Puolukassa

Olen tänäkin syksynä käynyt lukuisia kertoja luonnossa mm. poimimassa mustikoita, puolukoita ja sieniä. Tänäkin viikonloppuna tein kaksi pitkähköä puolukkareissua ja sienireissun. Varsinkin kun metsään ajaa polkupyörällä ja sitten vielä kävelee pitkän matkaa metsässä ennen poimintaa ja sen jälkeen, niin on hyvää aikaa havainnoida mitä siellä luonnossa oikein on ja pohtia kaikenlaisia luonto-ajatuksia.

Nytkin ajattelin jossakin vaiheessa, että minäkin olen nyt ”roskanpoimija” kuten korkeasti kunnioittamani Raimo Myöhänen. Hän tekee hyvää työtä poimien roskia kaupungissa, jotta voimme elää siistimmässä ympäristössä – minä puolestani poimin roskia (kuten havunneulasia ja puolukanlehtiä) metsästä (tosin siinä ohessa tulee poimittua hieman marjojakin). 🙂

Olen kuitenkin pohtinut siellä vakavampiakin asioita samalla kun olen havainnoinut mitä ympäristössäni näkyy.

Eräs selvä asia on, että jos maastossa ei ole lahoavia kantoja, eikä oksia, niin ei siellä ole juuri puolukkaakaan. Kun sitten tulee vastaan iso lahoava kanto, niin sen ympärillä on yleensä hyvin puolukkaa. Jos kannon vieressä vielä sattuu olemaan kasa lahoavia oksia, niin ompa valtavan paljon isoja upeita puolukan köllyköitä. Tämä sama toistuu ja toistuu jatkuvasti: Ellei kantoja, eikä oksia, niin puolukan varpuja voi kyllä olla, mutta niissä on vähän ja pientä puolukkaa – vaan kun tulee kanto ja oksakasa vastaan, niin ei kun vaan poimimaan tai herkuttelemaan suoraan metsästä suuhunsa.

Mitä opimme tästä?

Metsästä EI saa ryöstää kantoja, eikä oksia kun suoritetaan hakkuu. Uskallan olettaa, että aivan samoin kun lahoava puuaines ”lannoittaa” marjoja sekä sieniä, se tekee samaa puustolle. Jos kannot ja oksat ryöstetään metsästä, niin myös puun kasvu hidastuu.

Puun lahoaminen metsissä kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun – ei ole järkevää ryöstää metsästä kantoja, eikä oksia. Jos niin tehdään, niin sitten metsiä joudutaan lannoittamaan runsaasti kemiallisin lannoittein – se ei ole ympäristöystävällistä toimintaa.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu