Puola ja Unkari ovat ajaneet EU:ssa tilanteen äärirajalle

Kovat aseet ovat piipussa. Oikeusvaltioperiaate ja käytännön tasolla EU-budjetti ja elvytyspaketti ovat katkolla. Puola ja Unkari pyristelevät irti oikeusvaltioperiaatteesta. Miksi ihmeessä?

Oikeusvaltio-käsite on hyvin vanha eurooppalaisperäinen hallintomekanismi. Se ei ole Suomen keksimä. Vanhoja puolustusmekanismeja vallanhaltijoiden mielivaltaa vastaan löytyy suomalaisestakin yhteiskunnasta kaukaa historiassa, mutta Ruotsin osana. Vuosisatainen yhteys Ruotsiin siis vaikuttaa Suomeen yhä. Se vaikutti yli Venäjän tsaarien ajan. Suomi sai 1906 edustuksellisen kansanedustuslaitoksen, joka valittiin yhteistuumin Suomen naisten ja miesten toimin yli sata vuotta sitten, vielä tsaarin vallan aikana. Se kertoi Suomen itsenäistymisen tahdosta länsimaana.

Suomessakin oikeusvaltiomalli horjui pahemman kerran suomettumisen pahimpina aikoina 1980-luvulla. KGB hallitsi menoa mm. presidentin kansliassa ja Suomen ulkoministeriössä. Hitaasti on Suomi parantunut. Suomen on tarkkailtava itseään, jotta moraalinen pohja edistää oikeusvaltio -käsitettä EU:ssa olisi tukeva. Sen on toteuduttava joka nurkassa ja jokaisella neliömetrillä. Lain rikkomuksilla on oltava seurauksensa, kuitenkin muistaen oikeudenkäytön periaatteen: ilman kohtuutta ei ole oikeutta.

Jarruttajien kärkeen ovat nousseet Unkari ja Puola. Sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen takkuaa, autoritaarisuus nostaa päätään. EU:n jatkobudjetti ja elvytyspaketti ovat katkolla. Kuitenkin sääntö kuuluu: jos ei noudata oikeusvaltioperiaatetta, rahoitusta ei heru. Siitä on pidettävä kiinni.

————————–

Jokin mättää Puolan ja Unkarin osalta. Puola eteni näyttävästi ja onnistuneesti Solidaarisuus kärjessä kohti vapaata demokratiaa vaikeassa poliittisessa tilanteessa pitkin 1980-lukua. Unkari oli jo 1970-luvulta varsin toiminnallinen vapauttaviin uudistuksiin tähdännyt sosialistinen maa, taloudessakin.

Suomen ulkoministeriön poliittinen osasto taisteli voitokkaasti pitkin 1970-lukua kevääseen 1977 asti Suomen puolueettomuusaseman säilyttämiseksi Neuvostoliiton poliittisia tavoitteita vastaan. Kremlin tarkoitus oli muodostaa Suomesta kommunismin levittämiseksi sen raakaa historiaa pehmentävää julkisivua. Neuvostoliitto ei kuitenkaan saanut kaikkia ns. kansandemokratioita linjansa taakse.

Presidentti Urho Kekkonen kävi syksyllä 1976 virallisella valtiovierailulla Unkarissa. Unkari pysyi poliittisten neuvottelujen jälkeen länsimaisen Suomen takana ja tunnusti suoralla puolueettomuusformuloinnilla maamme länsimaisen puolueettomuuspoliittisen aseman vastoin Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen keskuskomitean politiikkaa. Kävimme silloin ns. äärirajoilla, mistä Unkarin varaulkoministeri minua muistuttikin. Olin saanut presidentti Kekkoselta tehtäväksi hoitaa hänen virallisen vierailunsa poliittisen sisällön, ja erityisesti Suomen puolueettomuuspoliittisen aseman puolustamisen.

Olin UM:n poliittisen osaston sosialististen maiden päällikkö. Kekkosen vastapuoli oli János Kádar. Minulla oli paljon kontakteja unkarilaisiin diplomaatteihin jo vuonna 1975, jolloin hoidin ulkoministeri Ahti Karjalaisen virallisen vierailun Unkariin keväällä 1975.

————————–

Tänään olen hämmentynyt Puolan ja Unkarin sisäisestä kehityksestä. Kommunismista pahoin kärsineet maat jarruttavat vapautta EU:ssa, kuin historiansa unohtaen. KGB:n päälliköksi sittemmin noussut Juri Andropov kuritti verisesti Budapestin kansannousua vuonna 1956. Järjestelmäväkivaltaa tapahtui myös Puolassa.

Arvostin 1970- ja 1980-luvuilla korkealle Unkarin ja Puolan rohkeaksi kokemani eturintamatyön karkean kommunismin romuttamiseksi länsimaisen vapaan demokratian hyväksi. Näinkö lyhyt voi olla ihmisen muisti? En usko kansalaisten enemmistön Unkarissa ja Puolassa seuraavan johdon hakemaa demokratian kaventamiskehitystä. Valta kiihottaa johtoa, kunnes alhaalta räjähtää, kuten nyt Valko-Venäjällä

———————————-

Elämme juuri nyt länsimaisen demokratian suurta toivon aikaa. Yhdysvallat on valinnut uudeksi presidentikseen demokratian lipunkantajan Joe Bidenin. Juuri nyt Euroopan unionin on pantava iso stoppi oikeusvaltioperiaatteiden murentajille ja demokratian vastaiselle kehitykselle jäsenmaissa.

Trumpismi ja autoritaarisuus eivät kelpaa meille oikeusvaltioperiaatteen sisäistäneille Euroopassa. Yltiönationalismi ja populismi on torjuttava. Eri puolilta tulevat hajauttavat voimat on torjuttava. Voi kysyä, missä määrin putinismi on kaiken takana Unkarissa ja Puolassa. Neuvostoliiton pitkä linja oli pitää Eurooppa hajanaisena ja heikkona. Presidentti Putin kaipailee vanhoja aikoja. Ne eivät kuitenkaan enää palaa.

———————–

Olin mukana vuosina 2013–2018 laajassa Euroopan unionin tulevaisuutta luodanneessa tutkimushankkeessa. Se syntyi Eurooppa-neuvoston aloitteesta joulukuussa 2012. Hanke toteutui professorien Fausto de Quadros (Lissabon) ja Dusan Sidjanski (Geneve) johdolla Jean Monnet -yhteisön piirissä. Olin ainoana suomalaisena mukana tässä erittäin mielenkiintoisessa hankkeessa. Se oli minulle erittäin suuri kunnia. Olin ollut Jean Monnet-hankkeessa mukana integraatiohistorian tutkijana ja opettajana jo vuodesta 1998.

Toimeksiannon kuvaus komission puheenjohtajan José Barroson esittämänä oli seuraava: ”Therefore at the 2013 Jean Monnet Conference the President of the European Commission, José Barroso, asked Professors Dusan Sidjanski and Fausto de Quadros to collect the opinions of the Jean Monnet Professors on the main issue of the 2013 Jean Monnet Conference, that is, ’How we might recover from the economic and social crisis through European integration deepening’ ”.

Vastaus tänään kuuluu lyhykäisesti: EU on arvoyhteisö, jolle on vahvistunut globaalinen tilaus kehittyä vapaan maailman majakaksi autoritaarisen uhan torjumiseksi. Yhdysvalloissa on Donald Trump kärsinyt selvän tappion autoritaarisine menettelytapoineen. Yhteistyö demokratiansa pelastaneen Yhdysvaltojen kanssa vapaan maailman puolustamiseksi voi jatkua. Keskeiset sisäiset keinot EU:ssa ovat oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutuminen ja integraation syventäminen.

Viime kädessä on parasta edetä täydellä sydämellä EU:n arvot jakavien maiden kesken ja laittaa eri arvoja halajavat valtiot jäähylle. Kun arvot selkenevät johtotasolla ja muuttuvat uskottaviksi käytänteiksi, paluu on avoin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu