Toisen maailmansodan syttymishetki oli aikalaisille selviö eikä kolmannenkaan syttymishetki jäisi epäselväksi

Ilkka (Vaasa) 4.9.1939

Kun emme ole saaneet peloista huolimatta suursotaa aikaiseksi tällekään vuodelle on sentään olemassa yksi pelon  kipinä, nimittäin ajatus siitä että ehkäpä jopa kolmas maailmansota on jo alkanut mutta emme ole sitä huomanneet. Ovatpa hurjimmat väittäneet että itse sotaa kutsuttiin laajemmin toiseksi maailmansodaksi vasta 1945.

“Silti on myös mahdollista, että kolmannen maailmansodan taisteluita käydään jo, mutta me emme sitä tiedä. Historiaa kirjoitetaan vasta tulevaisuudessa, kun nykyhetken tapahtumat ovat menneisyyttä.

Kun Saksa hyökkäsi syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1939 Puolaan, eivät aikalaiset ymmärtäneet toisen maailmansodan alkaneen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sodan nimi virallistettiin vasta syyskuussa 1945 – reilu viikko sen jälkeen, kun itse sota oli jo ehtinyt päättyä.”

(IL 28.10.2022 Joonas Lehtonen “Näkökulma: Kolmas maailmansota saattaa olla jo alkanut”)

“On pohdittu jopa, että kolmas maailmansota olisi jo käynnissä. Teivainen uskoo, että sen arviointi on nykyhetkessä mahdotonta ja vasta tulevaisuudessa voidaan arvioida käynnistyikö kolmas maailmansota – ja jos käynnistyi, mikä oli sen ”lähtölaukaus”.”

(IL 3.11.2022 “Professori Teivo Teivainen antaa karun selityksen sille, miksi Norja on nyt varuillaan” )

Historiallisen sanomalehtikirjaston tarjoama näkemys on selkeästi erilainen kuin kolumnistin tai Teivaisen tarjoama. Termiä “toinen maailmansota” käyttävät useat lehdet jo heti Saksan hyökättyä  Puolaan ja viimeistään Ranskan sekä Iso-Britannian julistaessa sodan heti parin päivän sisällä 3.9.1939. Luonnollisesti huoli olympialaisista näkyi myös kirjoituksissa, alla muutama esimerkki.

Pohjolan Työ (Oulu) 3.9.1939
Uusi Aika (Pori) 5.9.1939
Kaleva (Oulu) 2.9.1939
Etelä-Suomen Sanomat (Lahti) 19.9.1939

Käsitteet toinen maailmansota tai uusi maailmansota toistuvat läpi lehdistön kentän ja läpi lehtijuttujen, pääkirjoituksista pakinoihin, ulkomaanuutisista paikallisuutisiin. Toisin sanoen aikalaislähteet kertovat suomalaisten käsittäneen syyskuussa 1939 uuden maailmansodan alkaneen. Kyse ei ollut suinkaan vuosien päästä syntyneestä oivalluksesta. Toinen yleisesti käytetty termi oli suursota jolla oli aiemmin viitattu ensimmäiseen maailmansotaan.

Helsingin Sanomat (Helsinki) 4.9.1939.

Aivan samoin huomaisimme kyllä kolmannen maailmansodan alkamisen ilman sen kummempaa pohtimista. Vuoden 1939 syyskuussa sotaan liittyivät Ranska, Iso-Britannia ja Saksa, kolme maailman viidestä suurimmasta talousmahdista. Nyt sodassa ovat keskenään maailman 9. talousmahti Venäjä ja 56. talousmahti Ukraina, hieman samaan tapaan kuten vuoden 1971 Intian-Pakistanin sodassa mittelivät keskenään maailman 10. talousmahti Intia ja 32. talousmahti Pakistan. 

Vertailu ei ole toki täysin oikeudenmukainen sillä Venäjän vaikutus maailmantalouteen raaka-ainetoimittajan roolin kautta on suurempi kuin tuolloisen Intian tai Pakistanin. Se kuitenkin tuonee esille sen, että maailmansodan syttyminen vaatisi käytännössä USA:n, Kiinan, Japanin, Saksan ja Intian tapaisten jättiläisten mukanaoloa, hiirulaisten tanhut eivät ole karhunpaini.

Onko kolmas maailmansota sitten mahdollinen? Tottahan toki, mutta sellaista varmaan edeltäisi muun muassa vuosikausia kestävä suurvaltojen varustelukierre millaisesta ei ole ainakaan vielä näkynyt minkäänlaisia merkkejä. Kiinan sotilasmenojen osuus BKT:sta on korkeimpien arvioiden mukaan noin 1,7% BKT:sta ja USA:n 3,5%. On huomioitavaa että etenkin USA:n osalta merkittävä osuus näistä menoista on valtion tukea T&K -toimintaan ja eläkemenoja.

Uusi kylmä sota on sen sijaan hyvinkin mahdollinen ja sellaisen voittaminen vaatii taloudellisia, sosiaalisia ja ideologisia aseita. Ne eivät suinkaan ole niin mielenkiintoisia kuin jyrähtelevät tykit, ärjyvät hävittäjät ja taidokkaat erikoisjoukkosotilaat – joita niitäkin voidaan valitettavasti tarvita. Taistelukenttänä tullee olemaan tylsästi Tyynenmeren merialueiden ja Itä-Euroopan arojen sijaan globaalin etelän slummit ja sosiaalinen media. Panoksena ei ole sen enempää kuin ihmiskunnan tulevaisuus.

Mistä sitten käsitys siitä etteikö toista maailmansotaa olisi käsitetty toiseksi maailmansodaksi vuonna 1939 voisi kummuta? Mieleeni tulee kaksi selitysmallia. Ensimmäinen on yhdysvaltalaisnäkökulma, vuoteen 1941 USA ei ollut sodassa jolloin toisen maailmansodan voisi katsoa amerikkalaisnäkökulmasta alkaneen tuolloin. Toinen näkökulma voisi korostaa toisen maailmansodan osasotien, kuten Abyssinian valloituksen 1936 ja Kiinan sodan 1937 alkaneen jo muutamia vuosia ennen toista maailmansotaa. Joka tapauksessa suomalaisen lehdistön tutkiskelu ei anna tukea näkemykselle jonka mukaan toisen maailmansodan syttyminen olisi ollut aikalaisille epäselvää.

+6
JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu