Ukrainan sodan asevoimissa on vain sangen pieni osa väestöstä

Uutisointi Venäjän eri mobilisaatioaalloista saattaa herättää mielikuvan maailmansotien suurista liikekannallepanoista, siitä kuinka ympäri maailmaa käskyjen myötä reserviin kuuluvat kokoontuivat kouluille ja kasarmeille koottavaksi joukkoihin ja varustettavaksi rintamalle lähtemistä varten. Monella toki myös varusmiesaikana ja kertausharjoituksessa tuodut tiedot suomalaisesta perustamisjärjestelmästä mistä keskustelu ei kuulu tähänkään blogiin tai kommentointiin. Onneksemme Venäjällä ei tällaista sujuvaa järjestelmää ole ollut.

Rajaus Aarne Karimon kuvittamasta liikekannallepanojulisteesta  Suomesta vuodelta 1939 

Uutisoinnissa on myös korostunut kuinka yksityisarmeija Wagner etsii miesvoimaa vankiloita myöten jolloin saattaa tulla mielikuva että Venäjä raapisi miesvoimatynnyrinsä pohjaa ikään kuin toisen maailmansodan sotijaosapuolet. Tästähän ei ole kyse, vaan pyrkimyksestä ulkoistaa sodan kärsimykset muille – vangeille, etnisille vähemmistöille, syrjäseutujen asukkaille, köyhille.

Olen alla olevassa taulukossa verrannut Ukrainan sodan mobilisaatioastetta, jolla tarkoitan asevoimien vahvuutta verrattuna väkilukuun, muutamissa historiallisissa sodissa joihin Ukrainan sotaa verrataan. Vertailun tuloksena voidaan havaita että Ukrainan sodan mobilisaatioaste molempien sotijaosapuolien osalta on alhainen verrattuna useisiin aiempiin sotiin joista mielikuvamme sodista on muodostunut.

Mitä väliä tällä sitten on tai millaisia havaintoja voidaan tehdä? Ukraina joutuu pienempänä osapuolena mobilisoimaan paljon isomman osan – vähintään kaksinkertaisen – väestöstään. Venäjällä ei ole suunnitelluilla joukoilla mahdollisuuksia miesylivoimaan kun vain pieni osa vahvuudesta voi suuntautua Ukrainaan. Niin Venäjällä kuin Ukrainalla on vaikeuksia kouluttaa ja varustaa historiallisessa katsauksessa väkilukuun suhteutettuna sangen pienehköjä joukkojaan modernilla tai edes käyttökelpoisella materiaalilla, Ukrainalla toki jatkuvasti vähemmän maan saadessa runsaasti länsiapua.

Toisaalta Venäjä saa pienelläkin mobilisointiasteella kasaan asevoimat jotka saavat aikaan paljon inhimillistä kärsimystä Ukrainassa. Pieni mobilisointiaste tarkoittaa että yhteiskunnan muut toiminnot pystyvät pyörimään sangen normaalisti – niin normaalisti kuin Ukrainassa sotatilassa ja Venäjällä pakotteiden alla ylipäätään kyetään toimimaan. Ukrainalle tämä tarkoittaa mahdollisuutta pyörittää sotataloutta, Venäjälle mahdollisuutta yrittää ylläpitää normaliuuden illuusiota. Pieni mobilisointiaste myös lienee hillinnyt pakolaisuutta Venäjältä kun aiheesta pelätty käskykirje on osunut suhteellisen harvoille – etnisiä vähemmistöjä ja muita diskriminoitavia ryhmiä sorsien.

Pieni mobilisointiaste voi myös tarkoittaa mahdollisuuksia jatkaa sotaa hyvin pitkään – tai sitten ei. Ehkä tärkeintä on muistaa, että mielikuva suuremmista sodista, etenkin toisesta maailmansodasta, johtaa Ukrainan sodan tässäkin aspektissa sangen harhaan.

Ranskan liikekannallepanojuliste ensimmäiseen maailmansotaan päivättynä 2.8.1914

Taulukko on koottu Wikipedian sekä Venäjän ja Ukrainan vahvuuksien osalta julkisten mediatietojen varassa – kyseessähän on blogikirjoitus, ei artikkeli. Asevoimien vahvuuksien laskemiseenkin kun on useita eri kriteerejä.  Vertailut Ukrainan sodan osalta vuoden 2021 väkilukuun, pakolaisuuden huomioon ottaminen kohottaisi mobilisointiastetta samoin kuin puolisotilaallisten joukkojen huomioon ottaminen. Alla lähteet Venäjän ja Ukrainan asevoimien vahvuuksiin. 

Luzin, P. (2022 September 21) ”Russia’s Military Manpower Crunch Will Worsen” Center for European Policy Analysis (CEPA) https://cepa.org/article/russias-military-manpower-crunch-will-worsen/

McGarvey, E. (2022 July 11) ”Ukraine aims to amass ’million-strong army’ to fight Russia, says defence minister” BBC https://www.bbc.com/news/world-europe-62118953

(”We have approximately 700,000 in the armed forces and when you add the national guard, police, border guard, we are around a million-strong.”)

 

 

JukkaRaustia
Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu