Säästöä nollahiilisyydellä

Aurinkoenergialla voidaan lämmittää talvellakin kausivarastointiratkaisujen avulla.

Usein törmään ajatukseen, jossa ilmastoystävällisyyden kuvitellaan maksavan tavallista enemmän. Ajatus on itselleni vaikea käsittää, sillä olen pitkään kehittänyt nollahiilistä asumista ja kaikki siihen tähtäävät ratkaisut ovat osoittautuneet olevan taloudellisesti kannattavia. Jos ajattelee teknologista kehitystä, uusi on ollut yleensä vanhaa parempi ja halvempi. Rakennusalalla tämän sisäistäminen näyttää olevan lähes ylipääsemätöntä ja sen vuoksi ala ei ole juuri kehittynyt viimeisen 30 vuoden aikana.

On liiankin tuttu tilanne, että kunnat ja kaupungit julistavat edistävänsä vähäpäästöistä rakentamista. Poliitikot linjaavat, että kaavaehtoja tiukennetaan ja tontteja luovutetaan vähäpäästöiseen rakentamiseen. Menee hetki ja sitten rakennetaan betonikerrostaloja. Syy ei ole kuntien tahtotilan muuttumisessa, vaan siinä, ettei tonteille saada ehtoja täyttäviä rakentajia ja joudutaan lieventämään kaavaehtoja, jotta saadaan rakentaminen pidettyä käynnissä.

Viherpesu on aivan tavallista rakennusalalla. Sen sijaan, että taloista suunniteltaisiin vähäpäästöisiä, tiukentuneet kriteerit täytetään lisäämällä talopaketteihin maalämpö. Sillä saadaan laskennallinen E-luku pienemmäksi pienentämättä energian tarvetta. Eli mennään sieltä, missä aita on matalin. Vaihtoehtojakin olisi, mutta halu ottaa niitä käyttöön on vähäistä.

Jo energiatehokkaaksi suunnitellusta talosta tekoäly puolitti lämmitystehon tarpeen ja sen myötä energiainvestointien tarpeen.

Energiasuunnittelulla säästöä

Jos rakennus suunnitellaan alusta alkaen energiatehokkaaksi, pienennetään jo rakentamisen kustannuksia. Energiatehokkuutta huomioidaan suunnittelussa. Rakenne- ja LVI -suunnittelijat taiteilevat energiatehokkuuden ja kustannusten vaikean yhtälön parissa. Useimmilla on käytössä kokemuksen tuomat ”hihavakiot”, joiden uskotaan olevan energiatehokkaita, mutta riittävän edullisia rakentaa. Oman kokemukseni perusteella yksikään suunnittelija ei kuitenkaan voi löytää energia- ja kustannustehokkainta ratkaisua ilman tekoälyn apua.

Siinä, kun suunnittelijat miettivät yksittäisiä ratkaisuja rakennuksen eri kohtiin, tekoäly vertaa ratkaisujen yhteensopivuutta jokaiselle vuoden tunnille. Se tekee eri toimenpideyhdistelmien vertailua armottomasti dataan perustuen ja etsii vähiten energiaa tarvitsevan ja kustannustehokkaimman yhdistelmän. Jopa rakennusyhtiöiden jo optimoitujen rakennusten energiantarvetta voidaan pienentää 55-80 prosentilla. Tämä näkyy luonnollisesti energiainvestointien pienenemisenä sekä rakennusaikana, että ostoenergian tarpeen pienenemisenä koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Uusiutuvaa energiaa ja kausivarastointia

Aurinkosähkö yleistyy kaikissa rakennuksissa kovaa vauhtia. Edelleen on vallalla omituinen ajatus, että aurinkopaneelit tulee asentaa lopuksi katoille tai seiniin. Jos energiaratkaisut integroidaan jo suunnittelupöydällä rakennukseen, voidaan säästää rakentamisen kustannuksissa. Kun vesikatto korvataan aurinkokatolla, säästetään huomattavasti rahaa tarpeettoman rakentamisen vähenemisenä. Vinkiksi kaikille kattoremonttia suunnittelevillekin.

