Siirtolaiset vs pakolaiset

Viime päivät uutisvälineitä ovat hallinneet kaksi eri termiä: siirtolaiset ja pakolaiset. Siirtolaiset ovat olleet otsikoissa jo vuosia, kun heitä tullut Afrikasta, Valko-Venäjän, Turkin ja Syyrian kautta Lähi-Idästä. Hetkinen, siirtolaisia Afrikasta ja Lähi-idästä. Kuka on siirtolainen? Sanakirjan mukaan siirtolainen on ”vapaaehtoisesti ja pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Sanaa ei kannata käyttää esimerkiksi pakolaisista tai turvapaikanhakijoista.” Tässä tapauksessa kyse ei ollut siirtolaisista vaan pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.  He ovat paenneet omien maidensa epädemokraattisia oloja, sotaa, vainoa tai ovat vain muuten paremman elämän perässäjuoksijoita. Kun aikanaan Suomesta lähdettiin USA:han tai Ruotsiin siirtolaiseksi, oli mielessä työ ja integroituminen maahan. Tiedossa oli työpaikka ja asunto. He olivat siirtolaisia. Nyt uutiskanavat käyttävät sanaa siirtolainen väärällä tavalla kuvatessaan turvapaikanhakijoita. Jos he ovat siirtolaisia, miksi ihmeessä heille tarjotaan oleskelulupia, asuntoja, sosiaaliturvaa, tehotonta ja ylikallista integroitumisopetusta jne.  Tämä sanan siirtolainen käyttö on siis tarkoituksenmukaista, koska se kuvastaa hallituksen maahanmuuttopoliittista linjaa. Sanaa ”turvapaikanhakija tai pakolainen” ei haluta käyttää tiedotusvälineissä poliittisista syistä. Kannattaa kysyä miksi media tuottaa epätotuutta? Kannattaisiko tarkistaa faktat!

Mutta entäpä afganistalaiset? He ovat pakolaisia. Miksi he ovat pakolaisia? Miksi heitä kutsutaan pakolaisiksi?  Heitä kutsutaan pakolaisiksi niin ikään poliittista syistä. Osa hallituspuolueista haluaa korostaa olevansa sorrettujen asialla ja pakolainen sana lisää poliittista ”mielihyvää” kannattajien joukossa. Tottahan on, että tilanne Afganistanissa on vaikea ja kukaan ei voi tietää mitä maassa vielä tapahtuu. On varmaan totta, että osaa maahan jääneitä ei odota ruusuinen tulevaisuus. Aikanaan Neuvostoliitto yritti ”sosialisoida ja kommunistaa” maata, eikä siinä onnistunut, oliko yleensä järkevä lähteä mukaan. Eikö tuon saman poliittisen ilmapiirin ja demokratiavajeen takia myös afgaaneja pitäisi kutsua siirtolaisiksi eikä pakolaisiksi?  Jos tähän vielä lisää demokratian pystytystalkoot Libyassa, Syyriassa, Pohjois-Afrikan arabikevään, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Turkin, huomaa hyvin nopeasti, että kaikkien noiden operaatioiden seurauksena on ollut vain ”siirtolaisten” invaasio Eurooppaan. Joku foliohattu voisi pitää asiaa jopa salaliittona. Jos ja kun Euroopaan tulevia kutsutaan siirtolaisiksi, ei heitä voi ensimmäisellä rajalla pysäyttää. Mutta jos he pyytävät ensimmäisellä rajalla turvapaikka heidän status muuttuu ”siirtolaisesta” pakolaiseksi ja näin se  ensimmäinen maa joutuu huolehtimaan heistä. (Kuten Italia ja Kreikka)

Nämä termit ja niiden harhaanjohtava käyttö on tarkoituksenmukaista.  Mutta niin on myös  ajankohta merkittävä. Toisaalta syksyllä on alkamassa työmarkkinaneuvottelut ja samaan aikaan EK, Keskuskauppakamari ja Yrittäjät käyvät omaa tiedotussotaansa ”siirtolaisten” saamiseksi maahamme. Eilenkin (2.9) joka tuutissa esiintuotiin työvoimapulaa kärsiviä aloja.  Omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa on lähes 11.000 työtöntä ja omassa kotikaupungissani Joensuussa 16.7% työikäisistä on työttömiä eli lähes 6.000.  Kuka heitä auttaa?  Miten on mahdollista että maahan haalitaan ”siirtolaisia” vaikka perustuslakimme mukaan työvoima on valtiovallan erityisessä suojelussa. On tainnut tämäkin lainkohta jäädä lukematta.

Olen siis sitä mieltä, että siirtolainen sanan käyttö on harhaanjohtavaa, kun puhutaan nykyisestä maailmantilanteesta. Kyseisen sanan käytöstä on tehty myös myös tutkimuksia eri maissa. Esim Saksassa ja Ruotsissa puhutaan turvapaikanhakijoista (asulym) ja Englannissa migrant (oikeasti pitäisi olla immigrant),  jolla on negatiivinen mielleyhtymä (Lähde UNHCR). Miksi siis Suomessa siirtolainen?

Ole utelias ja tarkista faktat. Aina.

+5
JukkaTuunanen1
Joensuu

Vuorovaikutusyrittäjä, business broker, Joensuu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu