Minkälainen on tulevaisuuden Suomi, avoin kansainvälinen vai suomettuneen nurkkapatrioottinen?

Välitön heräte tässä vaiheessa tuoda julki näkemyksiäni tulevaisuuden Suomesta on tullut kahdelta taholta, koronasta ja Perusuomalaisista. Korona jyrää yhä ja Perussuomalaiset esittävät televisiossa näyttävää mainosta, jossa perusidea on selvästi Brexitin kopio eli Finexit, Suomi takaisin -iskulauseella.

Näyttää siis siltä, että (saanko sanoa ystävällisesti ja lyhyesti Persu-politiikka? Kiitos!) Persu-politiikka on selvästi nostamassa maksimaalisesti profiilia Suomen EU-eron puolesta. Se on tietysti populistinen huuto, mutta sama huuto johti Isossa-Britanniassa (jälj. UK) sekavaan EU-eroon, täpärästi. Pari vertailevaa sanaa Suomen ja UK:n välillä on tässä kohden paikallaan.

Menneen UK-imperiumin historia vaikuttaa erityisesti Englannissa yhä varsin voimakkaasti, toisin kuin esimerkiksi Skotlannissa. Aurinko ei edelleenkään laske koskaan entisten siirtomaiden, mutta nykyisten itsenäisten Kansainyhteisön mailta. Moni brexitööri on laskenut tämän liiman kestävän yhä, jotenkuten kitkutellen ainakin.

Väkiluvultaan UK on reippaasti yli kymmenkertaisesti isompi kuin Suomi, joskin Suomen pinta-ala nykyiselläänkin on saarivaltiota suurempi. Tiuha väkimäärä pinta-alan suhteen suosii koronaa, toisin kuin harva-asutus Suomessa. Silti Suomi on pinta-alankin osalta varsin pieni maa, vaikka on pienempiäkin toki olemassa. Naapurissa Suomella on kokonainen jättiläinen (17 miljoonan neliökilometrin Venäjä), toisin kuin insulaarisella (saari-identiteetin) UK:lla, jolla on maarajaa vain yhden maan eli (EU-)Irlannin tasavallan kanssa.

Suomeakin voidaan luonnehtia saareksi sen merten eristämän tai yhdistämän sijainnin vuoksi. Tosin tässä kohden täytyy toistaa totuudellinen klishee, että idässä Suomella on noin 1300 kilometriä maarajaa edellä mainitun jättiläisen kanssa. Suomen talous kuitenkin edellyttää ennen kaikkea merten kautta tapahtuvaa tavaroiden vientiä ja tuontia.

Tärkeä verrokki on sotilaallinen tekijä. UK on ydinasevaltio, jonka sotilaallinen kapasiteetti edusti jopa neljännestä EU-maiden (28 jäsentä) yhteenlasketusta voimasta. Suomen pelote perustuu varsin tehokkaaseen armeijaan suurine reserveineen. UK on lisäksi Naton jäsen, Suomi ei. EU:n sotilaallinen yhteistyö ei ainakaan vielä pitkään aikaan korvaa samaa automatiikkaa kuin Naton kuuluisa viides artikla. Pisteet menevät vahvasti UK:lle.

Länsimaisen demokratian historiallinen esitaistelija Iso-Britannia on kuitenkin samassa rintamassa länsimaisen demokratian esitaistelijaksi nousevan EU:n kanssa, vaikkei olekaan tulevaisuudessa (pitkään aikaan, ehkä) sen jäsen. Länsimaisen demokratian puolustamisen liima pitää nämä tekijät väistämättä yhteistyössä keskenään, kun autokratia nousee muualla maailmassa. Uskon, että Yhdysvallat pysyy tulevaisuudessa tämän liiton vankkana osasena.

Brexit ei siis ole fataali riski UK:lle, vaikka mielestäni kyllä huono vaihtoehto. Suomelle ero EU:sta saattaisi olla fataalikin.

Kansallisuus tulee olemaan tulevaisuuden EU:ssa edelleen syvä identiteettikysymys kaikille EU-kansalaisille. Tämän eteen teen työtä. Valistunut EU-kansalainen arvostaa kaikkien EU:n osasten paikallisten, alueellisten tai valtiollisten identiteettikysymysten esteetöntä kehittämistä. Silti EU-solidaarisuus kehittyy yhteisten rauhan varmistamisen, taloudellisen ja sivistyksellisen hyvinvoinnin kehyksen puitteissa. Siihen EU tarvitsee niin sotilaallista kuin ns. pehmeätä voimaa ja lujuutta. Siksikin Komission operatiivista johtajuutta olen valmis kehittämään, samoin Eurooppa-parlamentin budjettivaltaa. Liittovaltio à la Saksan liittotasavalta tai Yhdysvallat ei kuulu suunnitelmiini.

Suomen turvallisuuspolitiikka kiertyy tähän kokonaisuuteen jatkossa entistä syvemmin unohtamatta, että Suomen oma puolustus on Suomen itsensä vastuulla. Hyvin hoidettu vahva ja uskottava puolustus tuottaa parhaiten ja helpoiten saman mielisiltä mailta vahvaa tukea kriisin hetkellä, niin EU:n piiristä kuin muualtakin.

Tähän perustuu vaatimukseni nykyisen Perustuslain rukkaamisesta presidentin aseman vahvistamiseksi EU:n suuntaan.

Niinpä en voi hyväksyä Persujen ajamaa Finexit-linjaa perusteettomana ja vain Suomea vahingoittavana. Sori siitä.

Olen elänyt konkreettisesti 1.1.1970 alkaen Suomen ulkopolitiikan ytimessä. Länsimaisen demokratian puolustaminen on ollut useassa vaiheessa hiuskarvan varassa. Usein olen joutunut itse henkilökohtaisesti eri voimien ytimeen. Olen kulkenut Suomen kansallinen intressi edellä muusta välittämättä. Puolueettomuuden eli länsimaisen demokratian puolustamisen ydinasiat kulkivat presidentti Urho Kekkosen tuella operatiivisestikin ajoittain työpöytäni kautta monen kiihkeän vuoden aikana. Sitä oppia en unohda. Persu-politiikka johtaisi Suomen uudelleen todellisiin vaaran aikoihin, joista ehkä emme sitten selviäisikään.

Silti olen todennut Neuvostoliiton/Venäjän edustajille: etsin tietä hyviin ja toimiviin suhteisiin. Osa tätä on Karjalan asian selvittäminen. Tässä lienee Persu-politiikka koko lailla kanssani samoilla linjoilla. Kuitenkin minun Karjala-politiikkani on sofistikoitua: pyrin tulevissa keskusteluissa priorisoimaan luovasti eri raja-alueita sekä eliminoimaan sotilaallisia jännitteitä niillä, vaikka luomalla palautettavista alueista demilitarisoituja ”ystävyyden alueita”, kuten ennen vanhaan Neuvostoliiton aikana olisi voitu silloisen kielenkäytön mukaan sanoa. Karjalan asian selvittäminen ei kuitenkaan voi vaikuttaa Suomen kansainvälispoliittiseen asemaan sinänsä. Kauttani Karjalalla ei voi ostaa uussuomettumista, eikä heikentää Suomen EU-sitoutuneisuutta.

Tunnistan kyllä muualla poliittisessa Suomessa kannatusta kannattamalleni EU-politiikan vahvistamiselle samalla kun kansallisuuskäsite syventyy – ja jalostuu.

Tämä tästä tällä erää. Lukija on varmasti havainnut, että olen avoimen ja kansainvälisen länsimaisen (EU) ja korona-vapaan, mutta vahvojen suomalaiskansallisten piirteiden kannalla – niin olen aina ollut, olen tässä niin kuin tulen olemaan myös tulevassa ajassa. Mennyt suomettumisen sokean suomalaisuuden pahan alennusmyynnin aika puistattaa minua yhä edelleen.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu