Sanna Marin, poliitikko

Olen seurannut puolisen vuotta poliitikko Sanna Marinia (sd). En ole tutkinut vielä arkistoja, riittää kun seuraa kokeneella silmällä televisiota ja lehtiä. Aiemmin nimi ei juuri kiinnostanut, tuskin tiesin sitä. Kun tämä ponkaisi alkutalvesta 2019 sekavissa oloissa pääministeriksi, tilanne muuttui. Vallan siirtyminen Antti Rinteeltä Sanna Marinille on asia, joka poliittisen historian perustuslaillisena kysymyksenä on tutkittava tarkasti, vaikka Marinilla on intohimoisia, jopa aggressiivisia seuraajia, minkä kyllä uskon.

Antti Rinne on jotenkin sympaattinen. Oli harmi, että hän romahti, jos nyt demarin pitää olla pääministerin pallin haltija. Sanna Marinista en vielä tiedä paljoakaan, paljon vähemmän kuin keskimäärin uusista ensikertalaisista pääministereistä viimeisten kuuden vuosikymmenen ajalta. Viimeksi mainitun ilmeiden kirjo televisiossa on kapea, toisin kuin Antti Rinteen. Se ei kerro tietenkään mitään – tai ehkä jotain. Jotkut ovat tuollaisia ilmeettömiä, pokka pitää-naamaisia. Mutta Marin kyllä änkyttää televisiossa vähemmän kuin Rinne.

Olen pitkällä ulkoministeriöurallani työskennellyt useiden entisten pääministerien kanssa ja arkistoissa kohdannut heitä runsaasti enemmän. Yleensä jokainen kohtaamani entinen tai istuva pääministeri on jotenkin päätynyt kirjalliseen tuotantooni, ainakin ajan kanssa. Pitkäaikaisista entisistä pääministereistä ensimmäinen galleriassani on Urho Kekkonen, pääministerin virassa tapaamistani työelämän työtovereista selvästi Kalevi Sorsa. Heistä Kekkonen oli viisinkertainen pätkäpääministeri, Kalevi Sorsa ennätysmies pitkissä pääministerirupeamissa.

 

Mikä on Sanna Marin miehiään? Kun hoitaa pääministerin tehtäviä, tyypistä täytyy tietää jotain enemmän kuin tavallisesta tallaajasta. Ensi vaikutelma on, että hän on ”punainen Sanna punaisen Tampereen punaisesta yliopistoputkesta”. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hän valitsi puolueensa kolmen joukosta: SDP/Vasemmistoliitto/Vihreät. Hänen on arvioitu kuuluvan demarien vasemmistoon. Sieltä kävelee vastaan mm. Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja. Marin, kumpi parempi, ehkä kumpikin? Marinin sanomaksi jälleen julkinen lähde sanoo, että Sanna valitsi demarit tekojen pohjalta. On demareilla asiallisia saavutuksia, mutta toivon, että Sanna ei tarkoittanut SDP:n mahtavia KGB-tekoja.  Onneksi Sanna ei ehtinyt Erkki Liikasen tai Mauno Koiviston kyytiin.

Sanna oli vielä vaipoissa, kun Mauno Koivisto antoi KGB:n hallita ajatuksiaan ja politiikkansa suuntaa. Suosittelen lukemistoksi yleisesitystäni ”Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991”, kunhan koronalta ehtii.

Marinin kotikasvuympäristö ei ole julkisten tietojen mukaan niitä tavanomaisimpia edes vasemmistossa, jos lähtee siitä, että koti oli vasemmistolainen, mitä kannattaa joskus tutkia hieman.

Joku on julkisesti väittänyt, että nimi Marin tulisi Savosta. No, ehkä on kurvannut sitä kautta, mutta en ole tutkinut asiaa. Olen kuitenkin puoliksi Kuopio-taustainen äitini puolelta. Ei kajahda kovin savolaiselta. Täytyypä tutkia joskus Marin-nimen esiintymisalueita.

Marin-sana voi viitata moniin asioihin, paitsi olla sukunimenä. Jos nimi olisi ruotsalainen tai ranskalainen, se tulisi merestä. Un marin on paitsi merimies, myös meri-johdannaisten liitännäinen, sitä samaa ruotsiksikin. Järvi-Suomen Savo-kytkentä vaikuttaa ohuelta tästä näkökulmasta. Marin-osa esiintyy useissa kielissä marinoida-sanan osana. Johtavien poliitikkojen sukujen lyhyt nimihistoria kyllä voi kuulua henkilötutkimukseen. Kun ehdin, voin kyllä hieman seilata Marin-nimen perässä historiaan. Ehkä jo on sukututkimusta, en tiedä.

 

Täytyy tunnustaa, että en tunne Tamperetta erityisemmin. Isäni veli Viipurin seudun evakkosuvusta rantautui puna-armeijan siviileitäkin uhanneen tappavan tulituksen pakottamana Tampereelle heti sotien jälkeen. Heillä kävin silloin tällöin. Yksi lääkäri-serkku toimi alueella. Joitakin kavereita on siellä ja sieltä. Särkänniemessä olen käynyt lasteni kanssa. Toki muitakin nähtävyyksiä olen tutkinut Tammpereella.

Suomen punaisista kaupungeista tunnen parhaiten, jopa hyvin Kotkan. Varmaan sisäistä yhtäläisyyttä Tampereen kanssa on paljonkin. Tässä tämä blogi Marinista, tällä kertaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu