Ukrainalaisten kansanmurhista – Venäjän toimesta tehdyistä

Ukrainalaisten kansanmurha

Ukrainan
parlamentti sääti 28.11.2006 lain, jossa tätä noin 10 miljoonan
ukrainalaisen murhaamista nälkään nimitetään kansanmurhaksi (Genocide). Nälkälain
hyväksymistä kannatti mielipidetiedustelun mukaan 70% kansasta.

Silloin Venäjä murhasi noin kolmanneksen ukrainalaisista.

Teen suoran lainauksen (suomennokseni): ”Eloonjääneiden kuvausten
mukaan nälänhädän uhrit olivat niin epätoivoisia, että vanhemmat söivät
omia kuolleita lapsiaan ja lapset vanhempiaan. Pakenemista yrittäneet tappoi
rajalle sijoitettu armeija.

Kansanmurha alkoi järjestään tiukentuvilla määräyksillä
ruokatarvikkeiden keräämisen tehostamiseksi. Viljan, perunoiden ja karjan
kokoamista koordinoi kansankomissaarien neuvoston esimies (pääministeri)
Vjatseslav Molotov henkilökohtaisesti. 6.12.1932 annetulla määräyksellä
kiellettiin toimittaa kyliin elintarvikkeita ja käskettiin takavarikoida
talonpoikien rahat. Kokoamisprikaatit veivät yleensä menemään kaikki
elintarvikkeet. Hävittivät, mitä eivät kyenneet ottamaan mukaansa. Nälän
huippuhetkellä kuoli 25 000 ihmistä päivässä.

Stalin halusi hävittää nälällä talonpoikaisuuden, kuin luokan sekä
viedä loppuun kollektivisoinnin, johon ukrainalaiset suhtautuivat hyvin
vastahakoisesti. Samoin kansanmurhalla yritettiin hävittää 20-luvulla kukkaan
puhjennutta kansallista itsetietoisuutta.”[i]

Stephane Courtois Kommunismin musta kirja:
”Politbyroo
lähetti paikallisille viranomaisille kiertokirjeen, jossa annettiin käsky, että
kaikista kolhooseista, jotka eivät siihen mennessä olleet täyttäneet
suunnitelman mukaista luovutusvelvollisuuttaan, oli heti takavarikoitava »kaikki
niistä löytyvä vilja, myös ns. siemenviljaksi varatut erät»! Kun miljoonat
Neuvostoliiton tuottavimpien maatalousalueiden talonpojat oli pakotettu
uhkauksilla tai kidutuksella luovuttamaan kaikki hallussaan olleet
elintarvikkeet eikä heillä ollut rahaa eikä muutenkaan mahdollisuuksia ostaa
mitään, heidät siis jätettiin kärsimään nälänhätää. Ainoaksi
mahdollisuudeksi jäi kaupunkeihin pyrkiminen. Hallitus antoi kuitenkin
27.12.1932 määräyksen valtakunnan sisäisen passin käyttöönotosta ja
kaupunkilaisten pakollisesta rekisteröinnistä; tavoitteiksi ilmoitettiin
maaltapaon rajoittaminen, »yhteiskunnallisen loiselämän (’parasitismin’)
lopettaminen» ja »taistelu kulakkiainesten kaupunkeihin soluttautumista
vastaan». Kun talonpojat olivat lähteneet liikkeelle nälkää pakoon,
hallitus tuomitsi 22.1.1933 lähettämällään kiertokirjeellä miljoonat
talonpoikaiset ihmiset ennakolta suunniteltuun kuolemaan. Tämä Stalinin ja
Molotovin allekirjoittama käskykirje antoi paikallisille viranomaisille ja
erityisesti GPU:lle määräyksen »estää kaikin keinoin Ukrainan ja
Pohjois-Kaukasian talonpoikien joukkovaellus kaupunkeihin.
Vastavallankumouksellisten ainesten pidättämisen jälkeen muut pakenijat viedään
takaisin asuinpaikkakunnilleen.» Kiertokirje selitti tilannetta näin: »Keskuskomitealla
ja hallituksella on hallussaan todisteet siitä, että tämän talonpoikien
suuren vaelluksen ovat järjestäneet neuvostovallan viholliset,
vastavallankumoukselliset ja Puolan asiamiehet käyttääkseen sitä hyväkseen
erityisesti kolhoosijärjestelmän ja yleensä neuvostovallan vastaisessa
propagandassa.» Matkalippujen myynti lopetettiin heti nälänhätään
joutuneiden alueiden rautatieasemilla; GPU:n erikoisjoukkojen vartioimia
tiesulkuja pystytettiin estämään talonpoikia poistumasta kotipiirikunnastaan.
Poliittisen poliisin maaliskuun 1933 alussa esittämässä raportissa annettiin
täsmällinen tieto, että 219 460 henkeä oli kuukauden kuluessa pysäytetty
operaatioissa, joilla torjuttiin nälkää näkevien talonpoikien pakoa
kaupunkeihin, ja että 186 588 oli »palautettu alkuperäiselle
asuinalueelleen», loput oli pidätetty ja tuomittu. Raportissa ei kuitenkaan
sanota mitään kaupunkiin johtavalta tieltä käännytettyjen ihmisten
kunnosta.

