Kokoomus vedenjakajalla

Kansallinen Kokoomus on tällä hetkellä vedenjakajalla. Oikeastaan ensimmäistä kertaa puolueen historiassa se on tilanteessa, jossa sen on tehtävä valinta Suomen markkinaoikeiston arvokonservatiivisen ja arvoliberaalin siiven välillä. Miksi? Koska kokoomuksella on ensi kertaa kilpailija talousliberaalien mutta arvokonservatiivisten äänestäjien poliittisessa lokerossa – perussuomalaiset.

Arvio perustuu käytännössä kolmeen komponenttiin:

  1. PS:n liikkuminen kohti markkinaliberalismia
  2. Uusi tilanne ja kokoomuksen arvio optimaalisista liikkeistä siinä
  3. Tehtävän liikkeen vaikutukset

Ensiksi, perussuomalaisten siirtymä on asia johon on alettu kiinnittää huomiota vasta vaalikevään myötä laajemmin median toimesta, vaikka se on ollut aistittavissa jo jonkin aikaa. Ennen vaaleja niin Ylen kuin HS:n vaalikone näytti PS-ehdokkaiden olevan lähimpänä kokoomuksen talouskantoja[1][2][3]. Niin ikään ennen vaaleja huomattiin mielipidemittausten tausta-aineistosta, että siirtymää tapahtuu nyt myös kokoomuksen ja keskustan riveistä perussuomalaisiin.

Vaalien jälkeen Yleisradio havainnoi koosteessaan äänestysalueista, että alueet joilla PS oli suurin painottuivat mediaaniltaan rikkaampaan osaan alueista. Valtio-opin professori Hanna Wass vetosi muun muassa tähän, kun hän analysoi perussuomalaisten vetoavan nyt myös porvaristoon uudella tavalla. Viimeksi samansuuntaisen tulkinnan vahvisti kokoomuksen eurovaaliehdokas Eija-Riitta Korhola tekstissään.

Näiden pohjalta lienee suhteellisen turvallista sanoa, että PS-puolueen siirtymää kohti markkinaliberaalimpia kantoja on tosiaan tapahtunut. Ainakin tarpeellisissa määrin, jotta se houkuttelee nyt myös kokoomuslaisia.

Toinen osa liittyy kokoomuksen liikkeisiin uudessa tilanteessa, jossa sen kanssa arvokonservatiivisista markkinaliberalismiin suuntautuvista äänestäjistä kilpailee toinen puolue. Aiemmin kokoomus on ollut siitä otollisessa tilanteessa vuosikymmeniä, että mainitulla äänestäjäryhmällä ei juuri ole ollut vaihtoehtoa kotimaisella puoluekentällä. Kaikki muut puolueet ovat joko olleet arvoiltaan liian liberaaleja tai talouskannoiltaan liian epäliberaaleja. Kokoomus on ikään kuin saanut rauhassa toimia suomalaisen markkinaliberaalin kohortin sateenvarjopuolueena. 

Näin ollen sen ei ole tarvinnut mitenkään erityisesti pitää arvokonservatiivista kohorttia tyytyväisenä konservatiivisella politiikalla, vaan se on voinut keskittyä urbaanien liberaalien kosiskeluun liberaalimmalla politiikalla.

Nyt kun perussuomalaiset ovat arvokonservatiivisena ja tarpeellisissa määrin markkinaliberaaleina liikkuneet kilpailemaan kyseisestä kohortista, on nähdäkseni kokoomuksen alettava myös uudella tavalla pitämään konservatiivista kohorttiaan tyytyväisenä mikäli se mielii sen pitää PS:n paineessa. Kokoomuksen on tässä vaiheessa punnittava, onko sen saavutettavissa isompi kannatus suomalaisen puoluekentän arvoliberaalissa vai arvokonservatiivisessa päässä. Molempia kohortteja on uudessa tilanteessa ja arvosuuntautumista korostavassa poliittisessa kontekstissa hankala pitää.

Kolmas komponentti on sitten tämän kokoomuksen siirron seuraukset poliittiselle kentälle. Jos kokoomus valitsee edellä kuvatun arvokonservatiivien äänistä kamppailun, tarkoittanee se puolueen arvoliberaalin siiven vuotamista jonnekin. Todennäköisesti vihreisiin. Tällöin vihreiden keskustaoikeistolainen siipi vahvistuu ja puolueesta saattaa oikeasti tulla se poliittisen keskustan liberaali puolue joka se kuvittelee ja väittää olevansa jo nyt.

Vastaavasti kokoomuksen pyrkiessä miellyttämään konservatiiveja konservatiivisemmalla politiikalla ja liberaalisiiven vuotaessa, kokoomuksesta muodostuu arvokonservatiivisempi puolue. Tällöin se olisi tulevaisuudessa potentiaalinen hallituskumppani perussuomalaisille, mutta yhteistyö esimerkiksi demarien ja vihreiden kanssa varmasti vaikeutuisi.

Toki kokoomus voi valita toisinkin, arvoliberaalin kohorttinsa. Tällöin he käytännössä lahjoittavat arvokonservatiiviset markkinaliberaalimmat äänestäjänsä perussuomalaisille, joka kasvaisi edelleen. Olettaen etteivät markkinaliberalismia karsastavat äänestäjät lähde lätkimään.


Kummin kokoomus sitten valitsee? Väitän, että kokoomuksen asema oppositiossa perussuomalaisten kanssa vaikuttaa paljon. Kun hallitukseksi muodostui Antti Rinteen (sdp) johtama kokoonpano yhdessä keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n kanssa, on kokoomuksen hyvin vaikea kritisoida suhteellisen arvoliberaalin hallituksen politiikkaa sosiaalisella akselilla PS:n ollessa niin ikään oppositiossa ilman, että leimaantuu konservatiiviseksi.

Toisin sanoen, kokoomuksen on oppositiossa helpompi kisata PS:n kanssa arvokonservatiivien äänistä ja siten tehdä valinta siihen suuntaan. Toki kokoomus voi tehdä tietoisen päätöksen haastaa kansanrintamahallitusta korostetusti pelkästään talouspolitiikan saralla ja olla politikoimatta politiikassa yhä keskeisemmällä arvoakselilla ollenkaan. Kokoomuksen kohtalona voi kuitenkin olla toiseksi jääminen opposition herruudesta taistellessa, jos kokoomus keskittyy vain talouspolitiikkaan samalla, kun PS keskittyy sekä talouspolitiikkaan että arvokysymyksiin.

0
juliuslaurilehtinen
Sitoutumaton Helsinki

Valtio-oppia Helsingin yliopistossa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu