Helmikuu 1940 – johtopäätöksiä

Venäjä oli hyökännyt Suomen kimppuun 30.11.1939 aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Talvisodan. Suomi oli onnistunut saavuttamaan torjuntavoittoja ja jopa ajanut vastahyökkäyksin venäläisiä takaisin itäänkin. Venäjälle oli tuotettu kirveleviä tappioita ja vieläkin suurempi nöyryytys koko maailman silmien edessä. Niinpä Venäjä keskitti Suomea vastaan murskaavan ylivoiman ja muutti jossakin määrin myös taktiikkaansa.

Välillä ollut hieman rauhallisempi ”asemasota” päättyi helmikuussa 1940 Venäjän aloittaessa suurhyökkäykset vereksin voimin valtavalla kalusto- ja miehistöylivoimalla – niitä jo kuluneita suomalaisia joukkoja vastaan, joilla oli krooninen puute mm. tykistön ammuksista, panssarintorjunta-aseista ja ilmatorjunta-aseista.

Viimeistään nyt näkyi ennen sotaa harjoitetun ”puolustuspolitiikan” käsittämättömän suuret virheet. Kaikkia kelvollisia ei oltu koulutettu ”säästösyistä”, joten kuluneita joukkoja ei voitu täydentää, eikä väsyneitä joukkoja vaihtaa lepoon – puhumattakaan siitä, että Suomen koulutukseltaan ja menetelmiltään maailman huippua olevalla kenttätykistöllä oli ammuksia niin vähän, ettei ”lihaviakaan” maaleja voitu ampua kuin vain äärimmäisessä hädässä ja silloinkin aivan liian vähäisellä ammusmäärällä.

10.2.1940 Summassa hyökkäsi ainakin kolme venäläisdivisioonaa 3.Divisioonan asemia vastaan saaden aikaan murron puolustukseen. Suomalaiset puolustajat alkoivat olla kestokykynsä äärirajoilla, kun yöt oli korjattava päivällä rikkiammuttuja asemia ja päivät torjuttava vihollisen hyökkäyksiä.

11.2.1940 Venäjä aloitti yleishyökkäyksen Kannaksella. Poppiuksen linnake menetettiin ja 123.D murtautui puolustuslinjaan Lähteen lohkolla tukilinjalle saakka.

13.2.1940 Ruotsin pääministeri ja ulkoministeri ilmoittivat Väinö Tannerille Tukholmassa, ettei Ruotsi anna enempää sotilasapua, eikä salli länsivaltojen  joukkojen kuljetuksia alueensa kautta Suomen avuksi. Summassa Venäjän joukot saavuttivat kolme kilometriä syvän läpimurron.

15.2.1940 Venäjän joukot saavuttivat Summan Lähteen lohkolla noin kolme kilometriä leveän ja kuusi kilometriä syvän läpimurron – ylipäällikkö määräsi joukot vetäytymään väliasemaan.

Niin – oli jätetty kouluttamatta säästösyistä noin 100 000 miestä, joille nyt sitten annettiin selustassa pikakoulutusta sen sijaan, että olisi ollut koulutettuja miehiä, joilla täydentää tappioita kärsineitä joukkoja. Eikä hankittu puolustusmateriaalia ”ruostumaan”.

Talvisodan jälkeen Talvisotaa edeltäneen ajan valtiovarainministeri Väinö Tanner tunnusti toki reilusti, että ”puhdasta säästämistä olisi ajoissa varautuminen ollut” – vaan oli myöhäistä rypistää …

Suomalaiset joutuivat kärsimään aivan turhia tappioita kaatuneina ja haavoittuneina tämän ”säästämisen” vuoksi – puhumattakaan siitä, että Venäjä miehitti noin 13% Suomen alueesta ja noin 400 000 suomalaista joutui pakolaisiksi omista kodeistaan.

Ottakaamme oppia historiasta ja nostakaamme puolustusmäärärahamme vähintään tasolle 2% bruttokansantuotteesta – imperialistinen Venäjä on valitettavasti edelleen naapurinamme.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu