Stalinin puhe 19.8.1939

Venäjän pyrkimyksenä oli saada aikaan Toinen Maailmansota, jonka avulla Venäjän oli tarkoituksena valloittaa koko Eurooppa – aluksi. Siksi Venäjä liittoutui Natsi-Saksan kanssa. Juuri ennen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamista Stalin piti merkittävän linjapuheen, jota käsitellään tässä artikkelissa. Kannattaa lukea myös sen sopimuksen salainen lisäpöytäkirja, jonka olemassaolon Venäjä kiisti puoli vuosisataa.

Venäjän valintatilanne

Venäjä kutsui Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropin Moskovaan neuvottelemaan Saksan ja Venäjän välisestä sopimuksesta. Venäjällä oli jo ennestään meneillään neuvottelut Englannin ja Ranskan kanssa – niissä neuvotteluissa Venäjä vaati länsivalloilta oikeutta hyökätä Puolan ja Baltian maiden lävitse Saksan kimppuun ilman näiden valtioiden lupaa. Englanti ja Ranska eivät suostuneet Venäjän vaatimukseen. Saksalla oli ”kana kynittävänä” Puolan kanssa. Saksa halusi rakentaa Saksan Itä-Preussin ja Saksan emämaan välille moottoritien ja rautatien – Puola kieltäytyi edes neuvottelemasta asiasta.

Venäjä halusi miehittää Baltian maat sekä puolet Puolasta – Saksa taas yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi. Niinpä näillä kahdella valtiolla oli yhteisiä intressejä, joten ne pääsivät helposti sopimukseen keskenään. Muistettakoon, että Hitler oli jo Mein Kampfissaan esittänyt, että Saksan verivihollinen on Ranska ja että Saksan on liittouduttava Englannin kanssa. Jos Englannin kanssa ei saa aikaan liittoa, niin sitten Saksan on liittouduttava Venäjän kanssa.

Venäjä pääsi nyt valitsemaan. Jos Venäjä tekisi sopimuksen Englannin ja Ranskan kanssa, niin Toista Maailmansotaa ei tulisi, jos Venäjä tekee sopimuksen Saksan kanssa, niin syttyy Venäjän haluama Toinen Maailmansota.

Lainaan Stalinin puhetta: ”Kysymykseen sota vai rauha on meidän näkökulmastamme tullut ratkaiseva hetki. Jos solmimme avunantosopimuksen Ranskan ja Iso-Britannian kanssa, Saksa vetäytyy Puolan-kysymyksestä ja hakee ”modus vivendia” (tapaa elää yhdessä – jp) länsivaltojen kanssa. Sodan syttyminen voitaisiin näin tosin estää, mutta jatkossa tapahtumien kehitys voisi olla vaarallinen Neuvostoliitolle.

Jos hyväksymme Saksan ehdotuksen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta, saksalaiset hyökkäävät luonnollisesti Puolaan, jolloin Ranskan ja Englannin yhtymistä sotaan ei voi välttää. Euroopassa alkaa vakava levottomuuden ja epäjärjestyksen aika.

Tässä tilanteessa meillä on suuria mahdollisuuksia pysyä sivussa konfliktista ja voimme täten valita edullisimman ajankohdan liittyä sotaan.”

Ensimmäinen etu Venäjälle

”Meidän on hyväksyttävä saksalainen ehdotus ja kohteliaasti kieltäydyttävä englantilais-ranskalaisesta vaatimuksesta. Ensimmäinen etu, jonka saamme jo tällaisesta ratkaisusta, on Puolan alueet Varsovan porteille ja Ukrainan Galitsia.

Saksa myöntää meille täyden toimintavapauden Baltian maissa eikä vastusta Bessarabian liitämistä Neuvostoliittoon. Saksa on valmis luovuttamaan Romanian, Bulgarian ja Unkarin Neuvostoliiton intressipiiriin.”

Venäjän autettava Saksaa sotimaan pitkään

”Siten meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että Saksa voi sotia mahdollisimman kauan ja niin hyvin, että Englanti ja Ranska kuluttavat voimansa ja heikentyvät niin paljon, etteivät enää pysty uhkaamaan Neuvosto-Saksaa.”

”Toverit, parasta neuvostovaltion, työläisten, kotimaan kannalta on sodan syttyminen Saksan ja angloamerikkalaisen blokin kesken! Meidän tulee huolehtia siitä, että tämä sota kestää mahdollisimman kauan ja että se heikentää molempia osapuolia. Tästä syystä meidän täytyy hyväksyä Saksan ehdottama liittosopimus ja toimia sen mukaan siten, että tämä jonain päivänä julistettu sota kestää mahdollisimman kauan.”

————

Niinpä kyseinen sopimus solmittiin. Saksa ja Venäjä hyökkäsivät liittolaisina Puolaan jakaen Puolan keskenään. Saksa olisi halunnut, että Saksan ja Venäjän väliin jäisi 15 miljoonan asukkaan Tynkä-Puola, mutta Venäjä halusi Puolan katoavan kokonaan maailmankartalta. Saksa hyväksyi sen Venäjän vaatimuksen.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu