Venäjän yliopistolaitoksen kehno tila heijastunee maan tulevaisuuteen

Kansainvälisiä koulutusrankingeja kritisoidaan usein syystä, mutta yleislinjojen tarkastelu niiden perusteella on mahdollista. Yliopistovertailussa 144 miljoonan asukkaan Venäjä on lähellä 5,5 miljoonan asukkaan Suomea muiden Top 10 BKT-maiden sijaan.

Yliopistorankingeja tarkastellaan Suomessa ja muuallakin pitkälti kansallisten silmälasien läpi. Rankingeja kritisoidaan vääristä painotuksista ja jopa painopisteisiin vaikuttamisesta, toisaalta hyvistä sijoituksista ollaan ylpeitä ja niitä käytetään yliopistojen markkinoinnissa. Etenkin haettaessa koulutusta ulkomailta rankingeilla on merkittävä signaaliarvo jonka huomaan omassa työssäni IB-lukiolaisten opinto-ohjaajana. Kokonaisuudessaan voitaneen arvioida rankinglistojen tai ainakin niiden yhdistelmän kertovan ainakin jotain maan tieteellisen tutkimuksen tasosta.

Tarkasteltaessa maailman bruttokansantuotteeltaan johtavia valtioita Venäjä erottuu selkeästi alisuorittajana verrataanpa sitten sijoituksia rankinglistojen kärkipäässä tai listoille sijoittuvien yliopistojen kokonaismäärää. 

Käytän vertailussa kahta kansainvälisesti tunnettua yliopistorankingia, kiinalaista Shanghai Jiao Tong -yliopiston Academic Ranking of World Universityä (ARWU) sekä brittiläistä Times Higher Education Supplementin THE World University Rankingia. Alla olevissa taulukoissa on listattu bruttokansantuotteeltaan 11 maailman suurinta maata ja Suomi. Jotta ei tarkasteltaisi vain listojen kärjissä keikkuvia globaalisti tunnettuja huippuyliopistoja tarkastelen sijoituksia Top 1000:n saakka.

Korkein sijoitus tarkoittaa kyseisen maan korkeimman sijan saaneen yliopiston sijoitusta rankingissa. Top 100 kertoo sadan parhaan maailman yliopiston joukkoon päässeiden maan yliopistojen määrän, samoin puolestaan Top 500 viidensadan, Top 1000 tuhannen maailman parhaan yliopiston joukkoon päässeiden maan yliopistojen kokonaismäärän.

Tulos on suorastaan hämmentävä. Venäjä, 144 miljoonan asukkaan bruttokansantuotteeltaan 11. maa maailmassa sijoittuu Top 500 -vertailussa määrällisesti huonommin kuin Suomi ja molempien rankingien Top 1000 -vertailuissakin vain hieman Suomea paremmin.

Rankingeja on toki kritisoitu myös Venäjällä osittain siksi etteivät länsimaiset rankingit kykene mittaamaan tarkoin maan erikoistuneiden yliopistojen piirteitä. Tuskin nämä kansalliset erityisolosuhteet kuitenkaan selittävät pois sijoittumista pienten maiden tasolle.

Entäpä paljon puhuttu OECD:n PISA-vertailu? Venäjä pärjää vertailussa aivan kohtuullisen hyvin, sijoittuen kaikilla kolmella vertailulla osa-alueella (Lukeminen, matematiikka, tiedeaineet) OECD-maiden keskiarvon tasalle. On sinänsä sääli että lahjakkaat venäläisnuoret eivät pääse opiskelemaan tasokkaissa yliopistoissa, siksipä aivovuoto Venäjältä alkaa 18-vuotiaana, joskus jopa 16-vuotiaana.

Yhtä kaikki, yliopistorankingienkin perusteella Venäjän tulevaisuus näyttää kehnolta. Yliopistojen “soft power” tuottaa myös “hard poweria” tieteellisten, taloudellisten ja sotilasteknologisten innovaatioiden kautta.

(Entäpä Intia ja Kiina? Kiina parantaa sijoituksiaan vuosi vuodelta, Intian osalta maan valtavalla diasporalla ja väestön suurella kansainvälisellä liikkuvuudella on suuri merkitys,)

Lähteet:

ARWU World University Rankings

Times Higher Education Supplement THE World University Rankings 

IMF World Economic Outlook Database 2021

Russia Beyond: Why are Russia’s universities struggling in international ratings?

OECD Pisa 2018: Insights and Interpretations 

 

0
JukkaRaustia
Sitoutumaton Oulu

Kirjoitan blogia omaksi ilokseni, lukeminen kannattaa aina ja kirjoittaminen syventää lukemista. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja opinto-ohjaaja Oulusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu