Mökille turvaan koronalta
Otsikon luettuaan moni saattaa vetäistä kahvinsa väärään kurkkuun ja noitua koko kirjoituksen ja kirjoittajan alimpaan helvettiin. Suosittelen kuitenkin jatkamaan lukemista ennen johtopäätösten tekemistä. Mökille menijöiden ja mökkipaikkakuntien asukkaiden turvallisuus tulee turvata, eikä siitä ole syytä lipsua.
Ympäri maapalloa leviävä ja ihmisiä tappava Korona -virus on saanut koko maailman varpailleen. Lähes kaikki maat ovat jonkinasteisessa poikkeustilassa ja valtioiden rajat on suljettu viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Kaupungistumiskehitys on luonut hyvät olosuhteet viruksen leviämiselle. Joukkoliikenne on hyvin rajoitettua ja monin paikoin keskeytetty. Vain suurimmissa kaupungeissa tämä ihmisen rakentama viruksen luontainen leviämiskanava on vielä toiminnassa, jotta ihmiset pääsevät töihin. Jotkut uhkarohkeat jopa käyttävät niitä. Taudinkantajan koskiessa vaikkapa ratikan oven vieressä olevaan tolppaan, se toimii merkittävänä tautipesäkkeenä, kunnes se puhdistetaan. Jokainen saman ratikan käyttäjä on vaarassa saada taudin tuosta yhdestä kohdasta. Kaupoissa käy kymmeniä tuhansia ihmisiä päivittäin. Jos taudinkantaja saastuttaa yhden kärryn tai korin, virus on kymmenien tai satojen ihmisten käsissä vielä saman päivän aikana. Yleisesti voidaan todeta, että mitä enemmän ihmisiä liikkuu pienellä alueella, sitä suurempi riski on viruksen leviämiselle. Kaupunki on muuttunut vaaralliseksi ympäristöksi.
Korona kasvattaa ihmisten empatiakykyä ja opettaa ajattelemaan enemmän myös muita ihmisiä ja erilaisia näkökulmia
Ihmiset eri maissa ovat paenneet kaupungeista mökeilleen, joista viranomaiset yrittävät heitä saada takaisin kaupunkeihin. Maaseudun rauhaan pakeneminen on seurausta yksinkertaisesti päättelyketjusta. Maaseudulla on vähemmän ihmisiä ja tartuntataudin eteneminen on hitaampaa ja helpommin hallittavissa. Siellä ei myöskään ole riskiä saada tautia joukkoliikenteen kautta. Taudilta voi välttyä huomattavasti pienemmillä varotoimenpiteillä ja se motivoi ihmisiä maalle.
Mökille muuttaminen on turvallista, mutta vaatii poikkeuslain
Viranomaisten pelkona on, että maaseudulle muuttava väestö ylikuormittaa pienten paikkakuntien terveydenhuollon, jos virus leviää kaikesta huolimatta sinnekin. Huoli on aiheellinen, mutta se on myös helposti minimoitavissa. Valtiomme elää poikkeustilassa ja hallitus voi edellyttää, että sairauden puhjetessa oleskellessa mökkipaikkakunnalla, apua on haettava omasta asuinkunnasta. Helsinkiläisistä iso osa hakeutuu esimerkiksi Savoon tai Varsinais-Suomeen, joista on vain muutaman tunnin ajomatka Helsinkiin. Sen kyllä pystyy sairaanakin tekemään, kun lähtee ajoissa kotimatkalle. Ajomatka on toteutettavissa ilman pysähdyksiä, eikä tauti pääse leviämään pienillä paikkakunnilla, jos näin myös toimitaan.
Pitää myös muistaa, että suurin osa sairastuneista laitetaan vain karanteeniin. Terveydenhuoltoa rasittaa vain ne tapaukset, jotka vaativat sairaalahoitoa. Muut sairastavat kotonaan tai mökillään ja paranevat ilman erityistä hoitoa kuten mistä tahansa muustakin flunssasta. Sairastaessaan mökillä on mitättömän pieni riski levittää tautia. Pienillä paikkakunnilla myös naapuriapu toimii usein varsin mallikkaasti ja ihmisiin luotetaan. Huolto pelaa karanteenissakin.
Muistutan kuitenkin, että vielä kuvailemaani lakia ei ole ja kaikkien on syytä noudattaa hallituksen ohjeistusta kaikessa toiminnassaan!
Kriisin jälkeen maailma on toisenlainen
Korona -epidemia on osoittanut hyvin konkreettisella tavalla, minkälaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä. Turvallisuus ja selviytyminen ovat kaikkien mielessä. Mutta sen lisäksi on ollut ilahduttavaa huomata, miten kriisi yhdistää meitä suomalaisia alusta asti. Lukuisia erilaisia vapaaehtoisia auttamisen tapoja on ilmaantunut lyhyessä ajassa ja useimmat erimielisyydet on siirretty syrjään. Itse uskon, että iso osa syrjään siirretyistä erimielisyyksistä löytää helpon ratkaisun kriisin aikana ja sen jälkeen. Korona kasvattaa ihmisten empatiakykyä ja opettaa ajattelemaan enemmän myös muita ihmisiä ja erilaisia näkökulmia. Minä uskon, että meistä tulee parempia ihmisiä.
Suomi opettelee digiharppausta. Valtavat määrät ihmisiä on siirtynyt etätyön tekemiseen lapsista aikuisiin. Vaikka aluksi on odotettavissakin haasteita ja kipuilua, suomalaiset oppivat varmasti myös etätyön edut. Monella työpaikalla voidaan kriisin jälkeen olla hyvin eri asenteella etätyön tekemistä kohtaan. Kun huomataan, että toimistolla ei oikeasti tarvitse käydä kuin satunnaisesti, myös asuinpaikan valitsemiseen tulee yllättävää vapautta.
Maaseutu voittaa
Jo ennen kriisiä maaseutu oli muuttunut trendikkääksi. Neljä viidesosaa suomalaisista halusi pitää maaseudun elinvoimaisena ja lähes miljoona ihmistä harkitsi vakavasti maalle muuttamista. Maalla asujat ovat tutkimuksesta toiseen olleet kaupungeissa asuvia onnellisempia. Tämä näkyy myös ihan tavallisina viikonloppuina ja lomien alkaessa kaupunkien ulosmenoteillä. Ihmiset hakeutuvat sinne, missä tuntevat olevansa onnellisia. Aika moni hakee tuon tunteen maalta.
Maaseutumiljöö luo uskomattoman hienot puitteet elää pehmeiden arvojen mukaan ja kasvattaa lapset turvallisessa ympäristössä
Kotimaisen ruoantuotannon tärkeys ymmärretään entistä paremmin, kun riski ulkomaisen ruoan saannista varjostaa elämää. Maaseudun ja kaupungin muodostama symbioosi konkretisoituu myös ajatuksissa, kun aletaan pohtimaan maanviljelyn jatkumista ja viljelijöiden toimeentuloa. Turhan hälinän poistuminen elämästä näyttää, että rauhallisuus ja levollisuus, jota maaseutu luonnostaan tarjoaa, nousee ihmisten arvostuksissa korkealle. Ihmisten arvomaailma muuttuu ja osataan keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin. Maaseutumiljöö luo uskomattoman hienot puitteet elää pehmeiden arvojen mukaan ja kasvattaa lapset turvallisessa ympäristössä.
Olen aivan varma, että kriisin jälkeen yhä useampi myös toteuttaa haaveensa maalle muuttamisesta.
Maailma varmasti muuttuu, mutten osaa ennustaa miten. Me tulimme emännän kanssa pitkän viikonlopun viettoon mökille Puumalaan. Omissa oloissa ei tartuteta ketään ja sunnuntaina taas kohti arkea Uudellamaalla. Täältä tosiaa on alta kolmessa tunnissa kotona, joten ei meidän tarvitse hakeutua hoitoon Mikkeliin.
Ilmoita asiaton viesti
Epätoivoista bullshittiä. Että ihmiset suuremmissa määrissä muuttaisivat palvelujen ulottumattomiin? Kuten tiedämme, edes uusi asuinalue kaupungin tuntumassa saa palvelut vuosia myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko Eero, mitä sellaisia palveluita käytät jatkuvasti, joita ei löydy pienemmiltä kunnilta? Suomalainen maaseutu ei ole mitään periferiaa, missä ei ole mitään. Valtaosa palveluista on muutenkin siirtyneet verkkoon (yhteydet usein kaupunkeja paremmat) ja kauppoja löytyy joka paikasta. Lakisääteiset peruspalvelut ovat kaikkialla saatavilla. Maaseutuasumisen hyviä puolia taas voi kokeilla lomilla, mutta niistä voi aidosti nauttia vasta siellä asuessaan.
P.S. tuollaiset ”bullshit” -kommentit ovat huonoa käytöstä ja toivon ettei niitä viljellä täällä. Asiallisuus argumentoinnissa antaa aina vaikuttavamman kuvan kirjoittajasta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen asustellut sekä kaupungissa, että maalla, viimeiset 20v aivan haja-asutusalueella ja viihdyn täällä.
Aiemmin oli kaksi autoa, yritystoimintani kun lopetin pari vuotta sitten, myin toisen auton pois. Terveyskeskus ja kaupat, apteekki, yms keskustaajamassa 7km päässä ja silti viihdyn täällä. Kirkko, kapakka ja kauppa riittävät minulle aika hyvin, joskaan kahdessa ensin mainitussa ei tule käytyä.
Ilmoita asiaton viesti
Mökille mieli tekevi sinne Karjalan laulumaille täältä kehä kolmosen sisältä ja odottelen järven jäiden sulamista että voi virittää verkot pyyntiin.
Blogisti Juri Laurilan Älykylä konsepti on kehittämisen arvoinen idea, hätäisesti googletin mikä pisti silmään oli tuo osuuskunta muoto asumiseen niin eikös jo nyt maaseudun lähiöiden taloyhtiöt miltei toimi osuuskunta periaatteella.
Alueiden on parasta yhteiskuntarakennetta koko Suomeen sekä huomispäivään ja älyllä konsepti sopii hyvin siihen kehitykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Pian jäät lähtevät..
Taloyhtiöt toimivat pääasiassa osakeyhtiöpohjaisesti. Asunto-osuuskuntia on Osuuskuntatoimintakeskus Pellervon mukaan vain noin 30 Suomessa. Vanhimmat toki jo satavuotiaita. Osuuskuntamalli on yleistymässsä ja sitä kehitetään mm. ARA:ssa ja onpa se myös hallitusohjelmassa. Osuuskuntamalli tuo sellaisia mahdollisuuksia, joita ei tällä hetkellä vielä juuri hyödynnetä.
Ilmoita asiaton viesti