Jaakko Aatolainen – Hitler, Stalin ja Stalingrad (kirja)

Kenraalimajuri Jaakko Aatolainen on tutkinut vuosien 1942-1943 taisteluita Saksan itärintamalla ja kirjoittanut tutkimuksistaan lähdeviittein varustetun kirjan (ilmestynyt 2012) joka valottaa Stalingradin katastrofiin joutumista, katastrofia ja sen seurauksia.

Aatolainen on selvästikin pyrkinyt totuuteen kuten tutkijan kuuluukin – hän on esimerkiksi verrannut numerotietoja useammasta lähteestä ja pyrkinyt löytämään syyn eroihin ja esittelemään todenmukaisimmilta tuntuvat oikeina. Epäillessään
jonkun tiedon olevan virheellinen hän myös kertoo siitä meille lukijoilleen.

Kirja on hyvin suositeltavaa luettavaa vaikka siinä jokunen selvä virhekin on. Ei tällaista kirjaa voi käytännössä kirjoittaa ilman että
sinne joku virhekin lipsahtaa.

Aatolainen on siinä mielessä poikkeuksellinen sotahistorian kirjoittaja, että hän on myös miettinyt vaihtoehtoisia skenaarioita eikä vain todennut tapahtuneen. Itse voin pääsääntöisesti yhtyä hänen johtopäätelmiinsä. Esimerkiksi hän tuo esiin Hitlerin karkeiden virheiden rinnalle myös Venäjän sodanjohdon tekemiä virheitä, kuten sen ettei Venäjä keskittynyt Stalingradin ja saksalaisen Armeijaryhmä A:n tuhoamiseen vaan suunnilleen samaan aikaan teki vielä suuremman mittakaavan hyökkäyksen Moskovan suunnalla. Se pelasti Armeijaryhmä A:n.

Jaakko Aatolainen on aivan oikein kiinnittänyt huomiota venäläisten lähteiden epäluotettavuuteen. Omia tappioita on vähätelty, tai
jätetty kokonaan mainitsematta, vihollisen tappioita sen sijaan
on valtavasti liioiteltu. Kuitenkin Aatolainen erehtyy edelleen
luottamaan venäläisten kirjojen antamaan tietoon aivan liian paljon. Se johtuu nähdäkseni siitä, että kun joku läntinen kirjoittaja on harhautettuna erehtynyt kirjoittamaan venäläisistä lähteistä
saamansa valheen omaan kirjaansa, niin nyt Aatolainen tutkijana on
huomannut venäläisen lähteen ja kyseisen läntisen lähteen antaman joko aivan saman tai lähes saman numerotiedon. Siitä Aatolainen on sitten sinisilmäisesti vetänyt johtopäätöksen että kyseinen luku
pitää paikkansa kun se esiintyy sekä venäläisessä että läntisessä lähteessä.

On hyvin valitettavaa että Aatolainen on käyttänyt Venäjän virallista
sotahistoriaa lähteinään – se on kokoelma pienempiä ja suurempia valheita. Toisaalta kenraalimajuri Aatolaista pitää kiittää siitä, että hän on ottanut kirjaansa tietoja myös nykyisiltä Venäjän valheiden
kriitikoilta.

Suosittelen kenraalimajuri Jaakko Aatolaisen tutkimusta lämpimästi.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu