Uskonnonvapaudesta?

Mitä tarkoittaa uskonnonvapaus Suomessa? Onko sitä olemassa ja miksi se on niin tärkeä? Nämä kysymykset ovat olleet esillä viime päivinä kaikissa medioissa.

Suomessa näyttää syntyneen tilanne, jossa uskonvapautta on pidetty liiallisena. Siis tarkemmin määriteltynä kristinuskonvapautta. Ylen toimittaja Seija Viherkumpu halusi grillata lauantaina KD:n puheenjohtaja Sarí Essayahia Ykkösaamussa uskonvapaudesta ja onnistuikin tehtävässään kohtuullisen hyvin. Mutta mitä uskonvapaus todella merkitsee Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa?

Ihan ekana pitää siirtyä hiukan ajassa taaksepäin, jo hajonneeseen Neuvostoliittoon. Tuohon maahan ei saanut viedä Raamattua kuin salakuljettamalla. Kristinuskon harjoittaminen ja siihen tutustuminen Raamatun kautta oli rikollista. Itse asiassa sadat tuhannet neuvostoihmiset pantiin leireille, heitä tapettiin ja omaisuus takavarikoitiin. No onneksi Neuvostoliitto hajosi ja alkoi vapaammat ajat. Entä nykyään Venäjällä? Ollaan palaamassa samaan aikaan kuin Neuvostoliiton aikoina; uskonvapautta on rajoitettu todella kovalla kädellä. Seuraako siitä hyvää, en usko.

Mutta Suomeen saa tuoda koraanin, mormonien kirjan, jehovien uuden maailman käännöksen, jooga-oppaat, bahai-kirjallisuutta, budhan patsaita, dalai-laman opit jne jne. Muslimit saavat viisi kertaa päivässä rukoilla Mekkaan päin, rakentaa omia moskeijoita ja rukouspaikkoja, viettää Ramadaa, olla syömättä sianlihaa, naiset saavat pukeutua koraanin ohjeiden mukaisesti, miehet saavat pitää partaa ja viettää omaan viikottaista vapaapäiväänsä, kieltää samaa sukupuolta olevien liitot ja harjoittaa moniavioisuutta.

Samat käytännöt uskonnonvapaudesta ovat voimassa lähes koko Euroopassa ja suurimmassa osassa maapalloa ja uskonnonvapaus on YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Mutta jos menet esim. islamilaiseen maahan, et saa viedä Raamattua, et saa kantaa ristiä kaulassa, et saa kertoa omasta uskostasi kenellekään, et saa perustaa seurakuntia, rakentaa kirkkoja etkä harjoittaa uskoasi näkyvällä tavalla.

Jos sitten katsotaan maailman kriisipesäkkeitä ja kansallisia levottomuuksia voidaan vetää aika yksioikoinen päätelmä: missä uskonnon harjoittamiseen ei ole vapautta, niissä maissa on eniten levottomuuksia.

Mutta palataan Suomeen. Jos siis Suomessa uskonnonvapautta pitää kaventaa, pitää sitä kaventaa kaikissa uskonnoissa. Sanomisen, saarnaamisen, kirjallisen tuotannon, opettamisen ja tekemisen rajoitukset pitää ulottaa kaikkiin uskontoihin eikä vain kristinuskoon. Ja kaikkia uskon harjoittajatahoja on rajoitettava samalla tavalla.  Silloinhan ollaan tasapuolisia. Mutta kuka uskaltaa edes ehdottaa sellaista?

Maailmassa on noin 20.000 eri uskontoa, mutta vain yksi kristinusko. Sekö muodostaa vaaran Suomelle, Euroopalle ja koko maailmalle. Onko sen sanoma niin vaarallinen, että sen levittämistä pitää rajoittaa. YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta mihinkään. Ja pieni Suomiko haluaa irtautua ihmisoikeusjulistuksesta?

JukkaTuunanen1

Vuorovaikutusyrittäjä, business broker, Joensuu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu