Velkarahoitusharjoitus=velkahätätila

EU:n yhteinen velkarahoitusmalli näyttää etenevän kovaa vauhtia. EU:n komission puheenjohtaja  Ursula von der Leyen kävi Suomessakin lobbausmatkalla. Saksan vaalien voittaja, paikallinen demaripuolue Olaf Scholzin johdolla on jo liputtanut entisten velkasääntöjen romukoppaan heittämistä. Suomessa valtionvarainministeri Saarikko kaikkien hallituskumppaneiden kummastuksesta huolimatta heitti kirjeen ns. nuukien maiden joukkoon, joissa vastustetaan velkasääntöjen muuttamista.

Mutta jos palataan vaikka puoli vuotta ajassa taaksepäin. Silloin eduskunnassamme keskusteltiin elvytysvelkapaketista. Hallituspuolueet yhteen ääneen vakuuttivat, että velkapaketti on ainutkertainen. Samaan lopputulokseen tuli myös poliittisen väännön jälkeen perustuslakivaliokuntamme. Hah hah. Perustuslakivaliokuntamme?

Juuri viikonvaihteessa ja alkuviikosta on EU napauttanut Puolaa ja todennut varsin suorasanaisesti, että EU laki syrjäyttää kansallisen lain. EU laki on siis kansallisten lakiemme yläpuolella, joten se on ihan sama, mitä perustuslakivaliokuntamme sanoo tai eduskuntamme päättää.

Mitä me voisimme oppia koko jupakasta. Suomessa voitaisiin harjoitella, miten yhteinen velkarahoitus toimii. Koko maan kunnallistalous lyödään samaan kassaan. Siinä missä Helsinki kylpee noin 450 milj eu ylijäämällä, rahoitetaan monta pientä kuntaa. Omassa maakunnassakin Pohjois-Karjalassa on monia vaikeasti selviytyviä kuntia.  No harjoitellaan asiaa leikkimielisesti. Rääkkylä päättää rakentaa loistoluokan virkistysuimalan asukkailleen. Sen kustannusarvio on 15 milj euroa, joten velkaa pitää ottaa. Kunnan kokonaisbudjetti on noin 17 milj euroa, joten velkaa pitää ottaa aika rutkasti.

– No meillähän on tämä ”yhteinen kuntakassa”, joten mikäs tässä on velkaa otettaessa, toteaa nimetön kunnanvaltuuston jäsen ja jatkaa että kyllä ne rikkaat Hesan herrat meille ovat tämän verran velkaa.

Toinen vaikea kunta on Lieksa, joka on menettänyt melkein puolet asukkaistaan parissa vuosikymmenessä. Uusia asukkaita on saatava ja pian. Kaupunginvaltuusto päättää rakentaa 3 kpl uusia 8 kerroksisia taloja keskelle kaupunkia. Asuntoja tulee yhteensä 150 kpl ja osa on huljakoita näköala-asuntoja ylimmissä kerroksissa. Talot ovat kaikki vuokrakäyttöön ja vuokratasona on ARA:n ohjeiden mukaiset vuokrat vähennettynä 30%.

-Talot maksaa noin 18 miljoonaa. Mutta Lieksa on menettänyt liian paljon asukkaita ja nyt pitää tehdä jotain. Olemme Lieksan valtuustossa sitä mieltä, että tämä on ”yhteiselle kuntakassalle” pikkujuttu, kertoo valtuutettu Lieksasta.

Miten nämä esimerkit liittyvät EU:n yhteiseen velkakassaan? Juuri niin kuin on edellä kuvattu. Kreikassa on tuhansia saaria ja niiden välille pitää rakentaa vaikkapa 1300 uutta siltaa, Italiassa monet tiet kiertävät vuoria, joten tehdäänpä tunnelit 50 vuoreen, Espanjassa 5G verkosto pitää uusia koko maassa ja samalla kunnostaa kaikki historialliset härkätaisteluareenat,  Portugaliin pitää rakentaa 500 uutta tuulivoimalaa, Ranskassa pitää viiniviljelmät suojella sääolosuhteilta jne jne. Päätetään mitä vaan, koska yhteisestä kassassa rahaa saadaan välittämättä siitä, onko hankkeet edes tarpeellisia.

Yhteinen velka johtaa siis mielestäni holtittomaan taloudenhoitoon. Siitä on nähty jo esimerkkejä tämä nykyisen hallituskoalition aikana. Velkaa on otettu enemmän kuin lääkäri määrää ja perusteena on korona ja yritysten tukeminen. Velkaa on otettu 20 mrd ja ensi vuonna 7 mrd lisää. Yritysten koronatukiin rahaa on mennyt 10-15% tuosta summasta. Mihin se loppu on mennyt, en tiedä.

Mutta ehdotukseni päättäjille on: Suomeen on julistettava velkahätätila. Jos siihen ei suostuta, on kaikkien kuntien talous laitettava ”yhteiseen kuntakassaan”, jotta Rääkkylään saadaan 15 milj virkistysuimala ja Lieksaan 3 pilvenpiirtäjää.

 

+5
JukkaTuunanen1
Joensuu

Vuorovaikutusyrittäjä, business broker, Joensuu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu