Kuntaliitoksia ei saa ryssiä

Kuntaliitoksia on toteutettu ryssien, jolloin säästöjä ei tule, mutta ei suinkaan ole pakko ryssiä.

1. Ylimääräiseksi jäävä kunnantalo pitää myydä, jolloin siitä aiheutuvat kulut (kunnossapito, lämmitys, sähkö, jne.) lakkaavat ja saadaan edes jonkinlainen myyntitulo.

2. Ylimääräinen henkilöstö pitää irtisanoa, eikä pistää vihreälle oksalle tyhjäntoimittajaksi, silloin kyseinen henkilöstökulu poistuu.

3. Tavallisella kuntalaisella ei ole yleensä mitään asiaa kunnanjohtajalle tai muutenkaan kunnantalolle, joten ei ole merkitystä sillä, jos kunnantalo on kaukana. Sähköposti, puhelin ja tavanomainen posti on keksitty.

4. Peruskoulun ala-asteen koulurakennuksen pitää olla kohtuullisen matkan päässä kotoa. Sen sijainti ei kuitenkaan riipu siitä missä kunnantalo on, vaan siitä, onko alueella riittävästi oikeanikäisiä lapsia koulua varten. Muutaman oppilaan kouluissa ei ole mitään järkeä – opetus maksaa liikaa per oppilas.

5. Jotta palvelut ovat lähellä tarvitaan monipalvelupisteitä (joissa on myös poliisin, kelan, jne. palvelut) tai kiertävä palveluauto. Sähköisiin palveluihin pitää panostaa voimakkaasti – asiat hoidetaan internetin kautta, ei tarvitse itse mennä minnekään ajamaan asioitaan.

6. Terveyskeskusrakennuksia tarvitaan vähemmän, mutta niissä pitää olla enemmän pätevää hoitohenkilökuntaa. Samoin sairaaloita voi olla nykyistä vähemmän. Saadaan säästöjä, kun ei tarvitse maksaa turhista seinistä ja turhista johtajista, yms. Pienellä paikkakunnalla ei tarvitse olla omaa terveyskeskusta ollenkaan, mutta voisi ehkä olla sairaanhoitajan palvelupiste, jossa voisi käydä esimerkiksi otattamassa tikit pois tai hoidattamassa pikkuiset vammat.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu