Puola ei ole eikä siitä tule suurvaltaa

Puola ollessa näkyvässä asemassa Ukrainan kriisissä on jopa kyselty, voisiko Puola kohota eurooppalaiseksi suurvallaksi Saksan ja Ranskan rinnalle? (esim. HS 12.9.2022) Historioitsijan näkökulmasta kyse on mielenkiintoisesta, hellyttävästä joskin absurdista pohdiskelusta joka toisaalta osoittanee sosiaalisen median uutistilien kaikukopan vaikutusta.

Itä-Euroopan maiden varoitteluja Venäjän uhasta ei vuosiin uskottu. Historiallisena taustana oli joutuminen niin Hitlerin kuin Stalinin jyrän alle järkyttävin tappioin ja vuosikymmenien kommunismin pakkovalta. Maan toiminta Ukrainan kriisissä niin valtion kuin kansalaisyhteiskunnan toimesta on ollut erittäin arvokasta. Puolan irvailu Saksan menneiden vuosien myöntyväisyyspolitiikalle ja halulle sitoutua venäläiseen energiaan on sinänsä oikeutettua.

Puolalla on niin monen muun Euroopan maan tapaan historiaa suurvaltana. Aivan samoin kuin Ruotsin, Tanskan tai Portugalin tapauksessa suurvalta-asema on kaukaista menneisyyttä eikä enää tavoitettavissa, todennäköisesti onneksi maan omille asukkaille. Mitkä olisivat maan edellytykset nykyiseksi ja tulevaksi suurvallaksi jos laskemme Ranskan ja Saksan verrokeiksi? Tarkastelen hyvin tylsästi julkilausumien sijaan maan väestöä, taloutta, sotilasvoimaa ja yliopistolaitoksen tilaa.

Puolan väestö on kooltaan 38 miljoonaa, 8,5% EU:n väestöstä. Väkimäärä asettuu kooltaan Espanjan (47 miljoonaa) ja Romanian (19 miljoonaa) väliin, ollen alle puolet Saksan (83 miljoonaa) ja karkeasti puolet Ranskan (68 miljoonaa) väestöstä. Kultuurisesti Puolaa äidinkielenään puhuu noin 40 miljoonaa ihmistä, Saksaa 76 miljoonaa, Ranskaa 80 miljoonaa. (Ethnologue 2022).

Entäpä tulevaisuus? Puolan työikäisen väestön osalta väestöennuste on tyrmäävä. YK:n mediaaniennusteen mukaan maan työikäisen väestön määrä putoaa vuoteen 2050 mennessä noin 30%, siinä missä vaikkapa Suomen tiputus on 7% luokkaa, Saksan noin 12%. Saman tapainen kuilu on edessään myös muilla Itä-Euroopan valtioilla.

Talouden osalta Puolan edellytykset suurvallaksi ovat vielä heikommat kuin Venäjän. Maa edustaa 0,7% maailman reaalisesta BKT:sta, maailman tilastoissa sijalla 23, Taiwanin jäljessä, Ruotsia edellä. Euroopan unionin bruttokansantuotteesta maan osuus on 3,9%, enemmän kuin Ruotsin tai Belgian, pienempi kuin Alankomaiden. Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on noin 18000 USD,alle puolet Ranskan ja Saksan vastaavista.

Itä-Euroopan maiden heikko taloudellinen asema tulee esille hyvin Eurostatin graafissa. Rautaesiripun itäpuolella olleiden maiden osuus EU:n BKT:sta on noin 11%, ne ovat kaikki myös EU:n budjetin nettosaajia.

Yliopistolaitoksen osalta Puola on noussut viime vuosina suosituksi opiskelukohteeksi mutta valitettavasti ilmeisesti lähinnä aliresursoinnista johtuen lahjakkaat puolalaisnuoret eivät pääse täysin oikeuksiinsa maansa yliopistoissa tutkimuksen parissa. Rankingeista voi olla montaa mieltä, mutta jotain yleistä ne kuitenkin voivat kertoa.  Times Higher Education Supplement -rankingin mukaan maan korkeimmalle sijoittuva yliopisto (Jagiellonian yliopisto) sijoittuu maailmanlaajuisesti sijaluvuille 500-600 maan kokonaissaldon maailman Top 1000 -yliopistoissa ollessa 2. Vertailun vuoksi Suomen korkeimmalle sijoittuva yliopisto (Helsingin yliopisto) sijoittuu sijaluvulle 101 ja Top 1000 -yliopistoja Suomella on 10. Entäpä Ranska ja Saksa? Yksin Top 100 -sijoilla Ranskalla on 3, Saksalla 7 yliopistoa…

Entäpä sitten sotilasvoima? Vuoden 2023 puolustusbudjetti on noin 21 miljardia euroa, 3% BKT:sta, alle puolet Ranskan ja noin kolmasosa Saksan vastaavista. Puolustusbudjetteja verrattaessa tulisi toki myös arvioida kuinka tehokkaasti rahaa käytetään ja tässä vertailussa Saksa on pärjännyt kylmän sodan jälkeen huonosti. Puola on tilaamassa sangen vaikuttavan määrän sotilaskalustoa ympäri maailmaa. Kuinka moni projekteista sitten toteutuu on asia erikseen. Esimerkiksi uutisoiduista tuhannesta korealaisesta K2 panssarivaunusta on tarkoitus hankkia 180 Koreasta ja loput tuottaa paikallisesti vuodesta 2026 alkaen, mikä lie silloin Euroopan turvallisuustilanne ja Puolan valtion rahoitustilanne.  Itsenäisestä ydinpelotteesta Puolan osalta ei ole näkynyt minkäänlaisia spekulaatioita. Maailmanlaajuisesti korotusten jälkeen Puolan puolustusmenot sijoittuisivat maailman Top 20 -listalle, jonnekin jälkipäähän Espanjan ja Brasilian tienoille mutta kauaksi Kanadan jälkeen.

Puolan maavoimat tulisivat olemaan modernisointisuunnitelmien osittaisenkin toteutumisen myötä merkittävä voimatekijä. Seuraavaksi voi toki kysyä, entä sitten? Puola ei tule kykenemään eikä sillä missään nimessä ole tarvetta itsenäiseen asevoimien käyttöön maailmalla Ranskan tai Iso-Britannian tapaan. Puola voinee saada Naton sisäisessä resurssipelissä paremman neuvotteluaseman vahvan puolustuspanostuksena myötä.

Toki suurvaltojen sotilaallinen asemakaan ei ole sitä mitä se on ollut aiemmin. Iso-Britannian viimeisin itsenäinen operaatio Sierra Leoneen (Operaatio Palliser) suoritettiin vuonna 2000 yhden laskuvarjojääkäripataljoonan voimin. Ranskan Malin interventio (Operaatio Serval) vuonna 2013 oli prikaatin kokoluokkaa. Käytännössä minkäänlaista varteenotettavaa vastusta vastaan suurvallatkin toimivat koalitioina.

Summa summarum. Puola on ollut suurvalta, se ei ole suurvalta, siitä ei tule suurvaltaa. Kyse on lähinnä Ukrainan sodan aiheuttamista tunnekuohuista. Kunhan sota loppuu tai jäätyy käsitys painuu samaan roskakoriin kuin sosiaalisen median ja eksentristen poliitikkojen hellyttävät mutta nolostuttavat välipuheet suomalaisista soturikansana, pohjolan Spartana tai Itämeren Israelina. No, olemmehan olleet myös Pohjolan Japani, mutta sitä ei taideta enää muistella…

Vaaralliseksi käsitys muuttuu vain, jos Suomessa ryhdytään fantasioimaan jonkinlaista reunavaltiopolitiikkaa, lilliputtien liittokuntaa, pahaa ja epäilyttävän liberaalia epämääräistä EU-valtaa vastaan.

Sen sijaan Puola on varmasti Suomella ja Euroopalle arvokas kumppani niin talouden, puolustuksen kuin tieteenkin taholla jatkossakin – aivan kuten muutkin Euroopan pienvaltiot. Lainaan lopuksi suosimaani Naton toisen pääsihteerin, Paul-Henri Spaakin lausahdusta:

”Euroopassa on kahden tyyppisiä valtioita. Niitä jotka ovat pieniä, ja niitä jotka eivät ole vielä tajunneet olevansa pieniä.”

 

 

+2
JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu