Siipeensä saanut Haavisto tarvitsi Venäjä-vierailua itselleen
Lienee syytä lyhyesti kommentoida ulkoministeri Pekka Haaviston rutiinivierailua Pietarissa, eikä Moskovassa. Tämä korosti tapaamisen naapurusten rupattelutuokion luonnetta.
On vaikeata nähdä tässä rutiinivierailussa sinänsä mitään erityistä. Vierailu seurasi päälinjaa, että Moskova ei näyttänyt hampaitaan Suomelle kuten EU:n korkealle ulkopoliittiselle edustajalle viikkoa aiemmin.
Isännät tiesivät, että Suomen ulkoministeri toistaa Navalnyi-vaatimukset ja osoittaa näin EU:lle pysyvänsä ruodussa. Kuitenkin presidentti oli sen jo tuominnut, eikä mitään syytä ollut ikään kuin vahvistaa asiaa. Tiedetään, että Venäjän yleislinja pyrkii Neuvostoliiton tapaan Euroopan integraation hajottamiseen kaikissa yhteyksissä.
Kiinnostavin asiakohta minulle oli Arktisen neuvoston nostaminen esille. Venäjän tuleva rooli on asiassa todella kiinnostava.
Tärkein asia vierailussa oli sen toteutuminen – ulkoministeri Pekka Haavistolle. Saatuaan pahasti siipeensä UM:n laittomissa sisävirkadiktatorinoissaan Haavistoa oli mahdollista taputtaa lohduttavasti päähän. Asiallisesti vierailua ei tarvittu mihinkään muuhun tarkoitukseen. Ulkoministereiden kokouskin on vasta edessä.
Haavisto onnistui saamaan yllättävän paljon kehuja, mutta vain Suomessa. Meillä kehuttiin sitä, että Suomen ulkoministeriä kohdeltiin paremmin kuin EU:n korkeaa edustajaa, Joseph Borrellia.
Syy erilaiseen kohteluun ei johtunut Haavistosta, vaan siitä, että Venäjän pyrkimyksenä on hajottaa ja saada eripuraa EU:ssa ja korostaa suhteita yksittäisiin jäsenvaltioihin.
EU:n olisi hyvä ottaa oppia Venäjän Federaatiosta, ei sieltäkään Karjalan Tasavallan ”korkea edustaja” mene Brysseliin kertomaan mitä sellaisia ongelmia EU:lla on, mitä Venäjä ei hyväksy.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, eiköhän Haavisto jo ole Venäjän talutusnuorassa ja pahasti, turvallisuuspoliittisesti sanottuna kompromised. Ellei ole niin KGB, FSB tehnyt ala-arvoista työtä ja ja tuskin on.
Ilmoita asiaton viesti
Et tainnut katsoa tilaisuutta? Jos on talutusnuorassa, se olisi hyvin kummallista. 😀
Ilmoita asiaton viesti
?? Eiköhän tuo ole aika selvää, ei FSB tee mitään poispotkitulla hemmolla, käytetään sitten oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. (Joskus tarvii tukea uraa.. ja nytkään ei ollut mitään uutta tai pahaa)
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Pietarin vierailussa oli vähän kunnallisvaali politiikan makua. Ihmettelen miksi Venäjän hallinto haluaa näin tukea vihreiden vaalikampanjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjälle kelpaa vaikka Vihreät viidenneksi kolonnaksi!
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako Venäjää pelätä?
Vastaus: Ei Venäjää kannata pelätä, mutta varoa ja tarkasti seurata kylläkin.
Vähän taustastani:
Ensikontaktini idänkaupaan sain Wärtsilä Hietalahden Telakalla 1974 kun menin sinne teekkariharjoittelijaksi projektiosastolle suunnittelemaan laivoja.
Sen jälkeen sain ”hands-on”-opetusta idänkaupasta sellaisilta spesialisteilta kuin Tankmar (Tankku) Horn, Aaro Ikonen, Hannu (Gannu) Eskelinen, Matti Kankaanpää, Christian Landtman, Masa (мясо) Saarikangas, Veikko (Veka) Jääskeläinen, jne.
Vuoteen 1989 saakka tein töitä suuryrityksissä, jonka jälkeen olen pyörittänyt omaa firmaani, joka suunnittelee ja myy suomalaista tekniikkaa itään ja länteen.
Olen koko ajan pitänyt kiinteää yhteyttä venäläisiin tuttaviin / asiakkaisiin, mukaan lukien turbulentti 90-luku, jolloin Venäjälle ei saanut myytyä edes Malboro-askia. Tuolloin myin suomalaista ympäristötekniikkaa pääasiassa USAhan ja Kanadaan.
Harrastukseni on Suomen ja Venäjän välinen historia. Olen ollut tekemässä alkuperäis-dokumentteihin perustuvaa tutkimusta, josta julkaistu Kostianvirran taistelu 1713 ja Viipurin menetys kesällä 1944, jossa isäni haavoittui kolmannen kerran.
Ja sitten tuosta Venäjän-pelosta:
Asiaa pitää tarkastella sekä Venäjän, että Suomen näkövinkkelistä.
Venäjä on valtavan kokoinen liittovaltio, joka on jakaantunut 83 ”itsenäiseen” talousalueeseen, joilla on oma edustuslaitos, hallinto ja etninen taustansa. Niistä on taloudellisesti kannattavia vain parikymmentä ja loput elävät Kremlin jakamien avustusten varassa.
Kreml ja Venäjän kansa pelkäävät ”Смутное время”, tilannetta, jolloin maassa on hallinto romahtanut, vallitsee anarkia ja ruplat loppuvat. Tällöin koko Venäjä voi hajota ja lakata olemasta.
Tuollainen tilanne oli kesällä 1990 ja Neuvostoliiton kadotessa maailmankartalta 25.12.1991. Tämä jatkui aina 2000-luvun alkuun saakka, kunnes Venäjän turvallisuusorganisaatiot saivat tilanteen stabilisoitua, presidentti Vladimir Putinin johdolla.
Jälkeenpäin on pidetty ihmeenä sitä, että Venäjä selvisi tuosta 90-luvun turbulenssista melko vähällä verenvuodatuksella ja ilman nälänhätää, eikä hajonnut enempää kuin minkä nykytilanne näyttää.
Kun arvioi Venäjän nykytilannetta, on pidettävä mielessä 90-luvun kokemukset ja se, että yleisen käsityksen mukaan ”Смутное время” toistumien johtaisi huomattavasti vaarallisempaan tilanteeseen.
On selvää, että Venäjä ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimiin maan sisällä ja ulkoisia uhkia vastaan, jotta tällaista tilannetta ei pääsisi syntymään.
Suomen kannalta tilanne Venäjän suuntaan on tämä:
1) Venäjän intressissä ei ole kriisin aiheuttaminen suurimman kauppakumppaninsa Euroopan unionin ja sen jäsenen Suomen kanssa.
2) Suomen pitää investoida riittävästi ja kokonaisvaltaisesti turvallisuutensa ylläpitämiseen ja kehitettävä vahvat turva-kontaktit EUn sisällä ja länsimaisiin partnerimaihin.
Tavoitteena on oltava se, että Suomen omat puolustusvoimat ja kyber-turvallisuus ovat riittävän vahvoja, kestämään Venäjän mahdolliset turbulenssit, esimerkiksi Vladimir Putinin aikanaan siirtyessä eläkkeelle…
3) Suomen turvallisuuden kannalta on keskeisen tärkeätä saada taloutemme taas kuntoon. Tämä vaatii kaikkien ”talousreformien äitiä”, sillä nykymenolla isänmaamme on joutumassa ulkopuoliseen talous-holhoukseen.
Jokin aika sitten talousviisas Björn Wahlroos sanoi, että Suomen talous on nyt niin heikossa kunnossa, että meidän pitäisi saada EUlta avustusta samoin kuin Italia ja Espanja, sen sijaan että olemme nettomaksaja!
Tästä syystä Suomen poliitikkojen ja median pitää lopettaa taloussodan rintamakarkuruus ja kerrottava rehellisesti Suomen kansalle nämä totuudet.
Suomella ei ole mitään syytä pelätä Venäjää, vaan sen naapurina on osattava elää, omaa etua tarvittaessa rohkeasti aseellisestikin puolustaen, niin kuin esi-isämme ovat tehneet jo tuhansia vuosia…
Ilmoita asiaton viesti