Afganistan 2001-2007-2014

Islamistit hyökkäsivät
USAn kimppuun käyttäen matkustajakoneita matkustajineen
pommeina 11.9.2001. USA esitti Afganistanin talebanhallitukselle
uhkavaatimuksen, että Afganistanissa olevat terroristien
koulutusleirit pitää sulkea, tai USA tulee ne sulkemaan.
Afganistan ei lotkauttanut korvaansakaan uhkavaatimukselle, joten USA
liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin 7.10.2001 potkien
talebanit Afganistanista tai polkien heidät maan rakoon.

 

Vuonna 2007 minusta
näytti, että Afganistanin tilanne menee päin persettä
ja kirjoitin kotisivulleni reseptin siitä mitä Afganistanin
tilanteelle minun mielestäni pitäisi tehdä. Otan sen
kirjoitukseni sellaisenaan tähän alle:

 

—–

 

Afganistan

Afganistan on usein uutisotsikoissa tätä
kirjoitettaessa (elokuu 2007), esimerkiksi puolustusministeri Jyri
Häkämiehen
(kok) ilmoitettua Afganistanin
vierailullaan, että Suomi harkitsee voisiko se toimittaa
Afganistanin hallitukselle rynnäkkökiväärejä.
Keskustellaan myös siitä, pitäisikö Suomen lisätä
YK:n mandaatilla toimivia rauhanturvajoukkojaan Afganistanissa, vaiko kenties lisätä kehitysapuaan Afganistanille.

Suomen hallituksen tarkoituksena on tuoda asiaan
liittyvä selvityksensä eduskunnan käsittelyyn vielä
syksyn kuluessa. Käykäämme asiasta myös vilkasta
asiantuntevaa kansalaiskeskustelua.

Tarkastellaanpa
hieman taustoja

Afganistan on Aasian sydämessä sijaitseva
maa, naapureinaan Pakistan, Iran, Turkmenistan, Uzbekistan,
Tadzhikistan ja Kiina. Siten Afganistan sijaitsee geostrategisesti
erittäin tärkeällä paikalla – tulppana
imperialistisen Venäjän laajenemiselle Intiaan ja varsinkin
Intian valtamerelle. Venäjän jatkuvana pyrkimyksenähän
on ollut ja on päästä myös Intian valtamerelle
(ja Välimerelle, Atlantille, jne.).

Kun muistetaan, että Englantikin oli aikoinaan
imperialistinen valtio, jonka eräs alusmaa oli Intia (myöhemmin
itsenäistynyt Pakistaniksi ja Intiaksi), niin myös
Englannin intresseissä on aiemmin ollut yrittää
valloittaa tämä strategisesti erittäin tärkeä
alue.

Niinpä Afganistania ovat yrittäneet
historiassa alistaa niin Venäjä kuin myös Englanti –
mutta tuloksetta.

Nykytilanteeseen vaikuttaa suoraan se, että
pitkän stabiilin rauhallisen rakennuskauden jälkeen Venäjä
hyökkäsi Afganistaniin vuonna 1979 harjoittaen
Afganistanissa kansanmurhaa ja tuhoten Afganistanin ”kivikauteen”
kymmenvuotisen sodan aikana. Sitä Afganistanin sotaa käsitellään
tässä artikkelissa.

Afganistan voitti sen sodan Venäjää vastaan pitkälti siksi, että USA antoi afgaanitaistelijoiden käyttöön nykyaikaisia
Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Niiden ohjusten avulla afgaanit
kykenivät kiistämään Venäjän ilmaherruuden alueellaan ja ajamaan rikolliset venäläiset miehittäjät maasta vuonna 1989.

Kuten aiemmin todettiin Afganistan oli raunioina –
kun ulkoinen vihollinen oli saatu ajettua maasta alkoi sisäinen
valtataistelu. Sen valtataistelun voitti valitettavasti
kiihkoislamilainen talibanliike. Jos joku ihmettelee käyttämääni
sanaa valitettavasti, niin muistutan mieliin, että talibanien
valtakaudella esimerkiksi naisilta oli kielletty työnteko ja
tyttölapsilta koulunkäynti. Pojillekin opetettiin lähinnä
koraania – lukutaidottomuus on edelleen yleistä.

No, siihen ei olisi välttämättä
ollut ulkopuolisilla ”nokan koputtamista”, mutta kun Afganistanin
alueella alettiin kouluttamaan ulkopuolisista terroristeja käymään
”pyhää sotaa” ”vääräuskoisia”
vastaan ympäri maapallon, niin se kuului jo muillekin.

11.9.2001

Kuten hyvin muistamme kiihkoislamilaiset terroristit
hyökkäsivät USAssa mm. New Yorkin kaksoistorneja
vastaan käyttäen matkustajalentokoneita ”ohjuksina”
hyökkäyksessään.

Tämän hyökkäyksen jälkeen
USA vaati Afganistania sulkemaan terroristien koulutusleirit
Afganistanissa. Kun Afganistan ei suostunut tähän, niin USA
liittolaisineen sitten sulki nämä leirit ja kaatoi
brutaalin talibanhallinnon. Operaatio alkoi ilma-iskuin 7.10.2001.

Afganistaniin valittiin demokraattisilla vaaleilla
uusi hallinto, jälleenrakennus käynnistyi, miljoonia
afgaanipakolaisia on palannut kotimaahansa rakentamaan sitä – ja
itselleen uutta elämää omassa kotimaassaan.

Valitettavasti Afganistanissa on kuitenkin edelleen
kiihkoislamilaisia ryhmittymiä, jotka eivät halua, että
Afganistanista tulisi normaali demokraattinen hyvinvointivaltio.
Näiden mielestä Afganistanilaiset pitäisi jälleen
alistaa kiihkoislamilaisten valtaan, eli naisista saisi näkyä
korkeintaan silmät, näille ei olisi sallittu työnteko,
tytöt eivät saisi käydä koulussa, jne.

Lisäksi Afganistanissa on monenlaisia
rosvolaumoja joiden elämän suurimpana sisältönä
on Kalashnikov-rynnäkkökivääri tai sen
lukemattomat eri kopiot.

Kun sopassa on vielä mausteina huumekauppa,
josta kansainväliset rikollisjärjestöt tienaavat
suunnattomia summia, niin tuloksena on syömiskelvoton soppa.
Kannattaa muistaa, etteivät köyhät afganistanilaiset
oopiuminviljelijät suinkaan rikastu viljelyksistään –
se on kuitenkin keino pysyä hengissä karuissa olosuhteissa.

Miten
eteenpäin

Menneisyyden ja nykyisyyden ymmärtäminen on
avain siihen miten tämä ”soppa” voitaisiin jalostaa
syömiskelpoiseksi.

Ulkopuolisten on nyt autettava afgaaneja ratkaisemaan
ongelmansa ja sitten sen jälkeen ulkopuolisen asevoiman on
vetäydyttävä Afganistanista.

Minusta juuri tämä on oleellista,
ulkopuolisten roolin on oltava auttava ja tukeva, afgaanien on
itse päätettävä siitä millaisen valtion he
itselleen haluavat ja heidän on itse rakennettava maansa
.

1. Turvallisuus

Afganistanissa olevat rosvojoukot on riisuttava
aseista, jotta afgaanit voivat rauhassa rakentaa maataan, tehdä
työtä, opiskella, käydä kauppaa ulkomaiden
kanssa, jne.

2. Demokratia

Jotta Afgaanit voisivat todella itse päättää
omista asioistaan, niin tarvitaan toimiva demokratia. Eli on oltava
vapaa tiedonvälitys (TV, radio, lehdistö), on edelleen
järjestettävä vapaita vaaleja, vapailla vaaleilla
valitun kansanedustuslaitoksen on säädettävä
maalle perustuslaki ja muut lait.

3. Vahva valtio

Afganistanin valtiolla on oltava oma vahva armeija,
joka kykenee puolustamaan maata ulkoisia uhkia vastaan.

Afganistanilla on oltava toimiva rajavartiosto
sulkemaan rajat salakuljetukselta.

Afganistanilla on oltava toimiva oikeuslaitos
tuomitsemaan ja rankaisemaan rikollisia.

Afganistanilla on oltava hyvin toimiva poliisi, joka
tutkii sekä ennaltaehkäisee rikollisuutta ja pitää
yllä järjestystä.

Afganistanilla on oltava toimiva
terveydenhoitojärjestelmä, että afgaaneilla on aihetta
tyytyväisyyteen omasta valtiostaan.

Afganistanilla on oltava toimiva koulutusjärjestelmä
– alakoulusta yliopistoihin – että afgaanit voivat kouluttautua
hoitamaan itse oman yhteiskuntansa tarvitsemat tehtävät.

Tätä luetteloa voisi tietenkin jatkaa
edelleen, mutta oleellista asiassa on, että afgaanit
tarvitsevat itselleen vahvan valtion, että he voivat jatkossa
itse rakentaa maastaan sellaisen kuin he itse todella haluavat
.

Suomen
rooli?

Esitän, että Suomi ottaa vastuulleen jonkun
Afganistanin alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Afganistan on jakautunut 34:n eri alueeseen.

Suomella olisi kyseisellä alueella oma vahva
rauhanturvajoukko
. Sen on oltava vähintään
vahvennetun pataljoonan suuruinen taisteluosasto, jolla on ainakin
raskas kranaatinheitinkomppania tukenaan (mielellään
Patrian AMV-vaunut Nemo ja/tai Amos KRH-torneilla). Nykyinen meno, että vähäiset suomalaiset kriisinhallintajoukot
ripotellaan ympäri maapalloa pieninä sirpaleina on
lopetettava ja keskitettävä yhteen operaatioon niin paljon
resursseja että siellä todella saadaan positiivisia
tuloksia.

Kun kirjoitin sanan kokonaisvaltaisen, niin se
tarkoittaa, että rauhanturvajoukkojen lisäksi Suomen on
mielestäni lähetettävä Afganistaniin sille
samalle alueelle siviiliasiantuntijoita:


oikeuslaitoksesta neuvomaan tuomioistuinten toimintaa


rajavartiolaitoksesta kouluttamaan rajavartioita


vankeinhoitolaitoksesta neuvomaan vankiloiden rakentamista ja
toimintaa


poliiseja neuvomaan miten poliisien tulee toimia rikostutkinnassa,
järjestyksenpidossa, …


terveydenhoitoalan ammattilaisia auttamaan sikäläisiin
sairaaloihin, puhumattakaan sairaaloiden rakentamisesta, …


sosiaalialan ammattilaisia


opetusalan ammattilasia eri tasoilta alakoulusta yliopistoon


rakennusalan ammattilaisia (arkkitehtejä, kaavoittajia,
rakennusinsinöörejä, rakennusmestareita, …)


jne.

Infrastruktuuria on rakennettava alusta alkaen.
Tarvitaan sähkövoimalaitoksia, vedenpuhdistamoja,
vesijohtoverkkoja, viemäröintiä, jätevedenpuhdistusta,
maanteitä, … Mutta ei niin, että ulkomaiset spesialistit
tulevat ja rakentavat kaiken – vaan siten, että paikalliset
rakentavat itse (saavat neuvoja – kannattaa käyttää
”oppisopimuskoulutusta” ja materiaalista apua).

Tämä tarkoittaa tietenkin myös sitä,
että Suomen kehitysapumäärärahojakin on
kohdennettava, eikä ripoteltava sinne sun tänne.

Lisäksi Suomen on hankittava tähän
projektiinsa rahaa EU:lta, YK:lta, Maailmanpankilta, jne.

Oleellista on nimenomaan kokonaisvaltaisuus.
Vastaavasti Suomen tulee mielestäni toimia siten, että
esimerkiksi Ruotsi ottaisi vastaavan kokonaisvaltaisen vastuualueen
vaikkapa Suomen alueen naapurista. Kun näin toimisivat myös
Norja, Tanska, Itävalta, Irlanti, jne. rupeaisi tulemaan
tulosta. Baltian maat voisivat yhdessä ottaa yhden alueen
vastaavasti – onhan Virolla nytkin parisataa sotilasta Afganistanissa
(ja yhteensä ulkona pataljoonan verran).

Raskas
aseistus?

Miksi suomalaisen kriisinhallintajoukon on sitten
oltava raskaasti aseistettu?

Tämän joukon on voitava antaa esimerkiksi
paikallisille poliiseille vahva ”selkänoja”, kun nämä
lähtevät riisumaan aseista jotakin paikallista
rosvojoukkiota. Näiden on uskottava hyvällä, että
aseet on luovutettava, tai sitten ne aseet todella otetaan pois
voimalla.

Kun voimaa on riittävästi – ja se näytetään
esim. näytösluontoisissa KRH-ammunnoissa – niin sitä
voimaa ei ehkä tarvitse edes käyttää.

Afganistan on todella rauhoitettava ja rakennettava
ylös kerralla, että se kriisipesäke tulee hoidettua
kuntoon – eikä vain näperrellä siellä. Sitten kun
se on ”valmis”, niin lähdetään taas riittävin
voimin seuraavaan kriisipesäkkeeseen.

Kriisejä EI saada ratkaistua siten, että
vähäiset voimavarat hajotetaan tipoittain sinne sun tänne.
Se on resurssien tuhlausta.

———————————————————-

 

2014

Nyt eletään
vuotta 2014, eli kirjoitin ylläolevan kirjoitukseni noin
puolivälissä kautta, jolloin Afganistanissa on ollut
runsaasti länsimaista sotavoimaa – mukaan luettuna suomalaisia
ja virolaisia. Tämän vuoden loppuun mennessä
ulkomaisten taistelujoukkojen on määrä poistua
Afganistanista ja sinne jäisi lähinnä neuvonantajia ja
kouluttajia.

 

Mitä siellä on saatu aikaan?

Noin seitsemän miljoonaa lasta käy afganistanissa koulua ja heistä noin 40% on tyttöjä. Ihan hyvä saavutus. Koulutus on
äärimmäisen tärkeää.

Huhtikuussa 2014 on tarkoitus olla demokraattiset vaalit, joissa afgaanit jälleen valitsevat itselleen johtajansa. Uskallan olettaa vaalien onnistuvan.

 

Halusin, että Afganistanin ja Pakistanin välinen raja suljettaisiin, etteivät talebanterroristit soluttautuisi Pakistanin koraanikouluista
Afganistaniin. Siinä on epäonnistuttu tai ei ole kunnolla
yritettykään. Ehkä noin 30 000 talebantaistelijaa on
taas Afganistanissa.

 

Halusin, että afgaanit pannaan itse rakentamaan maataan omin käsin – annetaan heille työtä, jossa he oppivat tekemään muutakin
kuin sotimaan. Se ei ole mielestäni toteutunut – rahaa
Afganistaniin on kyllä kylvetty melkoisesti, mutta sillä ei
ole saatu aikaan niin paljon kuin olisi pitänyt. Suomi ei
panostanut Afganistaniin kuten halusin.

Kun minulla ei ole kristallipalloa, niin en kykene ennustamaan miten Afganistanilla menee tulevaisuudessa – toivon, ettei Afganistania hylätä, vaan sitä autetaan jatkossakin. Valtion rakentaminen ylös
”keskiajasta” ei tapahdu nopeasti – tarvitaan kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja vielä kärsivällisyyttä.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu