Miksi saksalaisjoukkoja ei käytetty aktiivisesti?

Venäjän hyökättyä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan Suomi suoritti vastahyökkäyksen edeten Ääniselle ja Syvärille. Sitten käytiin vuositolkulla asemasotaa ja Suomen sotilasjohto nukkui ”ruususen unta”, eikä valmistautunut kunnolla tulossa olevaan Venäjän suurhyökkäykseen Karjalan Kannaksella. Niinpä Venäjä suoritti läpimurron pääpuolustuslinjasta Valkeasaaressa 10.6.1944.

Kun VT-linjaa ei oltu valmistauduttu puolustamaan kunnolla, niin puna-armeija suoritti läpimurron myös Kuuterselässä.

Nyt alkoikin sitten olla totiset paikat, joten VKT-linjaa jo käskettiin puolustamaan ihan oikeasti – ja siellä saavutettiinkin kolme upeaa torjuntavoittoa, estäen Venäjää valloittamasta koko Suomea, joka oli Venäjän tavoitteena.

Suomi oli esittänyt suurhyökkäyksen alettua Saksalle avunpyynnön ja saikin hyvin merkittävää apua. Suomen ilmavoimat saivat yli 80 kpl erinomaisia Messerchmitt hävittäjiä, Lento-osasto Kuhlmey syöksypommittajineen teki suurenmoista työtä suomalaisten apuna ja Saksa toimitti merkittävän määrän puolustusmateriaalia – kuten panssarintorjunta-aseita. Tämä kaikki on ihan selvää ja OK.

Mutta sitten nouseekin kysymysmerkkejä. Saksalainen 122. Divisioona saapui Kesäkuun lopussa ja sitä käytettiin Viipurinlahdella estämään vihollisen maihinnousua – vain puolustuksellisesti. Saksalaisten kokonaistappiot olivat vain noin 600 miestä, joten se divisioona oli Suomessa käytännöllisesti katsoen ”lomalla”.

Vielä kummallisempaa on saksalaisen 303. Rynnäkkötykkiprikaatin käyttö. Nimi on tosin harhaanjohtava, sillä kyseisellä prikaatilla olisi pitänyt olla kolmessa patterissa ja esikuntapatterissa yhteensä 31 kpl rynnäkkötykkejä – ja kun  muutama rynnäkkötykki oli pudonnut mereen prikaatia purettaessa satamassa niin käytännössä rynnäkkötykkejä oli 26.6.1944 27 kpl – eli oikeampi nimitys olisi ollut pataljoona kuin prikaati.

Suomen IV Armeijakunnan komentaja kenraali Laatikainen oli jo aiemmin ryssinyt Suomen maavoimien ainoan teräsnyrkin Panssaridivisioonan käytön käyttämällä sitä tipoittain, eikä iskenyt koko divisioonalla vihollista niin, että se olisi todella vaikuttanut tilanteeseen.

Nyt kun saatiin saksalainen rynnäkkötykkiprikaati niin sitäkin käytettiin tipoittain ja vain puolustukseen. Herää kysymys, että miksi?

Samaan aikaan 25.6.-26.6. Suomen Panssaridivisioonan rynnäkkötykkipataljoona (määrävahvuus 23 rynnäkkötykkiä) teki vastahyökkäyksen Portinhoikan risteyksestä Leitimojärven suuntaan. Edetessään pataljoona tuhosi useita vihollisvaunuja. Vihollisen vastahyökkäys lyötiin ja 26.6. aamulla Sturmit olivat tuhonneet parisenkymmentä vihollisvaunua. Miksi saksalaista rynnäkkötykkiprikaatia ei käytetty esimerkiksi tässä yhteydessä hyökkäyksellisesti?

Miksi ei myöhemminkään tehty vaikkapa saksalaisesta 122.D:sta ja 303.RtPr:sta taisteluosastoa ja lähetetty hyökkäykseen antamaan viholliselle isän kädestä?

a)     haluttiinko tätä 303.RtPrikaatia säästää ”pahan päivän varalle” – jos venäläiset onnistuisivat tekemään läpimurron VKT-linjaan?
b)    vai haluttiinko saavuttaa torjuntavoitto omin joukoin, että voitaisiin olla ylpeitä torjuntavoitoista yksin?
c)     vai eikö viholliselle haluttu tuottaa suuria tappioita, ettei niille jäisi mitään hampaankoloon suomalaisia vastaan?
d)    jokin muu syy?

Nythän se hyvä yhtymä oli Suomessa vain ”lomailemassa”. Siinäpä olisi oiva sotatieteellisen tutkimusprojektin aihe – ei tarvitsisi tehdä nollatutkimuksia.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu