Veikko Koppinen, Räjähtävä tyhjyys – kirja

Sissikenraaliluutnantti Veikko
Koppinen
kirjoitti kyseisen romaanikäsikirjoituksen
todennäköisesti vuosina 1952-1954 samalla kun hän
kirjoitti Suomen Puolustusvoimille Sissikoulutusopasta (1956) ja
Sissiohjesääntöä (1957).

 

Käsikirjoituksen julkaisu
kuitenkin kiellettiin silloin jyrkästi sekä Suomen
korkeimman valtiojohdon, että sotilasjohdon toimesta –
kirjassahan esitettiin imperialistisen Venäjän hyökänneen
syvälle Suomen alueelle ja Venäjän joukkojen saaneen
perusteellisesti köniinsä pieneltä joukolta
suomalaisia sissejä.

 

Kyseinen kirja on hyvää
luettavaa jo pelkästään romaaninakin, mutta vielä
kiinnostavampaa luettavaa se on sissisodankäynnistä ja
sissitoiminnasta kiinnostuneille – kuten itse olen.

 

Kenraali Koppinen oli jo silloin
samoilla linjoilla kanssani – vakinaisen armeijan taistelua pitää
ehdottomasti tukea vihollisen selustassa tapahtuvalla erittäin
aktiivisella sissitoiminnalla. Koppista voitaisiin jopa luonnehtia
Suomen sotienjälkeisen sissitaktiikan isäksi. Koppisen
oppeja noudattaen koulutettiin mm. Suomen Rajavartioston sissejä
ja Viron vapauduttua Venäjän puoli vuosisataa kestäneestä
brutaalista miehityksestä myös Viron Rajavartioston
sissejä.

 

Kenraaliluutnantti Koppinen erosi
Rajavartiolaitoksen komentajan tehtävästä säädetyn
eroamisiän tullessa täyteen 31.3.1970.

 

Käsikirjoitus löytyi
sattumalta vuonna 2003 Sotatieteellisestä keskuskirjastosta ja
Marko Palokangas on toimittanut sen julkaisukuntoon lisäten
alkuun erilaisia taustatietoja. Kenraalimajuri Vesa Tynkkynen
on kirjoittanut esipuheen. Kirja ilmestyi vuonna 2012.

 

Arvioitani kirjassa esitetystä
sissitaktiikasta ja menetelmistä
:

 

Silloin 1950-luvulla kyseisillä
menetelmillä ja kyseisellä taktiikalla olisi varmaankin
saatu tuotettua Suomeen tunkeutuvalle Venäjän armeijalle
merkittäviä tappioita. Entä nyt?

 

Sissien pääasiallisena
aseistuksena Koppinen käytti tähysteisesti laukaistavia
hyppymiinoja sekä tähysteisesti laukaistavia
ontelopanoksella varustettuja pohjamiinoja ajoneuvoja (ml.
panssarivaunut) vastaan. Hyppymiinan vastineena on nykyisin
varastoissamme putkimiinoja. Putkimiinojakin voisi laukaista
tähysteisesti, mutta valitettavasti ne ovat menossa
hävitettäviksi, joka on varsin typerää. No,
viuhkapanoksia on ostettu kotimaiselta teollisuudelta, se on sentään
hyvä asia. Viuhkapanos on jenkkien Claymoren ja ryssien MON-50
kaltainen suunnatun vaikutuksen omaava sirpaleräjähde.

 

Pohjamiina oli sorateiden aikaan varsin
hyvä väline panssarivaunuja ja muita ajoneuvoja vastaan.
Kun tiemme nykyisin ovat pääsääntöisesti
asfalttipintaisia, niin miinan sijoittaminen tienpinnan alle niin
ettei se olisi selvästi nähtävissä ei ole järin
helppoa.

 

Koppisen sisseillä oli
Suomi-konepistoolit, jotka olivat silloin varsin hyvä ase – ja
olisivat vieläkin, mutta nekin on jo romutettu. Koppisen sissit
eivät juuri käyttäneet konepistoolejaan, sillä se
ammuskelu paljastaa sissin olinpaikan. Itsekin opetan että sissi
käyttää ampuma-asettaan vasta viimeisenä keinona
hätätilanteessa itsepuolustukseksi
jos kaikki on mennyt
perusteellisesti pieleen.

 

Hyppymiinoja Koppisen sissit
käyttivät jalkaväkeä vastaan paitsi tähysteisenä
niin myös vihollisen lankalaukaisemina. Nyt se on meiltä
suomalaisilta Ottawan sopimuksella erittäin typerästi
kiellettyä ja se tulee maksamaan paljon suomalaista verta kun
Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun.
Koppisella oli mielenkiintoinen idea käyttää
kolmihaaraisia ongenkoukkuja laukaisuapuvälineenä – koukku
tarttui vihollisen lahkeeseen ja vihollinen vetäisi itse miinan
sokan irti.

 

Koppisen sissit tekivät
varustekätköjä ennen vihollisen saapumista
sissialueelle – se on nytkin tehokkaan sissitoiminnan ehdoton
edellytys. Kätköissä oli tietysti miinoja, miinoja ja
vieläkin miinoja – toki jotakin muutakin. Nyt kätköissä
pitää olla kylkimiinoja, viuhkapanoksia, kaukolaukaisimia,
paristoja – toki jotakin muutakin.

 

Sisseille itselleen oli sellaisia
piilopaikkoja joissa sissit saattoivat olla huoletta
vihollisrintaman kulkiessa sissialueen ylitse. Sellaisia pitää
olla nytkin – ja jo rauhan aikana valmistettuja majoituskorsuja.

 

Koppisen sissit laukaisivat
tähysmiinojaan ”siimasta” nykäisemällä.
Rauhanajan harjoituksissa se toimii kohtalaisen hyvin, mutta oikeassa
sodassa siimat katkeilevat tykistötulessa, rakettitulituksessa
ja vihollisen käyttämässä massiivisessa
nikkelivarmistuksessa. Siiman kätkeminen maastoon siten ettei se
paljasta sissin olinpaikkaa on hyvin aikaavievää ja
hankalaa. Lisäksi siimaan tulee väkisin ”löysiä”,
joten tarkkaa laukaisuajankohtaa on hankala saavuttaa nopeasti
kulkevaa ajoneuvoa vastaan. Käytännössä siiman
kanssa sissi joutuu olemaan aivan liian lähellä vihollista.
Nykyisin pitää käyttää kaukolaukaisimia,
joilla laukaisu voidaan suorittaa radioteitse. Laukaisu tapahtuu
kaukaakin tarkasti oikeaan aikaan, siima tai kaapeli ei paljasta
sissin olinpaikkaa ja väijytyksen valmistelu on nopeaa.

 

Kun sissikenraali Koppinen käytti
käsitettä räjähtävä tyhjyys,
niin tyhjyydellä hän tarkoitti ettei vihollinen näe
vastustajaansa missään
vaan joutuu roiskimaan sokeana
ympäriinsä – toki nähden joskus sissien asettamia
valelaitteita ja kohdistaen niihin massiivisen tulituksen. Niin pitää
olla nytkin. Se käsite räjähtävä tarkoitti
massiivista miinasodankäyntiä – niin pitää olla
nytkin. Räjäytetään siltoja ja siltarumpuja
vihollisen alta sekä massiivisesti viuhkapanoksia ja
kylkimiinoja – toki edelleen myös pohjamiinoja hyökkäysvaunuja
vastaan. Esimerkiksi singon ja konekiväärin ampuja
paljastaa oman sijaintinsa ja vetää tulta puoleensa.

 

Sissikenraalin sisseillä ei ollut
alunalkaen minkäänlaista ilmatorjunta-aseistusta
ennen kun sissialueelle saatiin sotasaaliina otettu konetykki
ilmatorjuntamiehille. Sellainen ilmatorjunta maksaisi nykyisin meille
liikaa verta ja rajoittaisi sissitoiminnan olemattoman vähäiseksi
– se taas johtaisi häviöön tulevassa sodassa. Nyt
sisseillä pitää olla Stingereitä ja paljon
sittenkin – olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia. Kun niillä
tiputtaa tarpeeksi monta vihollisen helikopteria ja rynnäkkökonetta,
niin ne vastedes lentävät kiltisti niin korkealla ettei
niistä enää ole suurta haittaa sisseille.

 

Koppisen sissit tekivät nuotioita
kahvinkeittoon, heillä oli lämmitettävä kota ja
myöhemmin lämmitettävä sotasaalisteltta. Se oli
sitä aikaa – ennen kuin vihollisen taisteluhelikoptereihin tuli
lämpökamerat. Nyt pitää keitellä kahvit
Trangialla siten että keittopaikka on suojattu
lämpötähystykseltä
. Paras majoitustila on
tietysti maanalainen korsu, mutta lämpötähystykseltä
suojattu telttakin menettelee hätätilassa kun on hyvä
makuupussi ja makuualusta.

 

Yhteydenpito sissipartiosta ylöspäin
tapahtui kohtaamisina, mitään viestiyhteyksiä
ei ollut. Kohtaaminen vihollisen selustassa aiheuttaa
paljastumisvaaran, sitä pitää välttää.
Tavanomainen puheradioyhteys on myös vaarallinen varsinkin jos
se tapahtuu usein samasta paikasta – vihollinen peilaa lähettimen
sijaintipaikan ja sinne sitten kohdistetaan esimerkiksi
rakettihyökkäys taisteluhelikopterista tai keskitys
kenttätykistöllä, miksipä ei maahanlasku
kampaamaan sissejä esille. Yhteyden pitoon tarvitaaan sanlan
kaltainen purskeviestintä. Lähetetään lyhyt
piiksu eetteriin aina eri paikasta. Radion ei suinkaan tarvitse olla
jumalattoman kallis israelilainen hyppivätaajuuksinen
sotilasradio – jonka käyttäminen on sitäpaitsi
erittäin monimutkaista. Radio voi olla tavallinen halpa
autoradiopuhelin taajuusalueella 136-174 MHz. Se, pieni akku
ja vaikkapa käytettynä ostettu halpa minilaptoppi reppuun
ja tietysti tarkoitukseen kehitetty ohjelmisto – halpa ja hyvä.
Kaikkein tärkein on hyvä antenni – kalliillakaan radiolla
ei saa toimivaa viestiyhteyttä ellei ole hyvää
antennia. Hyvinkin halvalla radiolla saa toimivan viestiyhteyden kun
osaa asiansa ja käyttää hyvää antennia.
Opetan myös tällaista sotilasviestintätapaa muun
sissikoulutuksen ohessa.

 

Koppisen sissit ottivat runsaasti
sotavankeja ja kävivät muutenkin erittäin sivistynyttä
ja inhimillistä sotaa
– vihollinenkin muka käyttäytyi
sivistyneesti. Tapahtui jopa vanginvaihtoja kesken sodan. Sissisota
on todellisuudessa hyvin brutaalia, siinä yritetään
puolin ja toisin tappaa toisensa keinolla millä hyvänsä
– jos suomalaiset rupeavat liikaa hempeilemään, niin
huonosti käy. Vastapuoli ei hempeile. Tietysti pitää
mahdollisuuksien mukaan yrittää noudattaa kansainvälisiä
sodankäynnin sääntöjä, mutta kun vastapuoli
ei kuitenkaan noudata, niin …

 

Ei siinä auta sissin mennä
sitomaan vihollisten haavoja – sissin pitää olla
näkymättömissä oleva kummitus, joka painelee
kaukolaukaisimen nappeja.

 

Joka tapauksessa Räjähtävä
tyhjyys on hyvin suositeltavaa luettavaa
, hyvä että
käsikirjoitus löytyi ja julkaistiin.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu