Talouspolitiikkakeskustelussa on puurot ja vellit sekaisin

On erinomainen asia, että talouspolitiikasta ja sen suunnasta keskustellaan vilkkaasti Uudessa Suomessa – kiitos Markku Huusko.

Valitettavasti keskustelussa näkyy ainakin osittain menneen niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin – joten minäkin pistän lusikkani siihen soppaan.

1. Suhdannepolitiikka

Yleisellä tasolla ainakin minun mielestäni julkisen sektorin pitäisi pyrkiä omilla toimillaan heikentämään suhdanteiden vaihtelua.

Se tapahtuisi siten, että kun talous ylikuumenee, niin silloin julkinen sektori EI investoi, EI rakenna – vaan maksaa velkojaan vähemmäksi ja varoo palkkaamasta ainakaan lisää väkeä. Mieluiten karsitaan vielä porukkaa vähemmäksi – potkitaan kilometritehtaalle turhakkeita. Tällainen toiminta laskee kustannuksia yksityisen sektorin investoinneilta ja rakentamiselta – kun ei ole niin suurta kilpailua urakoista.

Vastaavasti matalasuhdanteessa pitäisi periaatteessa julkisen sektorin suorittaa sellaisia investointeja, jotka pitää joka tapauksessa tehdä – esimerkiksi rakentaa infraa kun sitä matalasuhdanteessa saa samalla rahalla enemmän.

En usko, että tästä yleisestä periaatteesta ollaan kovin erimielisiä.

2. Elvytys

Käsittelen tässä elvytystä erikseen välttäen polttamasta soppaamme pohjaan.

Suhdanteet vaihtelevat teemmepä mitä tahansa – välillä on ylämäkeä, välillä alamäkeä, välillä olemme suhdanteiden huipulla, välillä aallonpohjassa. Näin se vaan on.

Kappaleessa 1 käsittelin yleistä suhdannepolitiikan periaatetta – jota kannatan.

Mikä sitten on elvytystä?

a) Alennetaan tuloveroja ja/tai kulutusveroja, jolloin kansalaisilla on enemmän rahaa ostaa tavaroita, palveluita ja tehdä investointeja. Silloin vastaavasti julkisen sektorin tulot yleensä ainakin jonkin verran vähenevät.

b) Julkinen sektori tekee investointeja, työllistää välillisesti.

c) Julkinen sektori palkkaa itselleen lisää henkilöstöä, vaikkapa vaihtamaan vanhusten vaippoja, tai lisää byrokratiaa.

Milloin sitten tarvitaan elvytystä, no periaatteessa silloin kun taloudessa ollaan syöksymässä rotkoon – työttömyys kasvaa kohisten.

3. Oikeat toimenpiteet juuri nyt

Vaikka olisimme yksimielisiä edellä kerrotun suhdannepolitiikan tarkoituksenmukaisuudesta ja vieläpä hyväksyisimme yllä olevan periaatteen elvytyksestä, niin sittenkin jokaista tilannetta on tarkasteltava erikseen.

Juuri nyt olemme tilanteessa, jossa julkinen sektori on jo ennestään hirvittävän velkaantunut ja velkaantuu koko ajan vauhdilla lisää. Aivan kuin olisimme ajamassa luotijunalla täyttä vauhtia tunnelissa, jonka päässä on joko sillaton rotko tai kiskot loppuvat kallioseinään.

Nyt EI ole elvytysvaraa. Piste. Velkaantuminen TÄYTYY saada pysähtymään erittäin  nopeasti ja velkaantumisasteemme (julkisen sektorin) selvään laskuun parissa vuodessa.

Missään tapauksessa julkiselle sektorille EI saa palkata lisää
henkilökuntaa
. Jos jossakin tarvitaan vaikka eläköityneen tilalle
ehdottoman välttämättömästi uusi henkilö, niin hänet pitää siirtää
muista julkisen sektorin tehtävistä kyseiseen työhön.

Joitakin investointeja julkiselle sektorille tarvitaan tietysti nytkin, mutta yleiseseti ottaen investointeja TÄYTYY vähentää reippaasti, eikä suinkaan kasvattaa. Täytyy priorisoida.

Verojen alentaminen vähentää verotuloja, joten siihenkään ei ole juuri varaa. Yritysverotuksessa pitäisi kuitenkin esimerkiksi siirtyä siihen käytäntöön, että vasta yrityksestä ulos otettavaa voittoa verotetaan.

Se elvytyksestä – elvytysmahdollisuutta juuri tässä nimenomaisessa tilanteessa EI OLE.

4. Mitä sitten pitää tehdä

a) Työmarkkinoiden jäykkyyksiä pitää poistaa, esimerkiksi yleissitovuus ja irtisanomissuoja pitää heittää historian roskatynnyriin – heti tulee lisää työpaikkoja, palkkatuloja ja verotuloja julkiselle sektorille.

b) Suomen erittäin pöhöttynyttä julkista sektoria pitää karsia kirveellä – porukkaa kilometritehtaalle vaikkapa 33,33% nykyvahvuudesta. Eli pitää keskittyä perusasioihin ja luopua mukavista mutta ei välttämättömistä palveluista, tms.

Valtion tärkein tehtävä on huolehtia maanpuolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja välttämättömästä korkeakoulutuksesta (lääkärit, insinöörit, opettajat). Valtion tehtäviin ei kuulu esimerkiksi palkata susitutkijoita, tms.

Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia perusopetuksesta, perusterveydenhoidosta ja vanhuksista. Kunnan perustehtävä EI ole esimerkiksi rakentaa jäähalleja, tms.

Tarvitaan tiukkaa priorisointia.

c) Laittomista lakoista täytyy määrätä erittäin korkeat sakot ja täydet vahingonkorvaukset. Lakkoilua pitää rajoittaa vaikkapa pakkosovittelumenettelyllä.

d) Sähkövero täytyy poistaa – sähkö on välttämättömyyshyödyke. Sähköveron poisto (myös Alv sähköstä) parantaa kilpailukykyämme.

e) Kaikki tukiaiset esimerkiksi tuulivoimalle pitää lakkauttaa heti vuodenvaihteesta. PISTE. Stöttötariffit on kumottava.

f) Kehitysapua pitää leikata vuonna 2014 50% ja vuonna 2015 vielä 50% jäljelle jääneestä summasta. Kun loppu kohdennetaan oikein, niin saavutetaan yhtä hyvä lopputulos kuin nyt rahaa ilmaan viskelemällä.

g) Yllä jo mainitsin, että yritysverotuksessa pitää siirtyä käytäntöön, että vasta yrityksestä ulos otettavaa voittoa verotetaan. Se mahdollistaa yritysten kasvun ja helpottaa yritysten henkiinjäämistä.

h) On myönnettävä heti lupa Fortumille Loviisa 3 ydinvoimalan rakentamiseksi ja julistettava, että uudelle sähköntuotantotoimijalle annetaan lupa rakentaa uusi ydinvoimala jonnekin Vaasan seutuville.

i) On heti myönnettävä luvat rakentaa Vuotoksen ja Kollajan altaat ja vastaavat vesivoimalaitokset. Antaa työtä, ei maksa valtiolle mitään, päinvastoin kasvattaa tuloja.

j) Rakennusmääräyksiä on karsittava ja yksinkertaistettava – saadaan rakennuskustannuksia alas ja uusia hankkeita käyntiin ilman, että se maksaisi julkiselle sektorille mitään. Esimerkiksi lämmitystapaan ei saa puuttua määräyksissä mitenkään – rakennuttaja päättää miten rakennusta lämmitetään.

k) Kuntien määrä päätetään eduskunnassa lailla – 30 kpl. Kuntaliitoksissa ylimääräisiksi jäävät kunnanjohtajat, koulutoimenjohtajat, jne. irtisanotaan heti yhdistymisen tapahtuessa ilman mitään ylimääräisiä suojia (nyt 5 vuotta). Samalla kielletään kaikki muut julkisen sektorin organisaatiot kuin Valtio ja Kunta. Siinä menee sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät, maakunnat, jne. historian roskatynnyriin.

—–

No, eiköhän se riitä tältä erää.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu