EU:n ja Naton toimintojen rajanveto on ajankohtainen asia

Nato on erittäin tärkeä ja elinvoimainen puolustusliitto. Sen perustamisen jälkeen vuonna 1949 maailma on säästynyt maailmansodilta. Tässä mielessä kahden maailmansodan opetukset ovat toteutuneet. Siinä on Naton rooli ollut hyvin tärkeä.

Neuvostoliiton elinaikana Suomeen upposi kuin (häkä) käyttäytymismääreenä Naton inhoaminen. Se oli kollektiivista ymmärtämättömyyttä ja perustui vain kollektiiviseen aivopesuun, jota maassamme harjoittivat ns. Neuvostoliiton ystävät ymmärtämättä taaskaan, mitä oli tapahtumassa.

Suomi oli pitkään sotien jälkeen vielä kuin lähes yksikielinen kuplahalli, jonka sisällä tällainen oli mahdollista. Ruotsi äidinkielenä tosin ei pelastanut suomettumiselta. Kielitaito oli olematonta ja itsesensuurin rehottama media Helsingin Sanomat ja Yle kärjessä ruokkivat tuota menoa. Roippeita on yhä näkyvillä HS:ssä, jonka ymmärrys esimerkiksi historiatieteen itsellisyydestä on tuota perua ja siten puutteellista. Toimittajat eivät ole tutkijoita, eikä HS eikä YLE sanele historiatieteen työn suuntaa. Yritystä kyllä vain edelleen on, tosin huonoilla tiedoilla.

Suomettuminen on ollut Suomen pirullinen tauti.

__________________________

Maailmanrauhan säilyminen on myös tulevaisuudessa aivan keskeinen asia ihmiskunnalle, kuten hengitysilman puhdistaminen. Kuitenkin maailmalla laajalti vallitseva vimmattu diktatorinen vallanhimo heittää varjoja kansakuntien rauhantahdon ylle. Hätkähdyttäviä ovat olleet Trumpin (ei tarvitse esittelyä) tavoitteet. Myanmarissa eletään sotilasvallankaappauksen alla, Valko-Venäjä on osoittanut tyytymättömyytensä diktatuuriin, Venäjäkin jne. Esimerkkejä on lukuisia.

Vapaan maailman on tullut aika ryhmittyä samanmielisten (likeminded) ryhmäksi. YK sinänsä ei riitä, eikä toimi vapaan maailman edunvalvojana. Sinänsä en halua väheksyä YK:n merkitystä, mutta esillä olevaan tarkoitukseen se ei sovellu.

EU ja Nato ovat tässä jutussa arviointini kohteina. Kummankin arvopohja perustuu samoihin asioihin. Lähtökohta on siis erinomainen. Yhteistyö onkin usein mainittu tavoite.

EU:n pohjautuu tänään ja tulevaisuudessa Eurooppaan. Tämä ei tästä muutu. Nato pohjautuu Pohjois-Amerikkaan, Pohjois-Atlanttiin ja Eurooppaan. Tämä ei tästä muutu tulevaisuudessakaan. Naton jäsenkunta, joka nauttii kuuluisan artikla 5 suojaa, koostuu vastaisuudessakin Pohjois-Amerikan ja Euroopan maista.

Muuttuuko tai laajeneeko partneriulottuvuus ja erilainen yhteistyö tulevaisuudessa? Uskon, että kyllä.  Naton kumppanuuskäsite eri teemoineen voi kokea vallankumouksellisen laajenemisen. Rajanveto EU:hun on erittäin tärkeätä vetää.

Natolla on erinomaisen kyvykäs ja kokenut pääsihteeri Jens Stoltenberg. Hän johtaa Naton visiotyötä. Hänellä on tukenaan mm. pieni, tarkoin valittu ”Young leaders”-ryhmä. Visio ”Nato 2030” on työn alla.

Ajatus on vapaa niin EU:n kuin Naton kehittämiselle.

EU:n ja Naton keskinäisen suhteen ja toimintojen rajanvedon aika on käsillä. Tämä on erittäin tärkeä vaihe maailman tulevaisuudelle. Suomen on nähtävä oma etunsa ja lähdettävä nyt Nato-laivaan mukaan täytenä jäsenenä. Näin pääsemme vaikuttamaan EU:n ja Naton yhteistyön rajanvetoihin ja saamme täyden turvan (art. 5) tulevien sukupolviemme kansalliselle olemassaololle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu