Väkivaltakokemuksia ja tekijänä oli…

(Puoluekokouspuheeni 29.9 2024)

Väkivalta puhuttaa monia meistä. Haluan nyt kertoa joistakin kokemuksestani.

Vuonna 1996 olin puhelinmyyjänä. Kesken soittelun työkaverini alkoi lähennellä ja hiplailla minua navan alta.

Vuonna 1998 opiskelin kauppaoppilaitoksessa. Sain tekstinkäsittelyn kurssilta arvosanan 4, vaikka kokeen perusteella olisin ansainnut arvosanan 5. Syy oli opettajan mukaan se, etten yksikätisenä pysty kymmensormijärjestelmään.

Vuonna 2001 olin töissä mielenterveysyhdistyksessä. Kerran esihenkilöni pyysi käymään työpaikalla. Minusta oli tehty valituksia. Rivien välistä sain tietää hyvin selvästi, että ne oli tehnyt työtoverini, jolla oli mielenterveyshoitajan koulutuksella ammatillinen asema. Todettiin esihenkilöni kanssa, että valitukset olivat aiheettomia.

Vuonna 2010 pyrin kolmatta kertaa yliopiston sisällä tutkinnon sisäisiin opettajan pedagogisiin opintoihin ja ensimmäistä kertaa erityispedagogiikan kiintiössä. Sain koko yliopiston huonoimmat pisteet ja tulosliuska oli julkinen. Olin kuitenkin ollut pari kertaa tuutorina, tehnyt koulutuspolitiikkaa ja ollut opintohallinnossa harjoittelijana. Kysyin syitä ja asiaa perusteltiin keskustelussamme sillä, että olin suuntautunut aikuisiin ja minulla on liikaa sivuaineita.

Eräs tuttuni oli myös aikuisiin suuntautunut ja pääsi samassa haussa. Sitä ennen ja sen jälkeen olen ollut eri hauissa 1. varasijalla opettajakoulutuksiin.

Kerrottakoon, että näissä kaikissa henkistä väkivaltaa käytti minua kohtaan nainen. Tämä on tarpeen kertoa, sillä moni muu tuo esiin muita väkivaltatapauksia.

Väkivalta on vuorovaikutteinen ilmiö. Siksi kaikkiin väkivaltatapauksiin tulee puuttua. Naisjärjestöjen tulisi puuttua enemmän naisten tekemään väkivaltaan, joka on usein henkistä ja jää siksi tilastoimatta.

Kiitos!

(Kuva: Katri Korolainen)