Tästä asiasta on käytettävissä
Italian Harkovan-konsulin todistajanlausunto. Hänen tarkkailupaikkaansa ympäröivä
alue kuului niihin, joita nälänhätä koetteli ankarimmin. Hän kirjoitti: »Viikko
sitten perustettiin toimisto huolehtimaan hylätyistä lapsista. Kaupunkiin
pyrkii virtanaan talonpoikia, joilla ei ole maaseudulla mitään hengissä pysymisen
mahdollisuuksia, ja lisäksi tänne tuodaan lapsia; vanhemmat jättävät heidät
tänne ja palaavat kyliinsä kuolemaan. Vanhemmat toivovat, että kaupungissa
joku pitäisi huolta heidän jälkeläisistään. — Viikko
sitten lähetettiin liikkeelle valkopuseroisia dvornikeja [talonmiehiä],
jotka partioivat kaupungilla ja vievät lapset lähimmälle poliisiasemalle.
Puolenyön lähestyessä heitä lähdetään viemään kuorma-autoilla
Severodonetsin tavara-asemalle. Sinne kootaan myös rautatieasemilta ja junista
löydetyt lapset, talonpoikaisperheet ja yksinäiset iäkkäämmät ihmiset,
jotka on otettu kiinni kaupungilta päivän aikana. Siellä on lääkintähenkilöstöä,
­joka suorittaa ’valinnan’. Ne, jotka eivät ole vielä turvoksissa ja joilla
on jonkinlainen eloon jäämisen mahdollisuus, kuljetetaan Holodnaja Goran
parakkialueelle, jonka halleissa makailee oljilla lähes 8 000 hengen kärsivä
väestö, enimmät lapsia. — Jo turvoksissa olevat ihmiset kuljetetaan
tavarajunissa maaseudulle ja jätetään 50-60 km:n päähän
kaupungista, jotta he kuolisivat huomaamattomasti. —
Kun saavutaan purkauspaikkoihin, kaivetaan isoja
kaivantoja ja kannetaan kuolleet ulos vaunuista.»

Kuolleisuus oli maaseudulla
suurimmillaan keväällä 1933. Nälän ohella tuhojaan teki pilkkukuume.
Suuriin kyliin, joissa oli asunut tuhansia ihmisiä, saattoi jäädä henkiin
muutamia kymmeniä. GPU:n raporteissa kerrottiin ihmissyönnistä, ja siitä
raportoivat myös Harkovassa toimineet italialaiset diplomaatit: »Harkovasta
kootaan joka yö lähes 250 nälkään tai pilkkukuumeeseen kuollutta vainajaa.
On todettu, ettei hyvin monella näistä ole enää maksaa; tämä on ilmeisesti
poistettu ison leikkaushaavan kautta. Poliisi nappasi lopulta kiinni muutamia näiden
’amputointien’ salaperäisiä tekijöitä, ja nämä tunnustivat jauhaneensa tästä
raaka-aineesta täytettä piirakoihin, joita he sitten myivät torilla.»[ii]

Miljoonien talonpoikien ja heidän
perheidensä kuollessa nälkään 1933 neuvostohallitus vei edelleenkin
ulkomaille 1 800 000 tonnia vehnää ”teollistamisen tarpeiden
tyydyttämiseksi”.[iii]

Ukrainan talonpoikaisväestö
maksoi ankarimman veron: ainakin neljä miljoonaa kuolonuhria.[iv]

GPU:n 1930 kirjaamista 14 000
talonpoikaismellakasta tai –kapinasta yli 85% tapahtui alueilla, joita
”rangaistiin” vuosien 1932-33 nälänhädällä. Nuo seudut olivat
valtakunnan vauraimpia ja dynaamisimpia maatalousalueita.”[v]

Ukrainan
kirkkojen neuvosto on lähettänyt YK:n pääsihteerille Kofi Annanille kirjeen
01.05.2003, jossa pyydetään YK:ta tunnustamaan Ukrainan 1930-luvun nälänhätä
kansanmurhaksi.  Neuvoston mukaan nälänhätä
oli neuvostodiktaattori Stalinin hallinnon keinotekoisesti aiheuttama. Sillä
pyrittiin ”tuhoamaan Ukrainan kansa ja sen historiallinen
olemassaolo”.  Vuosien 1932 ja
1933 nälänhädässä menehtyi kirkkojen mukaan arviolta 10 miljoonaa ihmistä.
Tavoitteena oli nujertaa ukrainalaisten talonpoikien vastarinta maatalouden
kollektivisointia kohtaan.[vi]

Kun
tahallaan nälkään murhattujen haarukka heiluu tässäkin kirjassa esitetyissä
lainauksissa välillä neljä ja kymmenen miljoonaa ihmistä, niin lainaan
selityksenä tähän haarukkaan Markku Kangaspuron väitöskirjasta
Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta pätkän: ”Tunnettu
neuvostokirjailija Feodor Abramov kommentoi arviota, jonka mukaan Stalinin
vainoissa olisi kuollut jopa 20 miljoonaa ihmistä: ”20 miljoonaa, se on epätarkka.
Ei ihmisiä ole koskaan laskettu Venäjällä. Sikoja, hevosia, kuutiometrejä
puuta kyllä, mutta ei ihmisiä”. (Feodor Abramov, Novyi Mir 5/1989. Teoksesta
Nove 1993, s. 28)[vii]

Simon
Sebag Montefiore
: ”Ukrainassa
Fred Beal näki kyliä, joissa ei ollut jäljellä ainoatakaan elävää ihmistä,
ja löysi ruumiiden viereen jätettyjä sydäntäsärkeviä viestejä. »Jumala
siunatkoon niitä, jotka osuvat tänne, toivottavasti heidän ei tarvitse
koskaan kärsiä niin paljon kuin meidän», sanottiin yhdessä. Toisessa luki:
»Minun poikani. Emme voineet enää odottaa. Jumala olkoon kanssasi.»” —
”Myöhemmin Stalin kertoi Churchillille, että tämä oli ollut hänen elämänsä
vaikeinta aikaa, jopa vaikeampaa kuin Hitlerin hyökkäys. Se oli ollut kauheaa
taistelua, jossa hän oli joutunut tuhoamaan »kymmenen
miljoonaa
. Se oli pelottavaa. Neljä vuotta se kesti…»”[viii]

”Hän
[Stalin – jp] määräsi heinäkuun 14. päivänä Molotovin ja
Kaganovitsin laatimaan säälimättömän lain, jonka nojalla voitiin teloittaa
sellaisetkin nälkäiset talonpojat, jotka eivät olleet syyllistyneet muuhun
kuin akanoiden varastamiseen. Stalinin kirjeen tekstin pohjalta he kirjoittivat
surullisenkuuluisan asetuksen, jossa säädettiin ankarat rangaistukset sosialistisen
omaisuuden anastamisesta. Se sai lainvoiman elokuun 7. päivänä. Stalin
kirjoitti hermostuneena ja paniikin vallassa Kaganovitsille: »Ellemme nyt
ponnistele Ukrainan tilanteen parantamiseksi, voimme menettää Ukrainan.»”[ix]

Elintarvikkeiden
puute ei ollut miljoonien nälkäkuolemien syy, vaan elintarvikkeiden jakaminen,
Stalin oli se joka päätti ketkä määrättiin nälkiintymään.[xiv]

Venäjällä
oli 3 000 000 tonnin viljareservi ja viljaa vietiin ulkomaille samaan aikaan kun
Ukrainan talonpojat murhattiin nälkään.[xv]

Kuolleiden
ukrainalaisten tilalle tuotiin venäläisiä asumaan murhattujen kodeissa.[xvii]

Karkotukset
Gulagiin

Nälkään
tappamisen lisäksi Venäjä tietenkin vangitsi valtavia määriä ukrainalaisia
ja vei heitä pakkotyöhön, joka yleensä päättyi kuolemaan. Lisäksi
ukrainalaisia karkotettiin sellaisille alueille ”Siperiaan” jossa ei
ollut mahdollisuutta selvitä hengissä. Kannattaneeko edes mainita itsestään
selvyyttä, että ukrainalaisia teloitettiin niskaan ampumalla ja muuten vaan
ampumalla suuria määriä. Kyseessä oli nimenomaan etnisellä perusteella
tapahtuva joukkomurhaaminen sen lisäksi, että Venäjä halusi hävittää
talonpoikaisluokan ja henkilöt jotka voisivat ehkä joskus johtaa kansaa
vapauttamaan Ukraina Venäjän miehityksestä.

Otan
tämän alaotsikon alle joitakin lainauksia (käännöksiäni) esimerkeiksi:

”Vuoden
1930 neljän ensimmäisen kuukauden kuluessa karkotettiin (kyyditettiin)
Ukrainasta kulakkeina 113 637 ihmistä.”[x]

”Belomorin
kanavan [Stalinin kanava – jp] pakkotyöläisten ruokanormi oli 600g leipää
(1300 kaloria) päivässä, vaan se oli kuitenkin parempi ruoka kuin mitä sai
samaan aikaan Ukrainassa, – – Ukrainaan jääneet talonpojat eivät saneet
vuosina 1932-933 Kolhooseissa yhtään mitään.”[xi]

”1930
lopussa ja 1931 alussa karkotettiin Ukrainasta 32 127 perhettä.”[xii]

”1932
karkotettiin Ukrainasta vielä 30 400 ihmistä. Aktivistit karjuivat
talonpojille: avatkaa ovi tai rikomme sen. Me otamme mitä teillä on ja te
kuolette leirissä (Gulag).”[xiii]

1933
helmikuusta huhtikuuhun Ukrainasta karkotettiin 15 000 talonpoikaa. Venäjän
ukrainalaisilla asutetuilta alueilta 60 000.[xvi]

1937-1938
Ukrainassa ammuttiin ”kulakkioperaatiossa” 70 868 ihmistä.[xx]

”Nationalistit”

Venäjä oli alistanut heidät, jotka
tahtoivat miehitetylle Ukrainalle jonkinlaista autonomiaa ja heidät jotka
tahtoivat itselleen ja perheelleen edes jonkinlaista kansallista erilaisuutta.[xviii]

”Stalinin
propaganda oli viisi vuotta julistanut, että Puola suunnittelee Ukrainan
annektointia. Kun nälänhätä alkoi, toivoivat lukuisat Ukrainan talonpojat,
että Puola tai mikä hyvänsä valtio tulee ja vapauttaa heidät kurjuudesta ja
sorrosta.”[xix]

Etninen
puhdistus

1937-1938
ammuttiin neljännesmiljoona Venäjän kansalaista pääasiassa etnisillä
perusteilla. ”Vähemmistökansoihin kuuluvat ihmiset »tulee painaa
polvilleen ja ampua kuten raivotautiset koirat»”[xxi]

Ukrainassa
pidätettiin ”puolalaisten operaation” kuluessa 55 928 ihmistä,
joista ammuttiin 47 327. Valkovenäjällä vastaavasti 19 931 ja 17 772. Riitti
että oli etninen puolalainen (tai oli puolalainen nimi).[xxii]

Yhteensä
murhattiin vähemmistökansoihin kohdistuneissa operaatioissa 247 157 ihmistä.[xxiii]

Vähemmistökansojen
edustajat korvattiin venäläisillä.[xxiv]

Vuoden
1938 loppuun mennessä Venäjällä oli tapettu etnisin perustein noin 1000
kertaa enemmän ihmisiä kuin Natsi-Saksassa.[xxv]

—————————–


[i] http://www.epl.ee/artikkel/365149

[ii] Stephane Courtois ja
toiset – Kommunismin musta kirja; 2002; sivu 192

[iii] Stephane Courtois ja
toiset – Kommunismin musta kirja; 2002; sivu 195

[iv] Stephane Courtois ja
toiset – Kommunismin musta kirja; 2002; sivu 196

[v] Stephane Courtois ja toiset
– Kommunismin musta kirja; 2002; sivu 197

[vi] http://www.logosmedia.fi/uutisarkisto/0473.html

[vii] Markku Kangaspuro –
Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta; 2000; sivu 183 

[viii]
Simon Sebag Montefiore, Stalin, 2004, sivu 112

[ix]
Simon Sebag Montefiore, Stalin, 2004, sivu 113

[x]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 46

[xi]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 47

[xii]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 52

[xiii]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 52

[xiv]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 62

[xv]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 61

[xvi]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 67

[xvii]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 72

[xviii]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 73

[xix]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 75

[xx]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 104

[xxi]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 108

[xxii]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 118

[xxiii]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 123

[xxiv]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 128

[xxv]
Timothy Snyder, Veremaad – Euroopa Hitleri ja Stalini vahel, 2011, sivu 130

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu