Mikä maalle vetää?

Maaseudulla kadutkin ovat rauhallisia ja idyllisiä.

Huhti-kesäkuussa on nähty ennennäkemätön muuttoaalto kaupungeista maaseudulle. Muutoksen sysäsi liikkeelle Korona -pandemia, mutta suomalaisten tahtotila maaseudulla asumiseen on kasvanut jo pitkään. Jo ennen pandemiaa lähes miljoona suomalaista harkitsi maalle muuttamista ja heinäkuussa määrä oli kasvanut jo kahteen kolmasosaan.

Mikä maalle sitten vetää? On sanomattakin selvää, että tauteihin liittyvä turvallisuus on lisännyt merkittävästi muuttohaluja harvaan asutulle alueelle, jossa tautien leviäminen on hitaampaa ja tautiketjut saadaan tehokkaasti kuriin. Turvallisuus myös laajemmassa perspektiivissä on yksi maaseudun vetovoimatekijä. Suurissa kaupungeissa on suurempi riski joutua väkivallan uhriksi, liikenneonnettomuuteen tai ajautua huumeiden käyttäjäksi. Luulisin, että juuri tuo tekijä on tärkeä motivaattori lapsiperheiden osalta. Lapset halutaan päästää ulos leikkimään ilman jatkuvaa valvontaa ja huolta.

Asuinympäristön rauhallisuus ja luonnonläheisyys ovat tärkeimpiä syitä, miksi ihmiset haluavat maalle. Hiljaisuus on monelle kaupunkilaiselle kokemus, josta voi vain haaveilla kaupunkiympäristössä. Maaseudulla se on arkipäivää. Jos olet ikinä pysähtynyt kuuntelemaan hiljaisuutta, tiedät miten rauhoittavaa ja rentouttavaa se on. Luonnon seuraaminen koetaan luksuksena. Vuodenaikojen vaihtelu, vaihtuvat sääilmiöt, tuuli puissa ja ruohikossa, aallot vedessä, linnut ja eläimet takaavat, että ikkunan näkymä ei ole tylsä, vaan vaihtelee jatkuvasti. Itse nautin myös siitä, että ei ole maisemia peittäviä korkeita betonirakennuksia estämässä näkymää.

Maaseudulla edullisempaa

Asumisen hinta nousee jatkuvasti. Hintaa nostaa yhä kalliimmat tontit ja tonttien vähyys. Tämä aiheuttaa kasvavissa kaupungeissa ilmiön, jossa tehdään asuntojen sijasta pieniä koppeja, joihin ihmiset yrittävät saada elämänsä sopimaan. Joillekin se sopii, mutta toisia se ahdistaa. Maaseudulla asunnot ovat suurempia ja lisäksi on pihalla tilaa temmeltää. Nämä ovat monen mielestä haluttavia asioita arkeen. Lisäksi asuminen on edullisempaa ja tutkitusti ihmiset ostavat vähemmän. Rahaa säästyy monesta lähteestä.

Ja ne palvelut. Aika usein näihin maaseudun hyviä puolia esiin tuovia kirjoituksia seuraa jonkun kommentti, että maaseudulla ei ole palveluita. En tiedä, ovatko kyseiset ihmiset aamusta iltaan kampaamoissa, partureissa, kahviloissa, ravintoloissa, teatterissa ja muissa aktiviteeteissa, joista on runsaudenpulaa kaupungeissa. Itse käytän kyseisiä palveluita harvoin ja esimerkiksi Helsingissä käydessäni syön nälkääni, mutta aika pian haluan jo pois keskustasta, kun tapaamiset on hoidettu. Ne eivät ole palveluita, joiden takia valitsisin asuinpaikan. Teen ruokaa itse, joten ruokakauppa on hyvä olla lähellä. Markkinatutkimuksemme mukaan se onkin ainoa palvelu, jonka halutaan olevan alle viiden kilometrin päässä. Lapsiperheillä toki päiväkoti ja koulu ovat tärkeitä. Kaikki muut maksulliset palvelut voin tarvittaessa hakea vähän kauempaakin. Ja rehellisyyden nimissä on sanottava, että kaupungissakin on helposti ajeltava jopa yli kymmenen kilometrin päähän joidenkin palveluiden saamiseksi. Aikaa se ottaa ruuhkissa vain hieman enemmän. Jos maalta haluaa vaikka teatteriin, ei ole mikään ongelma ajaa vaikka sadan kilometrin päähän. Sehän on vain tunnin matka. Ja kyllä useimmista maaseutukunnista löytyy kampaamoita, kahviloita, ravintoloita ja muita palveluita. Vaikka ne eivät olisikaan alakerrassa.. Itse asiassa valveutunut henkilö saattaa hakeutua maalle juuri sen vuoksi, että ei tule kulutettua niin vastuuttomasti.

Moderni maaseutu

Moni myös mieltää maaseutuasumisen vanhassa rintamamiestalossa asumisena erakoituneena omalle tontille. Se on yksi vaihtoehto. On siellä uudempiakin taloja, mutta usein ne tehdään asumista varten, ei investointina, jonka tarkoitus on tuottaa voittoa. Ei niitä välttämättä ole hirveästi markkinoilla, koska talot rakentaneet ihmiset asuvat niissä edelleen. On myös suuri virhe ajatella, että olisi pakko asua vanhanaikaisessa asunnossa. Se on totta, että monella paikkakunnalla nykymittapuuhun sopivien vuokra-asuntojen löytäminen voi olla mahdotonta, koska muuttotappiokunnissa ei ole tehty uusia vuokra-asuntoja viime vuosikymmeninä kovinkaan innokkaasti. Joillakin paikkakunnilla edellisen rakentamisesta voi olla kymmeniäkin vuosia. Omistusasuntojen osalta sen sijaan löytyy erittäin idyllisiä pihapiirejä ja satoja vuosia vanhoja nostalgisia hirsirakenteisia taloja, mutta tulevaisuudessa tulemme näkemään entistä useammin vaihtoehtona uusia älytaloja, joihin pääsee käsiksi pienellä pääomalla ja ilman henkilökohtaista asuntolainaa. Tällaisista koostuvat asuinalueet ovat energiaomavaraisia ja asukasystävällisiä. Tätä kehitystä kutsutaan maaseudun modernisoinniksi.

Etätyö muuttaa pelikenttää myös asuinpaikkavalintojen osalta. Kuten olemme nähneet, etätyö onnistuu hyvin lähes kaikkialla ja sen suosio on kasvanut niin työntekijöiden, kuin yritystenkin suunnalla. Niiden työntekijöiden keskuudessa, joille etätyöskentely on mahdollista, avautuu aivan uusi valintojen maailma. Enää ei ole välttämätöntä etsiä asuinpaikkaa, joka sijaitsee valtateiden tai rautateiden varrella. Työmatkan sijasta tilalle tulee mahdollisuus miettiä elämän muita luksustekijöitä. Niitä luonnollisempia, ilmaisia ja stressittömiä.

JuriLaurila

Kirjoittaja on ASV Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja. Pelastaakseen maaseudun täydelliseltä väestönkadolta, hän kehitti Älykylä -konseptin. Tavoitteena on luoda uusi, elinvoimainen maaseutu tekemällä asumisesta kestävää kaikilla mittareilla. Asuminen voi olla taloudellista, modernia, ilmasto- tai ympäristöystävällistä, yhteisöllistä tai turvallista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu