Baltian puolustusmahdollisuudet 1939 numeroiden valossa

Mihail Meltjuhov on koonnut taulukkooni tietoja Viron, Latvian ja Liettuan osalta ja tehnyt vielä sarakkeen yhteensä.

 

  Viro Latvia Liettua yhteensä
pinta-ala (km²) 47 548 65 791 59 478 172 817
raja Venäjän kanssa (km) 277 337 296 910
väkiluku (1000) 1132 1971 2879 5982
palvelukseen kelpaavia (1000) 191 305 380 876
sotilaskoulutuksen saaneita (1000) 181 239 145 565
asevoimien vahvuus (1000) rauhanaik. 20 25 28 73
asevoimien vahvuus (1000) sodanaik. 129 168 130 427
suojeluskunnat (1000) 50-60 40-50 50-60 140-170
divisioonia 4 4 3 11
tykistörykmenttejä 6 6 3 15
panssarirykmenttejä 1     1
panssariprikaateja   1   1
panssariauto-osasto     1 1
ratsuväkirykmenttejä 1 1   2
ratsuväkiprikaateja     1 1
kivääreitä 102 130 121 339 110 000 333 469
konekivääreitä 3163 3512 1650 8325
kenttätykkejä 450 350 400 1200
panssarivaunuja ja -autoja 58 44 45 147
lentokoneita 70 90 132 292

 

Ensivaikutelmana taulukosta tulee, että yhteistä rajaa Venäjän
kanssa oli vähemmän kuin Suomella, sodanajan asevoimat jopa
hieman suuremmat kuin Suomella, eikä kalustotilannekaan ainakaan
oleellisesti huonompi, ehkä jopa parempi.

Baltia ei kuitenkaan ollut eikä ole yksi valtio – vaan kolme erillistä itsenäistävaltiota. Silloin ei ollut mitään oikeaa
sotilasliittosopimusta kyseisten valtioiden välillä – nyt
kaikki kyseiset maat kuuluvat NATOon. Liittyivät NATOon Venäjän
puoli vuosisataa kestäneen brutaalin miehityksen päätyttyä niin nopeasti kuin suinkin otettiin vastaan.

Baltian maita vastaan Venäjä keskitti syksyllä 1939 merkittävät
voimat siltä varalta, etteivät nämä maat olisi suostuneet lupaamaan Venäjän sotilastukikohtia alueelleen – ensimmäinen askel miehitykseen.

Meltjuhov luettelee taulukoissaanii kaikki venäläiset yhtymät, niiden miehet ja aseet, minä otan vain yhteenvedon tähän. Miehiä 437 235,
kenttätykkejä 3635, hyökkäysvaunuja 3052, panssariautoja 421 ja autoja 21 919.

No, niinhän siinä kävi että Baltian maat lupasivat Venäjän
sotilastukikohdat alueilleen ja niihin paikoitettiin karkeasti saman
verran venäläisiä sotilaita kuin oli kyseisten maiden rauhanajan joukkojen vahvuus.

Varsinaista Baltian maiden miehitystä varten vuoden 1940 kesällä Venäjä keskitti varmuuden vuoksi seuraavat joukot (täydelliset
taulukotiii on Meltjuhovin kirjassa): Miehiä 360 117, kenttätykkejä
6078, hyökkäysvaunuja 2073, panssariautoja 411, autoja 19
291 ja lentokoneita 1995. Venäjä siis varautui vastarintaan, mutta Baltian maat katsoivat tilanteen toivottomaksi ja antautuivat.

Ainakin Virossa sotilaat olisivat olleet valmiita sotimaan, mutta poliittinen johto kielsi puolustautumisen. Liettuassa taas presidentti olisi ollut valmis puolustautumaan, mutta puolustusvoimain komentaja ei.

Jokainen voi itse numeroita vertailemalla päätellä olisiko sittenkin
pitänyt suorittaa ajoissa liikekannallepano ja puolustautua.

Viron miehityksestä 1939-41 on artikkeli täällä,
Latviasta täällä, Liettuasta täällä.

————————–

i Mihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus, 2005, sivu 153

ii Mihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus, 2005, sivu 144

iii Mihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus, 2005, sivu 158

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu