Venäjän merimahti hiipuu

Usein kuullaan kuinka Putinin Venäjä on varustautunut voimakkaasti Euroopan tuudittautuessa ikuisen rauhan unelmaan. Venäjän varustautuminen on kuitenkin pohjautunut pitkälti neuvostoaikaisen kaluston käyttöiän jatkoon. Venäjän merivoimien tila vuodesta 2030 eteenpäin ei ole ruusuinen.

Fregatti Admiral Gorshkov, tarkoitettu valmistumaan 2011, tuli käyttöön 2018.

Eurooppalaisten maiden merivoimat ovat olleet voimakkaammat kuin Venäjän koko 2000-luvun ja erot korostuvat kun tarkastellaan tilannetta vuodesta 2030 eteenpäin. Miksi vuodesta 2030? Neuvostoaikaisen kaluston elinkaari lähestyy loppuaan ja vuonna 2030 uusimmatkin neuvostoaikaiset tuotokset ovat jo 40 vuotta vanhoja, eikä neuvostoaikaista kalustoa edes suunniteltu kovinkaan pitkälle elinkaarelle. Hyvin karkeasti voidaan sanoa, että vuodesta 2030 eteenpäin merivoimien käyttökelpoinen taistelualuskalusto koostuu lähinnä 2000-luvun aluksista.

Alla olevassa taulukossa Venäjän merivoimien aluskalusto jaettuna ennen vuotta 2000-luvulla käyttöön otettuihin (käytännössä neuvostoaikaisiin) aluksiin ja vuoden 2000 jälkeen käyttöön otettuun kalustoon. Kuten huomataan, neuvostoaikaisen kaluston määrä on huomattava, fregatteja lukuun ottamatta 50-100% eri kategorioissa.

Alla olevassa taulukossa on puolestaan vertailtu toisaalta EU-maiden ja Iso-Britannian ja toisaalta Venäjän merivoimien alushankintoja 2000-2021 sekä tilauksessa olevia aluksia joiden toimituksen olisi tarkoitus tapahtua vuoteen 2030 mennessä. Huomioitavaa on, että Venäjän alustoimitukset ovat olleet säännöllisesti myöhässä. Esimerkiksi Gorshkov-luokan johtoaluksen oli tarkoitus astua palvelukseen 2011, mutta toteuma oli vuonna 2018.

Pinta-aluksista on tarkasteltu yli 1900 tonnin aluksia jotta Venäjän modernit korvetit tulisivat mukaan. Sukellusveneiden osalta ydinkäyttöiset ja konventionaaliset sukellusveneet on eroteltu.

Taulukosta on jätetty pois strategiset ohjussukellusveneet sekä lentotukialukset.

Taulukosta voi havaita että yksin EU-mailla on vuonna 2030 käytössään merkittävästi suurempi määrä niin 2000-luvulla valmistuneita pinta-aluksia kuin sukellusveneitä. Venäjän merivoimien heikkous korostuu entisestään kun otetaan huomioon Venäjän maantieteellisenä haasteena jakautuminen viiteen eri laivaston toiminta-alueeseen (Pohjoinen, Itämeren, Mustanmeren, Kaspian, Tyynenmeren)

Osin eroja selittää toki Venäjän prioriteettina olleen strategisen ydinasepelotteen uusiminen. Koska Venäjän ohjus- ja sukellusvenekalusto on ollut käyttöiältään lyhyempää on resursseja käytetty kymmenen Borei-luokan ohjussukellusveneen tuottamiseen, joista viisi on jo käytössä. Lentotukialusten osaltahan Euroopan mailla on käytössään viisi tukialusta, Venäjällä ei tällä hetkellä lainkaan.

Sotilasmahdin hiipuminen ei välttämättä sinänsä tarkoita Venäjän uhmakkuuden heikentymistä. Putinin ikä ja hiipuva sotilasmahti voivat johtaa tilanteeseen jossa koetaan houkuttelevaksi turvautua asevoimiin tai niillä uhkailuun kun se on vielä mahdollista. Historiallisina varoittavina esimerkkeinä voisi käyttää vaikkapa Saksan halua sotaan Venäjän kanssa 1914 tai Japanin halua iskeä USA:n kimppuun 1941. 

Joka tapauksessa kehityskulku korostaa sitä, että halutessaan Eurooppa voi olla voimakas, avainsanana on halu, ei kyky. Ensiluokkaisen kaluston määrä ei ole ongelma. 

Tarkoituksenani on tarkastella vastaavasti vuosien 2000-2030 kehitystä myös ilmavoimien kaluston, maavoimien kaluston, strategisen ydinpelotteen ja Venäjän aseviennin kehityksen osalta. Laiskana huvin vuoksi kirjoittelevana nojatuolianalyytikkona numerojen osalta teksti on kirjoitettu vain Wikipediaan turvautuen, otan vastaan mielelläni korjauksia. Varaumana on toki, ettei sotilaallista kykyä voi toki arvioida vain tykinputkia tai pennejä laskemalla, mutta suuntaviivoja voinee toki tarkastella.

(Mainittakoon kaiken kääntyessä Nato-keskusteluun että Venäjä on kyllä liian vahva Suomelle nyt ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.)

+5
JukkaRaustia
Sitoutumaton Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja Oulusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu