutistarjontaa voi positiivisena merkkinä huomata toiseen maailmansotaan viittaavien vertausten vähentyneen ja vertailukohtien hakemisen kylmästä sodasta alkaneen. Vaikkemme toki elä Kuuban kriisin verrokkia siitä huolimatta että ydinasekorttia on heiluteltu on retorinen siirtymä itsessään positiivinen. 

Eräs käsitys joka usein toistuu arjen puheissa on, että kylmän sodan aikana oli kuitenkin sentään rauhallista toisin kuin nykyään. Entäpä jos otamme silmäyksen taakse menneisyyteen kylmän sodan vuosiin, tasavuosikymmenien kunniaksi vaikkapa vuoteen 1982? Miltä maailma näytti tuolloin? Lyhyesti voisi todeta Euroopan olleen rauhallisemman kun supervallat ottivat välillisesti yhteen Euroopan ulkopuolella samalla kun erilaiset paikalliset itsevaltiaat hakivat supervaltojen tukea omiin valloitusprojekteihinsa. Maailma oli täynnä sotia.

Etelä-Amerikassa nähtiin valtioiden välinen lyhyt sota kun Argentiina yritti vallata Britannialta Falkland -saaret. Kolumbiassa riehui laaja sissisota ja Keski-Amerikassa aikakautta kutsutaan usein Keski-Amerikan kriisin kaudeksi.

Falklandin sodassa 1982 huomattiin meritorjuntaohjusten teho – aivan kuten jo aiemmin 1967 tai nyt 2022… (Wikipedia CC)

Afrikassa riehui useita valtioiden välisiä ja sisäisiä sotia, muun muassa Etiopian-Somalian rajasota ja Tsadin ja Libyan välinen sota.

Lähi-Idässä raivosi Iranin-Irakin sota jo kolmatta vuotta jatkuen vuoteen 1988. Sodan päättymiseen mennessä sen arvioitiin vaatineen jopa miljoona kuolonuhria. Israel oli saanut juuri päätökseen Libanonin sotaretkensä aktiivisen vaiheen ja miehitti osaa Etelä-Libanonista vuoteen 2000 saakka. Valtioiden välisten sotien lisäksi meneillään oli myös muun muassa Libanonin sisällissota ja kurdien ikiaikainen taistelu.

Iranilainen lapsisotilas Iranin-Irakin sodan ajalta. Järkyttäviä kuvia lapsisotilaista ei ole Ukrainan sodasta vielä näkynyt, mutta jos Venäjä jatkaa Iranin tiellä lienee tämän kaltaisia kuvia pian luvassa myös Ukrainasta. (Wikipedia CC)
Israelin ja Syyrian yhteenotossa 1982 läntinen sotatekniikka osoittautui ylivoimaiseksi neuvostovastineihinsa nähtynä – aivan kuten 2022 (Wikipedia CC)

Euroopassa koko rautaesiripun takainen Eurooppa oli julmien kommunististen diktatuurien vallassa. Länsi-Euroopassa merkittävät terroristiliikkeet, mm. IRA, tekivät tuhoisia iskuja ja vuoden aikana terrorismin kuolonuhreja kertyi 170. 

Keski-Aasiassa Neuvostoliitto kävi julmaa sotaa afgaanisissejä vastaan jo kolmatta vuotta. Yhdeksänvuotisen sodan uhrien määrästä ei ole tarkkaa tietoja, se on voinut kohota jopa kahteen miljoonaan.

Afgaanitaistelijoita tuhotussa kylässä 1986. (US DoD, CC)

Aasiassa Indokiinan sotien viimeistä näytöstä vietettiin Vietnamin Kamputsean miehityksen myötä.

Kokonaisuudessaan maailmassa kuoli aseellisten konfliktien uhrina noin 270 000 ihmistä. Maailman bruttokansantuotteesta asevoimien budjettiin arvioitiin menneen 4,3%. Niin tavanomaisten aseiden kuin ydinaseiden määrä oli suunnattoman paljon suurempi kuin nykyaikana. Ydinaseet oli myös kiinteästi integroitu niin NATO:n kuin Varsovan Liiton sodankäyntisuunnitelmiin, toisin kuin nykyään.

Vuonna 1982 maailmassa arvioidaan olleen noin 57 000 ydinkärkeä, nykyään noin 9000. (Ourworldindata CC)

Suomi oli nykytermein Neuvostoliiton jatkuvien hybridioperaatioiden kohteena ja informaatiovaikuttaminen oli erittäin onnistunutta. Maamme sotilaallinen puolustus oli nykypäivään ja tuolloisiin eurooppalaisiin verrokkeihin suhteutettuna sangen heikko, eipä toisaalta maanpuolustukseen oltu juuri investoitukaan. Ulkomailla ei yleisesti pidetty Suomen puolustusta uskottavana.

Suomessa uskottiin virallisesti Suomen ja Neuvostoliiton väliseen ystävyyteen – kulissien ulkopuolella toki ei. Mitäpä muuta olisikaan voinut tehdä heikohkon puolustuskyvyn maassa jossa liikkumatila oli vähäinen?  ”Rauha, ystävyys, yhteistyö” -taulu, Työväenmuseo Werstas 1981 (Finna, CC)

Suomessa tehtiin 1982 1164 itsemurhaa, vuonna 2020 717. Liikenneonnettomuuksissa kuoli vuonna 1982 569, vuonna 2021 225. Elämisen mahdollisuudet eri sukupuolille, elintavoille ja seksuaalisuuden muodoille olivat merkittävästi suppeammat, vähemmistöt olivat pilkan kohde TV-viihdettä myöten. Arjen epävarmuus turvallisuuden suhteen oli merkittävästi suurempaa ja toki globaalisti maailman yllä häilyi todellinen suursodan uhka. Onneksi nykyään asiat ovat verrattomasti paremmin. 

Sota Euroopassa järkyttää. Sodan Euroopassa kuuluukin järkyttää – emmehän halua tilanteeseen jossa sota on normaali olotila ja rauha poikkeustila. Kuitenkin ylenmääräinen dramatisointi vaikuttaa myös kykyymme kestää tätä lisääntynyttä, tosin historiallisessa katsauksessa hyvin vähäistä, epävarmuutta. Nyt olemme tilanteessa jossa tarvitaan luottamusta tulevaisuuteen. Sitaattina kylmän sodan ajalta käyttäisin Iso-Britannian pääministeri Harold MacMillanin lausahdusta vuodelta 1957: 

”Olkaamme suoria. Useimmilla meistä ei ole koskaan mennyt näin hyvin.”

”Indeed let us be frank about it. Most of our people have never had it so good”

Kaiken kaikkiaan vuosi 1982 oli valtavan paljon väkivaltaisempi ja vaarallisempi vuosi kuin 2022 tähän mennessä. Pidetään huolta parhaimpamme mukaan että vuosi 2023 on entistäkin parempi ja muistetaan toisen anglosaksisen poliitikon, Franklin Delano Rooseveltin sanat vuodelta 1933.

”…ainoa asia jota meidän tulee pelätä on pelko itsessään – nimetön, järjetön, perusteeton kauhu joka halvaannuttaa tarpeelliset toimet muuttaa perääntyminen etenemiseksi.”

 ”…the only thing we have to fear is fear itself—nameless, unreasoning, unjustified terror which paralyzes needed efforts to convert retreat into advance. ” 

+9
JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu