Avoin kirje piispoille avioliittokäsityksestä

Arvoisat piispat, etenkin evankelisluterilaisen nykyiset piispat, mutta myös entiset ja piispaksi haluavat ja muiden uskontojen piispat ja johtajat (sekä kaikki muut asiasta kiinnostuneet),

elämme muuttuvaa aikaa. On hienoa, että rakkaus puhuttaa ja koskettaa. Rakkaus on voimavara, joka auttaa jaksamaan. Toki se myös haastaa meitä kaikkia monin tavoin.

Elämme tilanteessa, jossa maamme valtakirkko on vaikeuksissa. Moniin sattuu se, että tämä kirkkomme ei vihi samaa sukupuolta olevia pariskuntia. Tämä on surullista, sillä monelle sateenkaari-ihmiselle ja heidän läheiselleen usko, uskonto ja kirkko ovat erittäin tärkeitä.  Perustuslakimme yhdenvertaisuuspykälän mukaan ketään ei saa syrjiä ja valitettavasti kirkko (kirkolliskokouksen päätöksen myötä) ei kyllä toimi tämän mukaisesti.

Voin todeta, että piispojen tuore lausuma, jossa suositellaan pidättäytymään seurauksista, on hento askel hyväksyvämpään suuntaan. Olisi erittäin merkityksellistä, että moni piispa käyttäisi nyt sananvaltaansa niin, että yhä useampi sateenkaari-ihminen tuntisi olonsa hyväksytyksi kirkon silmissä.

Rohkaisen kaikkia pohtimaan sitä, miltä tuntuisi, jos sinulla olisi tunne, ettei uskonnollinen yhteisösi hyväksyisi sinua. Täytin hiljattain 43 vuotta. Vaikka olenkin itse seurakunta-aktiivi, tiedostan itsekin sen, että taustalla ovat kaiut 1990-luvulta, jolloin sateenkaari-ihmisiin suhtauduttiin nihkeämmin kuin nyt. Olen onnekas, sillä omassa seurakunnassani tunnen olevani hyväksytty juuri sellaisena kuin olen. Sen sijaan kaikkialla ei näin ole. Moni olettaa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt toivotetaan tervemenneiksi pois kirkoista seurakuntien taholta, eikä syyttä. Kuitenkin pappien enemmistö olisi halukas vihkimään myös samaa sukupuolta olevat parit. Sateenkaarivastaisuutta on erityisesti seurakuntien maallikoissa, mutta tässäkin on maassamme alueellisia eroja.

Mitä toivon? Vetoan etenkin piispoihin, että saisimme yhteisen kirkon, jossa eri tavoin ajattelevat voisivat olla toisiaan kunnioittaen kuin kotonaan. Varsinkin eläkkeellä olevat ja samansukupuolisten parien vihkimistä kannattavat piispat (ja myös papit) voisivat ilmoittautua Sateenkaaripapit-sivustolle vihkiviksi papeiksi. Nyt on aika puhua ja toimia, rakentaa siltoja sekä näyttää, että yhteiselo on mahdollisuus. Usein myös nihkeä suhtautuminen toiseen johtuu siitä, ettei tunne toisenlaista maailmaa tarpeeksi hyvin. Vaikka itse olen kirkkoliberaali, haluan tehdä yhteistyötä kirkkokonservatiivien kanssa, koska se on opettavaista ja se voi tuottaa kaikkien edun mukaista toimintaa ja seurakuntayhteyttä.

Tiedostan, että joidenkin mielestä unohdan nyt Raamatun. Siitä ei ole kyse. Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Totisesti, haluan sen ohjaavan meitä kaikkia. On suurta rakkautta hyväksyä erilaiset ihmiset. Kuitenkin rakkautta on puolustaa ihmisoikeuksia. Sen vuoksi ei ole syytä kieltää samansukupuolisten parien vihkimistä eikä rangaista heitä vihkiviä pappeja.

T. Jukka

Kirjoittaja on seurakuntaneuvoston varajäsen, joka kaiken muun ohessa lukee teologiaa.

jukkav

Kasvatustieteen kandidaatti (erityispedagogiikka), valtiotieteiden ylioppilas (sosiologia), filosofian ylioppilas (sukupuolentutkimus) ja yo-merkonomi (vakuutustoiminta). Tällä hetkellä olen Turun Vihreiden varapuheenjohtaja, Eläinvihreiden hallituksen jäsen ja Spektri ry:n puheenjohtaja sekä Turun kaupungin vammaisneuvoston varajäsen. Sähköpostia saa laittaa, osoite on jukka.vaisanen(at)vihreat.fi ja yhteydenottoa varten on tehtävä pieni muunnos.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu