Kokoomuksen aatteet
Jokin aikaa sitten vierailin Kokoomuksesta kertovalla Wikipedia-sivulla. Silloin siellä kerrottiin että:
”Kansallinen Kokoomus on alusta alkaen kokenut konservatismin, sosiaalireformismin, kapitalismin, nationalismin ja liberalismin välistä kilpailua puolueen sisällä.”
Näen nämä teemat mieluummin toistensa tukijoina, ei kilpailijoina.
– Konservatismi on yhteiskunnan kokemusperäisten hyvien käytänteiden ja periaatteiden hyödyntämistä.
– Sosiaalireformismi tuo mahdollisuuksien tasa-arvoa ja rakentaa oikein mitoitettua yhteiskunnan palveluinfrastruktuuria.
– Kapitalismi ja markkinatalous tehostavat toimintaa, kannustavat ja mahdollistavat ihmisille uuden luomisen ja siten tuovat kasvun kautta vaurautta, hyvinvointia ja itsenäisyyttä suomalaisille.
– Nationalismi tarkoittaen oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista ja suosimista, kansallisuusaatetta, vaatimusta oman kansan vapaudesta ja oman kulttuurin kehittämisestä. Se pitää yllä luottamusta ja yhteishenkeä. Yhdessä toisiimme luottaen saamme enemmän aikaiseksi.
– Liberalismi ihmisen vapauden kautta tuo esille ihmisen parhaan potentiaalin hyödyttäen ihmistä itseään ja koko yhteiskuntaa
Kaikilla on oma myönteinen roolinsa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kokonaisuuden on kuitenkin oltava tasapainossa, jotta näistä teemoista pitää saada paras irti:
Jos esimerkiksi sosiaalireformismin nimissä rakennetaan liian raskas tai väärin painottuva julkinen sektori, verot tukahduttavat kapitalismin ja markkinatalouden kyvyn luoda vaurautta ja hyvinvointia.
”Jos esimerkiksi sosiaalireformismin nimissä rakennetaan liian raskas tai väärin painottuva julkinen sektori, verot tukahduttavat kapitalismin ja markkinatalouden kyvyn luoda vaurautta ja hyvinvointia.”
Tarkoitat tällä varmaankin kilpailukykyä, kikyä. Kilpailukyky tarkoittaa sitä miten suomalaiset yritykset, jotka ovat Suomenkin talouden perusta, pärjäävät globaalissa maailmanlaajuisessa kilpailussa, se nimittäin on taloutemme avainkysymys.
Globaalille taloudelle ei ole käytännössä vaihtoehtoja, lokaali talous tuottaisi paljon vähemmän sitä kakkua mistä kaikki kansalaisille jakautuva ja jaettava hyvä tulee.
———————————–
Minä en kritisoi näkemystä joka tässä on esitetty, se on oikea, mutta painotukset ovat vääriä ja ns. kokoomuslaisesti vääriä. Painotukset voisivat olla vääriä myös muulla tavalla, keskustalaisesti, vasemmistolaisesti, persumaisesti, tai vihreästi vääriä. mutta nämä sinun painotuksesi ovat kokoomuslaisesti vääriä.
Julkinen sektori muodostaa osan hyvinvointia kaikkien osalta, sekä niiden osalta jotka elävät sosiaalitukien varassa, että niiden osalta jotka verotuksen muodossa maksavat ne.
Sosialitukien varassa elävät ne jotka eivät jostain syystä, sairauden, vanhuuden, työkyvyttömyyden, tai vajaatyökykyisyyden perusteella pysty itse itsestään huolehtimaan. Maksumiehinä toimivat ne jotka ovat työikäisiä, työkykyisiä ja työllisiä, kukin sen mukaan miten työkykyisiä he ovat.
Kilpailukyvystä, siitä taloutemme tärkeimmästä osatekijästä, julkisen sektorin rahoitus vie oman osansa, mutta ei kaikkea.
Suurin tekijä yritysten kilpailukyvyssä on duunareiden palkat, sekä istotuloisten, keskituloisten, että pienituloisten palkat, toiseksi suurin tekijä siinä on yritysverotus, jolla julkinen sektorikin osin rahoitetaan.
Julkista sektoria rahoitetaan myös henkilöverotuksella ja arvonlisäverolla, joilla sinänsä ei ole yhtä suurta merkitystä yritysten kilpailukyvyssä kuin mitä yritysverolla on, arvonlisäveroakin käsittääkseni maksetaan vasta kotimaassa myydystä lopputuotteesta, niin etteivät yritykset joudu maksamaan sitä raaka-aineista.
Tuosta lainatusta tekstistä saa helposti sen käsityksen että kilpailukyky on kiinni pelkästään julkisen sektorin menoista ja sosialiturvasta, joita pienentämällä saavutettaisiin kilpailukykyetu. Se on kokoomuslainen harha, sillä suurin kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on palkkataso, jonka alentaminen iskee kokoomuslaiseen isotuloiseen palkansajaan siinä kuin vasemmistolaiseen pienituloiseen palkansaajaan.
Yritysverotusta laskemalla saataisiin sama tulos kuin palkkojen laskemisella, mutta se merkitsisi valtion menojen kustantamista entistä enemmän palkkaverotuksen tai arvonlisäverotuksen keinoin.
——————-
Jos julkisen sektorin menoja pienennetään ja tingitään esim. koulutuksesta, terveydenhoidosta, tai turvallisuudesta(poliisi, armeija, palokunta, teiden kunnissapito, homekoulut) niin se vähentäisi verotuksen tarvetta mutta samalla lisäisi kansalaisten henkilökohtaisia kustannuksia, kun niitä palveluita ei enää valtio rahoittaisi, vaan terveys- koulutus- tienpito- jne. menoista joutuisivat kansalaiset suoraan maksamaan, esim. koulumaksuina, lääkäri- ja sairaalamaksuina, tietulleina jne.
Julkisen sektorin menoja voidaan toki pienentää, mutta se ei ole ratkaisu kilpailukyvyn parantamiseksi, vaan ainut keino olisi se yritysten menojen keventäminen
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoittanut Kiku:ä. En myöskään ottanut kantaa verotuksen kohdentumiseen (voin tehdä sen myöhemmin). En myöskään siihen mistä valtion ja kuntien budjettia tulisi keventää.
Totesin vain että verorasite ei saa olla liian suuri.
– Liiketoiminnan tulokseen kohdistuvaa pääomaveroa pitää keventää pääomaveron pohjaa laajentamalla.
– Työn verotusta pitää keventää leikkaamalla julkisen sektorin menoja priorisoiden noin 2 %
Ilmoita asiaton viesti
”– Liiketoiminnan tulokseen kohdistuvaa pääomaveroa pitää keventää pääomaveron pohjaa laajentamalla.”
Olen samaa mieltä siinä että jos ei saada aikaan palkkakontrollia, jossa palkat sidotaan tuottavuuteen, yritysten veron kevennykset ovat toinen keino, Se on ihan sana mistä verotuksen muodosta kevennetään, yrityksissä osataan kyllä laskea sen vaikutus kannattavuuteen. Eniten rahaa taitaisi olla veroluontoisissa maksuissa.
Yritysveron alentaminen merkitsee valitettavasti sitä että valtion menot pitää rahoittaa muilla veromuodoilla. Jos taas julkisista palveluista karsitaan verotuksen karsimiseksi, se merkitsee ihmisille kulujen kasvua muussa muodossa.
’
Onko järkevämpää ja taloudellisempaa tuottaa julkiset palvelut keskitetysti valtion toimesta, vai hajautetusti yksityisten toimesta, valtion maksaessa niille yrityksille palveluiden tuottamisesta, vai onko parempi että jokainen maksaa omat menonsa itse, joko vakuutuksen muodossa, tai silloin kun tarvetta tulee? Sitä voisi pohtia sillä tavalla että tutkii millainen tapa missäkin maailmankolkassa toimii. Jokatapauksessa niistä menoista ei päästä eroon, paitsi niin että jätetään tiet ja homekoulut korjaamatta, hävittäjät hankkimatta,
kapiaiset, poliisit ja palomiehet palkatta ja sairaat kuolemaan sairaalan portaille ja korjataan sitten vain ruumis hautuusmaalle
”– Työn verotusta pitää keventää leikkaamalla julkisen sektorin menoja priorisoiden noin 2 %”
Sekin raha otetaan sitten palkkapussista toisella tavalla, joten ei tämä mikään ihmkonsti ole, eikä työn verotuksen keventäminen vaikuta mitenkään yritysten kannattavuuteen, se on pelkkä kokoomuksen vaalitäky, joka puree vuodesta toiseen.
Jos sillä olisi oikeasti merkitystä kokoomus olisi voinut hallitukausiensa aikana toteuttaa tämän ja pelastaa sillä tavalla Suomen talouden.
Miksi näin ei ole tapahtunut? Siksi varmaan kun se olisi sitten käytetty vaalitäky, eikä toimisi enää seuraavissa vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tervehdys !
Yritysten kannattavuuden suurimpia tekijöitä ovat fiksut tuotteet/palvelut ja tehokas markkinointi eli tulojen ja kannattavuuden lisääminen. Yrityksellä on kaikessa yksinkertaisuudessaan kolme tekijää kannattavuuden lisäämiseen/parantamiseen ; myynnin lisääminen, kustannusten karsiminen ja sijoitetun pääoman vähentäminen. Yrityksen johdon tehtävänä on valita, mitä tehdään ja kuinka.
Sitten myös ihmetyttää, että pääosin kaikessa keskustelussa julkista sektoria ’koskemattomana’ ja/tai annettuna. Eikä siellä voi toimintaa tehostaa. Ei voi olla näin. Julkista sektoria on vaan lisäämästään lisätty. Tuskin mitään karsittu. Ymmärsin jostain, että julkisen puolen terveydenhoidon poissaolot ovat 16% (ei ole lähdettä). Jos näin on, niin siellä tarvitaan 20 % enemmän henkilöitä suoriutumaan 100%. Aika moista tuhlausta. Olisikohan johtamisen kehittäminen avuksi ?
THL:ssä on noin 1000 henkeä töissä. Alkuvuodesta valitettiin, että koska Sipilä oli karsinut kustannuksia, niin löytyi syyt sekoiluun.
Julkiset menot maksetaan veroilla ja nykyisin myös velalla, joita ei ehkä tappiin asti kannata virittää. Velat tulevat maksuun joku kaunis päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Puolueiden poliittinen ideologia perustuu siihen, mikä noiden ismien painoarvo on. Se, että puolueen, minkä tahansa sisällä tapahtuu liikehdintää ja jokin ryhmä painottaa jotain ismiä enemmän kuin toista on luonnollinen jatkumo jostain.
Kokoomus on lähihistoriassa onnistunut sössimään ”parhaiten” siinä miten ovat hoitaneet näitä sisäisiä ismeihin liittyviä erimielisyyksiä Harkimon vapaa ehtoinen poistuminen on hyvä esimerkki. Se, että Hjallis ei välttämättä ole niitä helpoiten käsiteltäviä, mutta kuitenkin jos liike Nyt lisää edustajapaikkojaan. Se tekee kyllä aika kylmää kokoomukselle.
Keskustan kriisi on toki siinä, että lähti mukaan hallitukseen, jossa parilla puolueella oli kulmahampaat ulkona jo etukäteen. Jonkinlaista ismikriisiä siinäkin on havaittavissa.
PerusSuomalaiset ovat itseasiassa välttyneet vastoin odotuksia ja median mielipidettä hoitamaan oman tonttinsa hyvin. Ääri-isminen liikehdintä on karsittu jo ennakkoon potkimalla siihen taipuvaiset pihalle. Hyvä esimerkki tästä on irtiotto nuoriso järjestöstä. Silti puolueeseen valuu kannattajia niin oikealta kuin vasemmalta. Aika hämmästyttävää.
Ilmoita asiaton viesti
”Yrityksellä on kaikessa yksinkertaisuudessaan kolme tekijää kannattavuuden lisäämiseen/parantamiseen ; myynnin lisääminen, kustannusten karsiminen ja sijoitetun pääoman vähentäminen. Yrityksen johdon tehtävänä on valita, mitä tehdään ja kuinka.”
Yritysten toimitusjohtajat eivät valitettavasti ole kaikkivaltiaita jumalia, joilla on hyllyssä valmiita ratkaisuja joilla yrityksen tuottavuus saadaan nousuun.
Yritysten toimitusjohtahat ovat tavallisia kuolevaisia ihmisiä, joiden toimintaedellytykset ja valinnat riippuvat siitä mitä on tarjolla. Jos tarjolla ei ole mitään, niin tyhjästä ei voi nyhjäistä.
Jos yrityksessä ei ole loistavia markkinointiosaajia, ei loistavia tuotekehittelijöitä ja jos kustannusten karsiminen läsähtää siihen että maassa on korkea palkkataso ja sen takia korkea hintataso, niin voi olla että olosuhteet on liian rankat vaikka rahalla ostettaisiin maailmalta maailman paras toimitusjohtaja.
Se mitä halusin sanoa että yritysten menestys ei ole pelkästään yritysten vastuulla, vaan se riippuu siitä miten maassa yleisesti halutaan edistää ja tukea yrittämistä.
Ilmoita asiaton viesti