3.9. Englanti ja Ranska julistivat sodan

3.9.1939 Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Kyseessä ei suinkaan ollut mikään maailmansota. Pari päivää oli ollut käynnissä käytännössä vain kahden eurooppalaisen valtion Saksan ja Puolan välinen sota.

Nyt sitten Englanti ja Ranska julistivat ”sanasodan” Saksalle. Ei se mitään oikeaa sotaa ollut, vaan hyvin matalan intensiivisuuden konflikti. Englannilla oli mahtavan suuri laivasto, jolla se saattoi saartaa Saksaa, ettei Saksa voinut käydä normaalia ulkomaankauppaa – mutta Saksa kävi erittäin laajamittaista kauppaa liittolaisensa Venäjän kanssa. Nimenomaan Venäjä mahdollisti liittolaisensa Saksan sodankäynnin valtavilla strategisten raaka-aineiden toimituksillaan Saksaan.

Englannilla oli hyvin heikot maavoimat, palkka-armeija. Ei niillä voinut lähteä hyökkäämään Saksaan. Englannin ilmavoimatkin olivat silloin hyvin vaatimattomassa mallissa – ei voinut ajatellakaan, että niillä olisi tuotettu Saksalle merkittäviä tappioita. Niinpä Englannin ja Saksan välillä ei käytännössä ollut mainita saakka sotatoimia, vaikka Englanti olikin julistanut sodan Saksalle. Englanti oli vaan joutunut suurisuisuutensa uhriksi – luvannut mahdottomia Puolalle, joka taas niistä lupauksista rohkaistuneena kieltäytyi edes neuvottelemasta Saksan kanssa siitä, että Saksa saisi rakentaa haluamansa moottoritien ja rautatien yhdistämään Saksan Itä-Preussia emämaahan.

Ranskalla sen sijaan oli voimakkaat maavoimat, hirveästi divisioonia, hyviä hyökkäysvaunuja, voimakas tykistö – jopa melkoiset ilmavoimat tukemaan maavoimien taistelua. Mutta Ranskassakin sodankäynti oli enemmän puhetta – suuria sanoja – kuin tekoja. Ranska tosin teki pienimittakaavaisen hyökkäysyrityksen Saksan Siegfried-linjaa vastaan vähentääkseen omantuntonsa kiljumista ja kiilloittaakseen kilpeään. Ranskankin suuret puheet olivat nyt nimittäin halkaisemassa suun – kun olisi pitänyt lunastaa suuret lupauksensa. No, ei siitä hyökkäyksestä ollut mitään mainittavia seurauksia sen kummemmin Saksalle kuin Ranskallekaan. Niinpä sitten vain istuttiin jouten juoksuhaudoissa.

Huomattakoon, että Hitler oli suunnattoman pettynyt ja yllättynyt siitä, että Englanti ja Ranska julistivat Saksalle sodan. Saksahan olisi halunnut liittoutua Englannin kanssa – eikä suinkaan joutua sotaan Englantia vastaan.

3.9.1939 Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop vaati Moskovalta selitystä, suurlähettiläänsä von der Schulenburgin välityksellä, siitä miksi Venäjän puna-armeija ei olekaan vielä sovitusti hyökännyt Puolaan.

Venäjän johto oli tyytyväinen – sota kehittyi aivan kuten he olivat sen suunnitelleetkin. Kannattaa lukea huolella Stalinin puhe 19.8.1939.

Siihen oikeaan Toiseen Maailmansotaan oli vielä pitkä matka ja kauan aikaa.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu