Metsien ennallistaminen, ilmastoahdistus ja jatkuva kasvatus
Olen seurannut pitkään metsien ennallistamiseen liittyviä uutisia ja olen tullut siihen tulokseen, että se on vain keino helpottaa ihmisten ilmastoahdistusta tavalla, jossa ei tarvitse puuttua omiin kulutustottumuksiin.
Ensinnäkin luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voida käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Mikäli me jätetään metsät hoitamatta ja annetaan niiden mennä luonnonvaraiseen tilaan niiden kasvu heikkenee ja samalla hiilinielu kutistuu. Jokainen metsänhoidosta ymmärtävä metsänomistaja haluaa metsäänsä mahdollisimman suuren puuston määrän kasvun ja eikö suurempi puuston määrä tarkoita myös suurempaa hiilinielua?
Metsää ei voida ikinä tarkastella muutaman vuoden vuoden ajanjaksoissa, vaan pitää nähdä paljon kauemmas vuosikymmenien päähän. Meillä on jo nyt metsiä, jotka ovat pilattu jatkuvalla kasvatuksella, kun puusto on tasaikäistä ja päältä on poistettu iso puusto ja jätetty kasvamaan kitukasvuiset yksilöt jotka on jääneet paremmin kasvuun lähteneen puuston varjoon. Tässä voidaan käyttää yhteiskuntaa esimerkkinä, kun meillä on väestö joka on pyörittänyt yhteiskuntaa ja jäävät eläkkeelle noin 65-vuoden iässä, emmehän me muodosta uutta yhteiskuntaa pyörittävää osaa niistä 65-vuotiaista, jotka ovat syrjäytyneet ja jääneet yhteiskuntaa pyörittävän osan varjoon.
Ylipäätään, asioissa jotka ovat pitkäkestoisia täytyy yrittää katsoa kauas.
Sama koskee yhteiskunnan toimintaa ja päätöksiä
Nykyään mennään suunnilleen sen mukaan kuinka pitkälle kärsä riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Alikasvuinen miehen mittainen kuusen näre voi olla iältään sata vuotta. Kuusen kasvu loppuu siinnä iässä ja lahoaminen tyvestä on jo alkanut.
Yksityismetsissä keskimääräinen metsäkuvio on n. 1,5 ha. Usein tämä on myös päätehakkuuala tai samanikäisten puiden kattama alue. Vieressä nuorempaa tai vanhempaa metsää tai luonnontilainen suo. Ei kovinkaan suuripiirteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän ainakin 150 vuotta kasvaneen metsän, johon ei ole ainakaan vuoden 1914 jälkeen millään tavalla metsänhoidollisesti koskettu. Silloin nimittäin tehtiin isonjaon täydennys.
Nykyisin se on suojeltu ja valtion omistama.
Kävin kyseisessä metsässä viime syksynä. Oli melkoista ryteikköä, sillä suuria puita oli monien vuosikymmenten aikana kaatunut ja lahovaurioiden vuoksi muutaman metrin korkeudelta katkeillut tuulituhoina.
Aluskasvillisuuskin oli vähäistä, koska se ei ole saanut riittävästi valoa.
Kyllä oli karmeata katsottavaa. Ryteikön lahoamisessa syntyy enemmän hiilidioksidia kuin tuollainen vanha metsä tuottaa happea.
Kasvava, siis uusittu metsä sitoo hiilidioksidia, mutta vanha metsä, joita pitäisi säilyttää ja suojella, ei enää paljon sido.
Voisin esitellä viherpiipertäjille. Yhteystiedot ovat profiilissani.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa hienolta paikalta 🙂 Myös Pyhä-Häkin ikimetsät ovat upeita, suosittelen tutustumaan.
Ilmoita asiaton viesti
”eikö suurempi puuston määrä tarkoita myös suurempaa hiilinielua”
Nielu ja puuston määrä ovat eri asioita. Vaikka metsä olisi kuinka voimakas nielu, ei ilmasto siitä hyödy mitään, jos metsä säännöllisin väliajoin keitetään selluksi. Metsän ikääntyessä sen nielu toki hidastuu, mutta samalla metsään on sitoutuneena paljon hiiltä joka on poissa ilmakehästä. Suomen metsät ovat niin nuoria, että jos vain ja ainoastaan haluaisimme maksimoida hiilensidonnan, seuraavan parin sadan vuoden aikana jättäisimme metsät täysin koskemattomiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Esität siis,ettei ennen hakkuuta ole toiminut hiilinieluna. Kuka teille vihreille on sanonut,että tukkimetsät keitetään selluksi?
Metsässä on muutakin kasvustoa,kuin puut,jotka toimivat hiilinieluina myös aukkohakkuun jälkeen välittömästi.Horsma,vadelma ja ja kukkakedot toimivat luonnon monimuotoisuuden lähteinä pölyttäjien paratiisina.
Olisi siellä teille opiskeltavaa paljonkin,jos vain haluaisitte nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Sellu kieltämättä oli kärjistetty esimerkki. Mutta vaikka päätehakkuun tukeista rakennettaisiin Honkarakenteen hirsitaloja, palautuu kuitenkin 2/3 metsän sitomasta hiilestä nopeaan kiertoon.
Metsien talouskäyttöä me tietenkin tarvitsemme. Mutta pitää samalla ymmärtää, että talouskäyttö tarkoittaa hiilensidonnasta tinkimistä. Kaipa me haluamme, että toimintamme perustuu tosiasioihin eikä viherpesuun.
Ilmoita asiaton viesti
Niin palautuukin. Tehtaiden ja asuntojen sähkön,ja lämmöntuotantoon.
Näin uusiutuvalla energialla säästymme öljyn ja hiilen käytöltä siltä osin.
Tottahan itsekin olen erämaissa kulkenut. Upeitahan ne paikoin ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta tuulivipperien alta metsät eli hiilinielut pitää tietenkin uhrata ”ikuisiksi” ajoiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olet maankäytön tehokkuudesta noin huolestunut, niin varmasti olet jo ryhtynyt kasvissyöjäksi.
Ilmoita asiaton viesti
En ole huolissani mutta sinä täällä saarnaat mm. luontokadosta jota noi sun kauppaamat vipperät aiheuttaa ja myös hiilinieluista joita ne vipperät vähentää.
Poltan omaa metsääni lämmöksi hyvällä omatunnolla ja lihastakaan en ikinä tule luopumaan. Puuhella on ehkä paras keksintö ever, ~90% perheen ruuasta tehdään sillä ja tulee vielä lämpöä samalla kun toi talvi vaan jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku pystyttää tuulivoimalan talousmetsään, se ei aiheuta vähäisessäkään määrin luontokatoa, sillä talousmetsä ei ole uhanalainen luontotyyppi.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä talousmetsässä elää kuitenkin kaikenlaisia olentoja, tuulivipperän ympäriltä ne jotka pystyy lähtee karkuun. Kumpi on parempi hiilinielu, talousmetsä vai tuulivipperän sepelikenttä?
Ilmoita asiaton viesti
Aiheuttaa tietenkin mutta kun sen aukon peittää sepelillä ja pystyttää vipperän niin se on vihreä aukko.
Ilmoita asiaton viesti
Puun poltosta syntyvä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen tehtaiden savupiipuista. Sitä tarvitaan vihreän dieselin valmistuksessa vihreän vedyn ohella.
Toinen tapa on pumpata puun poltosta syntyvää hiilidioksidia tyhjiin öljy ja maakaasulähteisiin. Siten poistetaan ilmakehästä pysyvästi hiilidioksidia.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän sitä voitaisiin, ja 1,5 asteen lämpenemistavoitteessa edes suurin piirtein pysyminen edellyttääkin, että kuluvan vuosisadan jälkipuolella rakennettaisiin keinotekoisia hiilinieluja.
Ilmoita asiaton viesti
Se hiilidioksiidin ”talteenotto” kuluttaa energia aika runsaasti ja asteen osankaan hyötyä sen poistosta ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko yhtään perillä siitä mitä esimerkiksi Kirjanpainaja aiheuttaa vanhassa kuusikossa? Jos me jätetään metsät oman onnensa nojaan tämä pirulainen pääsee leviämään hyvinkin nopeasti ja sadan vuoden päästä Suomen metsissä ei olisi lähes yhtään hiilensidontakykyä.
Ja ei puupohjaisten tuotteiden kysyntä vähäne sillä, että me lopettaisiin metsien hakkaaminen. Se vain tarkoittaisi, että me luopuisimme omavaraisuudesta suosiolla ja ostettaisiin puu muualta ja kuljettaisiin se esim. Latviasta Suomeen, tämäkö on sitten ekologista?
Ilmoita asiaton viesti
Luonnontilaiset vanhat metsät ovat kyllä hyvin vastustuskykyisiä tuholaisille. Niissä on lajisto ja ikärakenne monipuolinen ja suuri lahopuun määrä pitää huolta siitä, että tuhohyönteisten saalistajat ovat myös paikalla. Ja nähdäänhän sekin, että boreaalisen vyöhykkeen vanhat metsät eivät ole elottomia tai pystyynkuolleita paikkoja. Sensijaan monobiotooppiset kasvatuskuusikot ovat kyllä tuholaisriski.
Kuten jo ylempänä sanoin, tietysti me tarvitsemme myös metsien taloskäyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet aivan oikeassa kasvatuskuusikot ovat herkkiä tuholaisille ja niitä Suomessa on hyvin paljon. Eli jos talousmetsät jätetään hoitamatta 200 vuoden ajaksi, kuten aiemmin sanoit siitä seuraa katastrofi juuri suuren kasvatuskuusikkojen määrän vuoksi. Kyllä vanhatkin metsän pitkään pysyvät elossa mikäli välttyvät tuholaisilta, mutta siinä vaiheessa ei enää puhuta hiilinielusta, vaan hiilivarastosta.
Metsänomistajien näkökulmasta paras vaihtoehto olisi se, että puusta maksettaisiin edes kohtuullinen hinta. Toki sekään ei ole ongelmaton ratkaisu hakkuiden vähentämiseen, koska se ei vähennä raaka-aineen tarvetta ja silloin ihmisen ahneuskin herää.
Ilmoita asiaton viesti