Vihreat ideologiat

Joo, riistaa ei todellakaan riitä kaikille! Se on sekasyöjän näkökulmasta kaikin puolin etuoikeus niille kellä on tuo mahdollisuus. Suomalaisen hyvälaatuisen Kauran huono puoli on siinä, että joillain tehtailla siihen sekoitetaan huonompilaatuista Kauraa joka on tuotu ulkomailta.

Toki paljon puuta menee poltettavaksi jolloin hiili palautuu takaisin ilmakehään ja mahdollisimman suuri määrä puusta pitäisi saada pitkä-aikaiseen hiilensidontaan kaatamisen jälkeen. Sehän on ollut aina metsänomistajan tavoite, koska havupuiden osalta tukkipuusta maksetaan kuutiometriä kohden noin puolet enemmän, kuin kuitu- tai energiapuusta. Toki hiili pysyy pitkään varastoituneena mikäli puu pidetään pystyssä, mutta lopulta sekin lahoaa. Samoinhan se hiili vapautuu takaisin ilmakehään lahoamisen seurauksena. Näin karkealla laskennalla hyvin hoidetusta taloumetsästä pitäisi tulla koko kiertokulun aikana 3/4 tukkipuuta hakatusta puumäärästä. Tilastoita tietenkin muuttaa hoitamattomat taimikot joista puu kerätään energiatuotantoon.

Oman näkemykseni mukaan tuo varasto on rajallinen, jonka takia on välillä hakattava täyttynyt varasto muuhun käyttöön, jotta saadaan varastokapasiteettia ”kasvatettua”. Esimerkkinä kaikesta sitoutuneesta hiilestä vähennetään kaikki päästöt, energiapuu, korjuun, logistiikan ja tehtaiden päästöt ja maanmuokkaus. Vaikka tämä jäisi vain 10% plussan puolelle on onnistuttu kasvattamaan varastokapasiteettia.

Täytyy ottaa huomioon myös, että sorvitehtailla ja sahoilla on puulle tietyt kriteerit, yli 75 cm paksut puut menevät suoraan selluksi. Myöskään lahot puut eivät pitkä-aikaiseen hiilensidontaan mene sahatavarana tai vanerina. Kuten jo mainitsit oikeaan aikaan tehdyt hakkuut, oikea aikahan on silloin kun puun kasvu on hidastunut huomattavasti, mutta puu ei vielä ole lähtenyt lahoamaan. Näin saadaan suurin mahdollinen tukkiprosentti, jolloin myös saadaan suurempi osa pitkäaikaiseen hiilensidontaan rakennusmateriaaleina. Nykyään kyllä aukkohakkuut tehdään lyhyemmällä kiertokululla kuin ennen, siihen en ota kantaa kuinka paljon hiilivarastot paranisi jos kiertokulkua pidennettäisiin 10-20 vuodella, mutta tämä olisi kokeilemisen arvoinen idea jos siitä on porkkana luvassa.

Keskimäärin 80 vuotias puu ei kyllä enään kasva, Mänty nyt pysyy vielä elinvoimaisena tuon ikäisenä, mutta Kuusesta ei ole takeita, Koivusta vielä vähemmän. Lehtipuu kyllä sitoo hiiltä paremmin kuin havupuu, mutta sen luontainen lahoaminen on nopeampaa ja kiertokulku lyhyempi.

Esimerkkinä omistat 3 hehtaaria vanhaa metsää (n. 100 vuotiasta) jossa on puuta 400 kuutiota hehtaarilla. Yhteesä 1200 kuutiota, joka varastoi 750 kg hiiltä kuutiota kohden. Sinulla on 900 tonnin hiilivarasto joka ei enää kasva.

Esimerkki 2. Jaat tuon 3 hehtaaria hehtaarin kuvioihin. 1 hehtaari 20 vuotista taimikkoa, yksi noin 40 vuotiasta kovassa kasvussa olevaa metsää ja kolmas päätehakkuu metsää. Käytät 60 vuoden kiertokulkua. Hakkaat päätehakkuun, puustoa 300 m3 hehtaarilla, josta 270 m3 (90%) menee sahalle. Sahalle menevästä tavarasta 60% menee pitkäaikaiseen hiilensidontaan, eli 162 m3 joka sitoo 121 tonnia hiiltä. Näin 20 vuoden sykleissä saat yli 100 tonnia hiiltä pois metsän varastosta rakennettuun varastoon hyötykäyttöön.

Pitkäjänteinen prosessihan tuo on, mutta sadassa vuodessa olet kasvattanut varaston kapasiteettia 500 tonnilla ja edelleen sinulla on nieluna toimivaa metsää joka kompensoi sen hetkistä maanmuokkauksen päästöä.

Karkeaa matematiikkaahan tämä on, mutta ehkä se avaa omaa laskutapaani.

Viimetalvena tuli juuri tehtyä yksi jatkuvankasvatuksen hakkuu, koivut päältä pois ja alla oleville kuusille tilaa kasvaa. Tämä koivu/kuusi yhdisteltä on oikeastaan ainut mikä toimii jatkuvassa hakkuussa ilman mitään uudistustoimenpiteitä ja näitä kohteita on harvassa.

Jatkuvaa kasvatusta on turha edes miettiä, jos se vaatii samoja toimenpiteitä kun avohakkuu (maanmuokkaus ja taimien istutus) päästöt on samat (tai jopa suuremmat kun työkoneen kuljettaja joutuu varomaan pystypuita) ja todennäköisyys isojen puiden juuristovauriolle on suuri. Myös myöhemmin isojen puiden poistaminen tuottaa haasteita kun ympärillä on tiheä taimikko johon pitäisi iso puu saada kaadettua vaurioittamatta taimia.

Energiapuun kysyntä energiavoimaloiden osalta on kyllä kasvanut hurjasti, tämä on ristiriitainen asia metsänomistajan kannalta. Saadaan enemmän puuta korjattua metsästä ”hyötykäyttöön” jolloin myös tulot kasvaa, mutta tämä on myös se syy miksi metsätaloutta yritetään ajaa nurkkaan kun päästöt ovat lisääntyneet. Polttopuun kulutus myös kotitalouksissa on kasvanut, mutta siltä haluan sulkea silmäni. Se on kuitenkin pieni määrä kokonaiskuvassa ja sallitaan edes se mökkikansalle maassa jossa on miljoonia puukiukaita ja tunnelmatakkoja.

Joo, ainakin harvinaisia nuo mielenosoitukset on yksityisten metsissä ja luontoarvoiltaan arvokkaan metsän määrittäminen on vaikeaa. Harvalla vaan on kykyä tai kiinnostusta pyöritellä näitä asioita molemmilta kanteilta ja se näkyy mediassakin. Tuntuu ettei saa olla kuin ääripään mielipiteet, joko metsiä hakataan tai sitten ei ollenkaan ja näin on saatu kaksi eri leiriä jotka ei pääse sopuun helpolla.

Vielä noista suojelumetsistä, kuten sanoin, valtion mailla en vastusta tätä, mutta ainut asia mikä siinä huolettaa on tuo kirjanpainaja riski. Mikäli tämä ongelma ilmenee siihen pitäisi olla jokin ratkaisu.