Miksi NATO:n jäseneksi?

Miksi NATO:n jäseneksi?

Periaatteellisesta NATO:n kannattajasta aktiiviseksi NATO:n kannattajaksi

 

Miksi Suomen yhteistyötä, demokratiaa ja turvallisuutta arvostavana valtiona on luonnollista kuulua  demokraattisten valtioiden puolustusliittoon?

 

  1. NATO on puolustusliitto, EU ei ole puolustusliitto.

Lähes kaikki EU-maat ovat järjestäneet kovan puolustusyhteistyönsä NATO:n kautta, joten niille ei ole tarvetta luoda päällekkäistä toimintoa Euroopan Unioniin. Se olisi päätöksenteon kannalta sekavaa ja resurssien hukkakäyttöä. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on vaikea nähdä EU:n kehittyvän puolustusliitoksi.

Puolustuspolitiikassa EU voi tehdä enemmän kovaa puolustusta tukevilla alueilla kuten tuotekehityksessä, huoltovarmuudessa ja hybridivaikuttamisessa.

NATO on ratkaisu kovaan puolustusyhteistyöhön, EU tukee. Valitaan työkalu tehtävän mukaan.

 

  1. NATO:n idea on nostaa sodan kynnystä. Saamme merkittävän turvan mitättömällä kustannuksella.

NATO:n idea on nostaa sodan kynnys Euroopassa korkealle yhteisen puolustuksen avulla. Suomi saisi merkittävän lisäturvan mitättömällä kustannuksella. Suorat kustannukset lienevät 20 – 40 miljoona eli 1% puolustusbudjetista.

 

  1. NATO on askel kohti parempaa vaikutuskykyä EU:n päätöksiin

NATO-jäsenyys lähentää jäsenvaltioidensa suhteita. On enemmän yhteistä keskusteltavaa ja se säteilee myös yhteistoimintaan EU:ssa. NATO-jäsenyyden puute vie Suomea enemmän ulkokehälle EU-päätöksissä ja heikentää Suomen vaikutusmahdollisuuksia.

 

  1. Maksaako Suomi turvallisuuden vuoksi enemmän suuria EU-tulonsiirtoja?

Viimeksi EU-tulonsiirtopaketista päätettäessä turvallisuuspolitiikkaa käytettiin argumenttina tulonsiirtopaketin puolesta. Jos Suomi olisi NATO:n jäsen, meillä turvallisuusnäkökulma ei olisi perusteluna ”suojelurahan” maksamiseen EU:lle tai EU:n menoihin.

 

Johtopäätökset

  • Yritys muuttaa EU kovan turvallisuuden ratkaisuksi on hukkaan heitettyä energiaa
  • NATO tuo paremman turvan pienellä kustannuksella
  • NATO:n ulkopuolella pysyminen tulee taloudellisesti kalliiksi ja menetämme vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa.

Siksi NATO-jäsenyys.

 

Lisäksi huomioita/ajatuksia tasavallan presidentin uudenvuoden puheesta

 

1

Vuodesta toiseen Suomi toistaa turvallisuuspolitiikan linjan säilyvän samana. Sitä se onkin jos vertaa peräkkäisiä vuosia. Mutta vuosittaisesta pienestä muutoksesta voi tulla suuri muutos 20-30 vuoden kuluessa.

 

2

Lainaus puheesta: ”Näinä aikoina palaavat mieleen myös Henry Kissingerin opit. Hänen kyynisen lausumansa mukaan silloin, kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla. Tätäkin saatetaan mitata tammikuun toisella viikolla alkavassa dialogissa.”

Analogia vuoteen 1938 tuli selväksi median reaktioissa.

Ymmärrän tämän niin että, rauhan pitäisi olla ylin tavoite ja sen saavuttamiseksi pitää olla valmis taloudelliseen tai sotilaalliseen voimapolitiikkaan. Tässä sotilaallinen voimapolitiikka ei tarkoita ensisijaisesti sotatoimia, vaan tarvittaessa uskottavaa ja aitoa valmiutta niihin.

Jos on huono linja ”olla armottomimman jäsenensä armoilla”, niin silloin pitää toimia toisin. Eli olla kova aggressiivisia valtioita kohtaan.

Suomen linja on tämän perusteella tiukempi kuin aikaisemmin. NATO-jäsenyyteen tasavallan presidentin kanta säilyi ei-nyt tilassa.

 

3

Politiikassa äänestäjät voivat verrata parasta toimintalinjaa poliittisten puolueiden tarjoamaan linjaan.

Turvallisuuspolitiikka poikkeaa muusta poliittisesta päätöksenteosta. Osa päätöksiin vaikuttavasta tiedosta on salaista. Vaikuttaako tämä salainen tieto tasavallan presidentin mielipiteeseen NATO-jäsenyydestä?

 

 

Jussi Koskinen

Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen ja Uudenmaan ryhmän PJ

Kokoomuksen Uudenmaan piirihallitus, varajäsen

Espoon valtuusto, varajäsen

2022 aluevaaliehdokas, Länsi-Uusimaa – numero 158

+8
JussiKoskinen
Kokoomus Espoo
Ehdolla aluevaaleissa

Teollisuuskokemus 1989 - 2012
Liikkeenjohdon ja sähkötekniikan diplomi-insinööri. Johtanut globaalia tuotelinjaa tietoliikenneteollisuudessa, Keski-Euroopan myyntialuetta koneteollisuudessa, markkinointia ja liiketoimintaa kulutuselektroniikassa.

Yksityissijoittaja. Arvonmääritykseen perustuvaa sijoittamista. Toiminut instituutiosijoittajana.

Kokoomus: Puoluevaltuusto & Uudenmaan ryhmän puheenjohtaja, Uudenmaan piirin hallitus, Espoon Kokoomuksen hallitus ja Haukilahden-Westendin Kansallisseuran puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu