Vartin kaupunki ja muita harhakäsityksiä

Sain käsiini Rambollin tekemän ”Vartin kaupungit & muita totuuksia hyvinvoinnista” -pamfletin. Teoksen tarkoitukseksi kuvattiin esipuheessa ”syventää ymmärrystä kestävästä kehityksestä koko elinympäristöämme ja hyvinvointiamme määrittävänä ilmiönä ja tarjota äänen yhteiskunnan eri osa-alueita edustaville asiantuntijoille”. Itselläni kiinnostaa erityisesti tuo Vartin kaupunki -käsite. Termistä annettu kuva kun ei tunnu sopivan juurikaan yhteen suomalaisten unelmien ja haaveiden kanssa millään tavalla. Teenkin lukijalle jo tiettäväksi, että tarkastelen kirjoitusta erittäin kriittisesti ja jopa kärjistäen. Lupaus ”totuudesta” on niin vahva, että sen on kestettävä kaikki koetinkivet.

Vaikkakin mieleni tekisi syventyä enemmänkin jo kiertotalous -teemaan, totean vain, että kiertotalous yhdessä uusiutuvien raaka-aineiden kanssa on välttämättömyys ihmiskunnan selviämiseksi. Ilman luonnon hyödyntämistä meillä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia selvitä. Metsien, vesistöjen ja maaperän käyttö voidaan lopettaa vasta, kun ihmiset lopettavat kaiken kuluttamisen. Onneksi Suomi maailman metsäjättinä näyttää esimerkkiä koko maailmalle kestävästä, monimuotoisuutta tukevasta metsien käytöstä.

15 minuutin kaupungit

Rambollin mukaan koronapandemia muutti kaupunkisuunnittelun arvomaailman ja keskustelu vartin kaupungista sai vauhtia. No mikä se sellainen vartin kaupunki on? Vartin kaupunki on kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden peruskäsite, jossa ihmisten tulisi saavuttaa kaikki arjen tärkeät asiat vartissa kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä. Idea lienee lähtenyt jostain maailman metropolista, jossa miljoonakaupunkien asukkaat eivät yksinkertaisesti mahdu autoilemaan. Onkin hyvä kysymys, miksi keskustelu lähti vauhtiin tilanteessa, jossa autoilu väheni radikaalisti, kun ihmisten ei enää tarvinnut viettää aikaa aamu- ja iltapäiväruuhkissa. Ehkä juuri siksi, että havaittiin etätyön avaavan mahdollisuuksia tehdä asioita aivan uudella tavalla. Toimistolta poissa olemisesta tuli uusi normaali.

Teoksessa haastatellut asiantuntijat eivät usko muuttovirtojen kääntymiseen kaupungista maalle. Koska tilastot näyttävät täysin toisenlaista totuutta (Helsinki = muuttotappiokunta), onkin todettava, että tämä ”totuus” on aivan pelkästään uskon asia. Kaupungistuminen tulee varmasti jatkumaan, mutta kaupungista maalle muutto tulee vain voimistumaan. Tuntemamme kaupungistuminen kuitenkin rikastuttaa suurten kaupunkiemme kulttuurillista monimuotoisuutta yhä enemmän. Siinä kun emeritusprofessori Loikkanen hakee toimivan kaupunkikeskuksen mallia vanhasta roomalaisesta kylästä, suomalaiset muuttavat pieniin kaupunkeihin ja kyliin, jotka ovat toimivia ja ihmiselle sopivia asuinympäristöjä. Olen Loikkasen kanssa kyllä samaa mieltä siitä, että kaupungit on rakennettu typerästi. ”Rakennuttaja ja kaupunkisuunnittelija tarjoavat kaikille yhden koon sukkahousuja” on erittäin hyvä kuvaus kaupunki- ja asuntosuunnittelusta.

Mutta on teoksessa paljon hyvääkin asiaa ja suuri osa jopa totta, vaikka asiat esitettiinkin hyvin pitkälti mielipiteiden muodossa. Suomen Ympäristökeskuskus SYKE johtaja Eeva Furmanin mukaan suurkaupunkien ajattelu on siirtymässä polysentriseksi, eli ”kaupunkien kaupungeiksi”. Tästä onkin lyhyt tie siihen, että ”Vartin kaupunki” onkin luultavasti tulevaisuudessa kiinalaistyyppinen rakennusprojekti, jossa tehdään kokonaisia kaupunkeja keskelle ei mitään. Tarvitsemme vain vahvempaa valtion ohjausta, niin kai se onnistuu. kiinassakin keskushallinto vain päättää tällaisista asioista.

Itse olen lähes sataprosenttisen varma siitä, että koronan tuomat valinnanvapaudet ohjaavat asumista ja rakentamista kohti toisenlaista vartin kaupunkia. Sellaista, jossa vartissa pääset ajamaan autolla tarvitsemasi palvelun äärelle ja tunnissa sinulla onkin jo kaikki mahdolliset käsissä. Eli pienet kaupungit kasvavat ja palvelut paranevat.

+1
JuriLaurila
Rovaniemi

Kirjoittaja on ASV Arctic Smart Village Oy:n toimitusjohtaja. Pelastaakseen maaseudun täydelliseltä väestönkadolta, hän kehitti Älykylä -konseptin. Tavoitteena on luoda uusi, elinvoimainen maaseutu tekemällä asumisesta kestävää kaikilla mittareilla. Asuminen voi olla taloudellista, modernia, ilmasto- tai ympäristöystävällistä, yhteisöllistä tai turvallista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu