Venäjän yliopistolaitoksen kehno tila heijastunee maan tulevaisuuteen
Kansainvälisiä koulutusrankingeja kritisoidaan usein syystä, mutta yleislinjojen tarkastelu niiden perusteella on mahdollista. Yliopistovertailussa 144 miljoonan asukkaan Venäjä on lähellä 5,5 miljoonan asukkaan Suomea muiden Top 10 BKT-maiden sijaan.
Yliopistorankingeja tarkastellaan Suomessa ja muuallakin pitkälti kansallisten silmälasien läpi. Rankingeja kritisoidaan vääristä painotuksista ja jopa painopisteisiin vaikuttamisesta, toisaalta hyvistä sijoituksista ollaan ylpeitä ja niitä käytetään yliopistojen markkinoinnissa. Etenkin haettaessa koulutusta ulkomailta rankingeilla on merkittävä signaaliarvo jonka huomaan omassa työssäni IB-lukiolaisten opinto-ohjaajana. Kokonaisuudessaan voitaneen arvioida rankinglistojen tai ainakin niiden yhdistelmän kertovan ainakin jotain maan tieteellisen tutkimuksen tasosta.
Tarkasteltaessa maailman bruttokansantuotteeltaan johtavia valtioita Venäjä erottuu selkeästi alisuorittajana verrataanpa sitten sijoituksia rankinglistojen kärkipäässä tai listoille sijoittuvien yliopistojen kokonaismäärää.
Käytän vertailussa kahta kansainvälisesti tunnettua yliopistorankingia, kiinalaista Shanghai Jiao Tong -yliopiston Academic Ranking of World Universityä (ARWU) sekä brittiläistä Times Higher Education Supplementin THE World University Rankingia. Alla olevissa taulukoissa on listattu bruttokansantuotteeltaan 11 maailman suurinta maata ja Suomi. Jotta ei tarkasteltaisi vain listojen kärjissä keikkuvia globaalisti tunnettuja huippuyliopistoja tarkastelen sijoituksia Top 1000:n saakka.
Korkein sijoitus tarkoittaa kyseisen maan korkeimman sijan saaneen yliopiston sijoitusta rankingissa. Top 100 kertoo sadan parhaan maailman yliopiston joukkoon päässeiden maan yliopistojen määrän, samoin puolestaan Top 500 viidensadan, Top 1000 tuhannen maailman parhaan yliopiston joukkoon päässeiden maan yliopistojen kokonaismäärän.
Tulos on suorastaan hämmentävä. Venäjä, 144 miljoonan asukkaan bruttokansantuotteeltaan 11. maa maailmassa sijoittuu Top 500 -vertailussa määrällisesti huonommin kuin Suomi ja molempien rankingien Top 1000 -vertailuissakin vain hieman Suomea paremmin.
Rankingeja on toki kritisoitu myös Venäjällä osittain siksi etteivät länsimaiset rankingit kykene mittaamaan tarkoin maan erikoistuneiden yliopistojen piirteitä. Tuskin nämä kansalliset erityisolosuhteet kuitenkaan selittävät pois sijoittumista pienten maiden tasolle.
Entäpä paljon puhuttu OECD:n PISA-vertailu? Venäjä pärjää vertailussa aivan kohtuullisen hyvin, sijoittuen kaikilla kolmella vertailulla osa-alueella (Lukeminen, matematiikka, tiedeaineet) OECD-maiden keskiarvon tasalle. On sinänsä sääli että lahjakkaat venäläisnuoret eivät pääse opiskelemaan tasokkaissa yliopistoissa, siksipä aivovuoto Venäjältä alkaa 18-vuotiaana, joskus jopa 16-vuotiaana.
Yhtä kaikki, yliopistorankingienkin perusteella Venäjän tulevaisuus näyttää kehnolta. Yliopistojen “soft power” tuottaa myös “hard poweria” tieteellisten, taloudellisten ja sotilasteknologisten innovaatioiden kautta.
(Entäpä Intia ja Kiina? Kiina parantaa sijoituksiaan vuosi vuodelta, Intian osalta maan valtavalla diasporalla ja väestön suurella kansainvälisellä liikkuvuudella on suuri merkitys,)
Lähteet:
ARWU World University Rankings
Times Higher Education Supplement THE World University Rankings
IMF World Economic Outlook Database 2021
Russia Beyond: Why are Russia’s universities struggling in international ratings?
OECD Pisa 2018: Insights and Interpretations
Kiitos linkeistä!
Neuvostoliitto oli aikanaan huippua perustutkimuksessa.
Analysoin 2000-luvulla Venäjän yliopistojen tilan. Pietarin yliopistot olivat silloin ihan huippua Jyväskylään verrattuna.
Onkohan Venäjän huono tilanne nyt lamattanut maan tutkimuksen noin perusteellisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla puutetta rahasta. Erilaiseen sotilasvarusteluun sitä Venäjällä kuluu tietymätön summa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole perehtynyt syihin, vain seurauksiin. Toki on myös rakenteellisia syitä, joihin esim. rankingtekijä QS:n Head of Intelligence Unitin Ben Sowter viittaa
”The principal issue is the international research profile of Russian universities which is heavily constrained by two things:
1. A lack of capability, capacity or inclination to publish in high-impact international journals
2. A tendency for leading research to published under Russian Academy of Sciences affiliations”
https://www.quora.com/Why-dont-Russian-universities-perform-well-in-any-world-university-ranking
Ydinsyynä lienee kuitenkin Venäjän hallitsijoiden haluttomuus sijoittaa erilaisiin pitkäaikaisiin kasvun elementteihin – infraan, koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen, oikeusvaltioon. Rahat valuvat eliitin luksukseen ja taktisten etujen hakemiseen asevoimille rahaa jakamalla. Sivumennen sanottuna, asevoimiinkin uhratusta rahasta valtava osa valuu korruptioon.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole syytä millään tavalla kiistää ARWU:n empiirisiä tuloksia. Kävin sen keskeiset ulottuvuudet lävitse silmämääräisesti vilkaisten.Selkeitä mittareita, mutta yltävätkö muiden englanninkieliseen julkaisun mittareiksi?
Olen osallistunut omalta tieteenalaltani neljään Venäjällä pidettyyn tieteelliseen konferenssiin. Ne olivat kansainvälisiä, olisiko osallistujia ollut noin 40 maasta.
Esityksien ja papereiden kielenä olivat venäjä (ehkäpä 80 prosenttia). Lisäksi käytettiin espanjaa ja ranskaa. Englantia käytti esityksessään ja teksteissään vain muutama.
ARWU:ssa taisi noin noin 50 prosenttia menestyksestä tulla yksinomaan julkaisuiden, niiden siteeraamisen ja muun sellaisen kautta.
– kykeneekö ARWU mittaamaan muun kuin ei-englanninkielisen tutkimuksen indeksit?
Ilmoita asiaton viesti
Rankingien kritisointi juuri ei-englanninkielisen tutkimuksen huomiotta jättämisestä on varmasti relevanttia. Tämähän korostuu lisäksi aloilla joissa englanninkielisten julkaisujen tuottaminen on hankalaa tai ei erityisen hyödyllistä vaikka alan merkitys kyseisen maan yhteiskunnalle olisi suuri (vaikkapa oikeustiede, useat yhteiskuntatieteet ym.).
Kuitenkin luulisi venäläisten yliopistojen osallistuvan julkaisukilpailuun ainakin nimenomaisesti esimerkiksi luonnontieteellisillä aloilla joissa kielen merkitys on pienempi, varsinkin kun Venäjällä luonnontieteet ovat perinteisesti olleet vahvoja.
Ilmoita asiaton viesti