Nykyisin on saatavilla aurinkoenergiapaketteja kaikkiin tarpeisiin. Vähemmän kuitenkin tarjotaan kausivarastointiratkaisuja, joilla aurinkoenergia voidaan hyödyntää talvella. Syynä tähän on se, että pientalokokoluokassa kausivarastointi olisi melko kallis ratkaisu. Kun puhutaan kerrostaloista tai pientalovaltaisista asuinalueista, tilanne muuttuu täysin. Silloin on mahdollista kohtuullisin investoinnein saada aikaiseksi energiajärjestelmä, joka tuottaa käytännössä ilmaista ja puhdasta energiaa rakennusten lämmittämiseen ympäri vuoden.

Uusilla teknologioilla lisää säästöjä

Älykotijärjestelmien yleistyminen on hämmästyttävän hidasta, kun miettii niiden vaikutusta elämisen laatuun ja kustannuksiin. Älyjärjestelmä tekee talon hoitamisesta helppoa. Asukkaan ei itse tarvitse seurata talotekniikkaa tai tehdä säätöjä parhaalla arvauksella, kun älyjärjestelmä seuraa talon olosuhteita ja tekee jatkuvasti säätöjä ja jopa ennakoi säätilojen muutoksia. Tuloksena on tasaiset olosuhteet asunnon sisällä ja varmuus siitä, että rakennus pysyy kunnossa. Lisäksi älyjärjestelmä vähentää ostoenergian käytönaikaista tarvetta ja tuo aivan uusia ominaisuuksia asukkaan käyttöön. Esimerkiksi kulunvalvonta ja -ohjaus hoituu etänä ja halutessa voi vaikka saunan napsauttaa päälle jo tien päältä.

Älykotijärjestelmä maksaa hieman perinteistä sähköjärjestelmää enemmän, mutta pitkässä juoksussa se tulee perinteistä edullisemmaksi. Pieni lisäinvestointi nostaa myös rakennuksen arvoa asumismukavuuden kasvamisen lisäksi. Myydessä sen ansiosta talosta voi saada helposti huomattavastikin paremman hinnan.

Nollahiilisyys säästää euroja

Rakennusten nollahiilisyys ei toki synny pelkällä energiatehokkuudella, vaan myös valituilla materiaaliratkaisuilla on merkitystä. Puurakentamista pidetään ekologisena ratkaisuna, mutta puun ongelmana on sen suhteellisen heikko lämpöarvo.

Uusi ilmastoystävällinen rakennuselementti on helppo pystyttää

Suomessa ja maailmalla yleistyy kovaa vauhtia ekologinen ja energiatehokas rakennuselementti, jonka ominaisuudet ovat suorastaan hämmästyttäviä. 40 senttimetriä paksu elementti vastaa lämpöarvoiltaan 97 senttimetriä paksua massiivipuuelementtiä. Painoa elementillä on vain 225 kg/m3, kun esimerkiksi betonielementti painaa 2500 kg/m3. Siksi se on helppo kuljettaa ja pystyttää. Vaikka elementti sitoo hiiltä vain kolmasosan CLT -elementin sitomasta hiilestä, sen raaka-aineen kasvuun menee huomattavasti lyhyempi aika. Vuodessa saadaan useampi sato ja raaka-ainetta riittäisi vuosittain n. 400.000 omakotitalon rakentamiseen. Palonkestävyystesti keskeytettiin 120 minuutin jälkeen, koska ”ei ole mitään syytä jatkaa”. Elementti on VOC -päästötön ja muoviton, sekä kustannuskilpailukykyinen kaikkien muiden vaihtoehtojen kanssa.

Kun yhdistetään hiiltä sitova materiaali ja tekoälyn avulla optimoitu energiatehokkuus uusiutuvan energian tuotantoon ja kausivarastointiin, saadaan tulokseksi nollahiilinen asuminen, joka säästää asukkaalta rahaa kaikkina vuodenaikoina koko rakennuksen elinkaaren ajan.

 

 

0
JuriLaurila
Rovaniemi

Kirjoittaja on ASV Arctic Smart Village Oy:n ja Smart Village Builders Oy:n toimitusjohtaja. Nollahiilisen rakentamisen uranuurtajana hän näyttää esimerkillä suuntaa tulevaisuuden rakentamiselle. Tavoitteena on tehdä asumisesta kestävää kaikilla kestävyyden mittareilla. Asuminen voi olla taloudellista, modernia, ilmasto- tai ympäristöystävällistä, yhteisöllistä tai turvallista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu