”Karjalan liitto” puolustaa vaikenemalla Stalinin ja Hitlerin liittoa elokuusta 1939 kesäkuulle 1941

Ajan riento on kova. Joskus on reagoitava usein. Tämän aamun (22.9.2020) MTV3-uutisissa hyvin tuore, muutaman päivän ikäinen Karjalan liiton puheenjohtaja Örn esitteli liiton sääntöjen muuttumista oleellisesti. Liitto kun pudotti Karjalan, liiton kotiseudun puolustamisen, faktuaalisesti tavoitteistaan. Jäljelle jää piirakanpaistaminen ja vastaavat toimet. Liitossa on ollut sellaista henkeä, mutta aiemmin asiat olivat toisin Johannes Virolaisen, Rauno Meriön ja Markku Laukkasen puheenjohtajakausilla.

Tämä on jatkumoa erityisesti länsisuomalaiselle asennoitumiselle. Sitten Karjalan ystävän presidentti Kekkosen muutos on ollut ilmassa. En hyväksy muutosta, joten on pakko vetää johtopäätöksiä. Sukuni on vuosisatainen koivistolainen (siis Koivisto Karjalankannaksella). Isän puolen syntyperäni avoin tunnustaminen on ollut elämääni pahasti haittaava tekijä erityisesti suomettuneessa Suomessa, myös Suomen ulkoasiainministeriössä.

Tavoittelen jatkossa Karjalan asian merkitsemistä Suomen valtiolliselle agendalle. Minulla on rauhanomaisia ja maltillisia tavoitteita, jotka ovat naapuruussuhdetta itään selventäviä ja rakentavia. Lisäksi pyrin saamaan Ety-periaatteiden mukaisen rauhanomaisen neuvotteluposition Suomen ja EU:n itärajasta näillä leveysasteilla myös Euroopan unionin agendalle. Olen tehnyt valmistavaa työtä tätä rajaa koskevan Ety-periaatteen soveltamiseksi EU:n Venäjä-suhteissa.

Vaikka suhteet itään ovat heikentyneet idän tuomittavien toimien vuoksi, Karjalan asian virallistaminen EU:n ulkosuhteissa olisi tänään jopa sopivampaa kuin ns. normaaliaikana eli dialogin vallitessa ja Nord Stream I:n rakennusvaiheissa parikymmentä vuotta sitten.

Jätän piirakan paistamisen Örnille. Pidän niistä kyllä. Örnistä en vielä tiedä. En maksa enää jäsenmaksua. Ehkä Örn tukee tavoitteitani muutoin.

 

 

Jukka Seppinen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu