Mikä on hallintoa?

Kirjoitin kärkevään tapaani sote-uudistukseen liittyvästä hallinnosta. Totesin, että jos hallintoa purettaisiin, saataisiin vapautettua osaavaa henkilöstöä suorittavaan työhön, johon ennustetaan todella suurta henkilöstöpulaa. Monet kommentoijat kertoivat saman, jonka toin kirjoituksessani esille eli hallinnon syvyyden ja tehottomuuden. Olen saanut todella paljon palautetta, ja olen siitä kiitollinen.  Mutta samalla murehdin sitä, miten erilaisia käsityksiä julkisen vallan käyttäjillä ja yksityisen yrityselämän edustajilla on hallinnosta. Mikä on siis hallintoa?

Yleinen määritelmä kertoo kaiken sen olevan hallintoa, joka ei suoranaisesti liity suorittavaan työhön. Onko uusilla hyvinvointialueilla nyt valittavat aluevaltuustot hallintoa? Onko kuntayhtymän hallitus hallintoa? Onko kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa toimivat toimikunnat hallintoa? Onko pelastuslaitoksen johtaja ja hänen esikuntansa hallintoa? Onko johtavat lääkärit, johtavat hoitajat, ylihoitajat, sosiaalijohtajat, osastojohtajat, henkilöstöjohtajat esikuntineen hallintoa vai ei?

Oman maakuntani tulevan hyvinvointialueen valtuusto on 59 henkeä, hallitus 11, toimikunnat 20 henkeä. Heistä ja heitä läheisesti palvelevat henkilöt muodostavat noin 100 hengen joukkueen.  Ovatko he osa hallintoa vai eivät? Jos eivät ole osa hallintoa, mihin perustuu heidän valtansa päättää hyvinvointialueen asioista. Jos he eivät päätä ja käytä ylintä päätösvaltaa, niin kuka sitten. (Esimerkiksi kuntalaki määrittelee valtuuston kunnan ylimmäksi päätöksentekijäksi.) Tässä on se suuri katsantokannan ero julkisella puolella ja yksityisellä puolella, kun puhutaan hallinnosta.

Kun yksityinen yrittäjätoiminta tekee kaikkensa vähentääkseen hallintoa ja lisätäkseen päätöksenteon yksinkertaistamista, julkinen puoli lisää usein vain byrokratiaa. Kun yksityinen yritys karsii hallintoa, julkinen lisää sitä. En sano sitä, että eikö poliittista ohjausta tarvittaisi valtuustojen kautta. Sanon vain sen, että mielestäni se on osa hallintoa.

Omassa maakunnassani (Pohjois-Karjala) nykyinen sote-alan kuntayhtymä on lisäksi ulkoistanut osan hallintopalveluistaan. Meita Oy (https://www.meita.fi) huolehtii mm. tietohallinnosta, palkkahallinnosta ja henkilöstöhallinnosta.  Yrityksessä tekee työtä on 430 henkeä. Osa hallinnosta on siis ulkoistettu. Onko se siis osa hallintoa? Jos ei, miksi? Jos kyse on pelkästä ostopalvelusta, miten palvelun tuottaja on kilpailutettu?

Tarvitsemme toki hallinnon ja tehokkaan sellaisen. Mutta tarvitsemmeko sellaisen hallinnon, joka kasvattaa byrokratiaa, lisää hierarkiaa ja toimii vajailla kierroksilla. Tarvitsemmeko jokaisen suorittavan portaan yläpuolelle monitahoista hallintoa?

Haluaisin niin kovasti kuunnella, mikä on sinun käsityksesi hallinnosta? Mikä on sinun kokemuksesi julkisesta hallinnosta ja sen tuottamasta tehosta?

 

+1
JukkaTuunanen1
Joensuu

Vuorovaikutusyrittäjä, business broker, Joensuu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu