Kirkon ongelma: usko vai rakkaus?

Luterilaisen kirkon oppi on jaettu kahteen eri koriin. Toisessa korissa on usko ja toisessa on rakkaus. Uskon korin keskeinen sanoma on ”yksin armosta”. Se on luovuttamaton uskonkappale, jota ei voi arvioida tai arvostella. Tuohon ”yksin armosta” käsitykseen ei kuulu parannuksen teko synnillisistä asioista, koska silloin livettäisiin tekojen tielle, eikä enää uskottaisi ”yksin armosta”. Tuo Lutherin lanseeraama ajatus ”yksin armosta” polveutuu katolisen kirkon opeista, joissa hyvillä töillä ja oman elämän muutoksella nollattiin pahat teot. Ja juuri siitähän uskonpuhdistuksessa oli kyse: vääristyneet teot vääristivät koko kirkon.

Sitten tämä rakkauskori. Siihen jokainen pappi, piispa, työntekijä ja seurakuntalainen tai etenkin seurakunnan ulkopuolinen voi laittaa mitä tahansa. Jos jonkun rakkauskoriin laittamaa asiaa ei hyväksytä, syyllistyy heti rakkaudettomuuteen. Tätä sanomaa rakkaudettomuudesta kuullaan jatkuvasti. Rakkauskorissa olevia asioita ei siis katsota Raamatun opetuksen, sanoman perusteella, vaan yksinomaan rakkauskoriin asettaneen näkökulmasta.

Tilanne kirkon sisällä on siis uskonkorin kannattajat  vastaan rakkauden korin kannattajat. On aivan selvää, että yhteistä säveltä ei löydy, ennen kuin uskon korista poistetaan näkemys ”yksin armosta”. Mutta se on sellainen asia, josta kirkon sisällä ei voida edes keskustella. Miksi siitä ei voida keskustella? Siksi, että se vääjäämättä johtaisi kirkon sisällä toimivien herätysliikkeiden katsantokannan hyväksymisen. Ja juuri herätysliikkeiden edustajat ovat aktiivisemmin olleet vastustamassa mm. avioliittokäsityksen muuttamista. Kirkon virallinen näkemys on, että kaikki ihmiset ovat Jumalan lapsia. Ja jos siihen vielä lisätään Suomessa oleva käytäntö lapsikasteesta, johtaa se siihen, että kaikki pääsevät Taivaaseen. Herätysliikkeiden kanta taasen on, että ihmisen tulee tehdä parannusta elämässään, kääntyä pahoilta teiltään ja ottaa elämänsä ohjeeksi Raamatun sanoma. Herätysliikkeet haluavat siis puuttua juuri uskonkorin sisältöön ja sehän ei kirkolle käy. Miksi se ei käy? Siksi, että koko kirkon opetus joutuisi romukoppaan ja kirkko itse joutuisi uskonpuhdistuksen kohteeksi. Ja sehän ei tietenkään ole mahdollista.

Miten tämän pelin käy? Vaihtoehtoja on ainakin pari. Kirkko hajoaa palasiksi ja herätysliikkeet muodostavat ”uuden luterilaisen kirkon Suomessa”. Tuohon uuteen kirkkokuntaa liittyy mahdollisesti jopa puoli miljoonaa kirkon jäsentä. Siitä seuraa se, että jäljelle jäänyt kirkko menettää satoja ehkäpä tuhat työntekijää, verotuloja rutkasti, tilojen pito käy mahdottomasti ja ehkäpä kirkko menettää kansankirkkoaseman. Tässä skenariossa kirkkoon jää sitten vain rakkauskorin kannattajat. Toinen vaihtoehto on, että kirkko aloittaa oman uskokorinsa perkaamisen ja sen seurauksena rakkauskorin kannattajat jättävät kirkon.

JukkaTuunanen1
Sitoutumaton Joensuu

Antifasisti, antisemitisti, antirasisti.... Vuorovaikutusyrittäjä, Joensuu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu