Puolustusvalmiutta nostettiin

Suomen puolustusvoimien puolustusvalmiutta nostettiin asteittain ennen Talvisotaa.

Suomen kansa näki välttämättömäksi ryhtyä ”puolustustalkoisiin” jo kesällä 1939. Kansa virtasi vapaaehtoisina linnoittamaan Karjalan Kannasta ja jälkeä syntyi.

Kun Saksan ja Puolan välinen sota syttyi 1.9.1939, niin osa Suomen suojajoukoista kutsuttiin palvelukseen – valmiuden sotilaallinen kohottaminen. Tätä valmiuden kohottamista jatkettiin tipoittain pitkin syyskuuta. Ei herätetty turhaa huomiota yleisellä liikekannallepanolla. Suojajoukot nimensä mukaisesti suojaisivat varsinaisen yleisen liikekannallepanon ja joukkojen keskittämisen puolustusasemiin rajaseudulle. Viimeiset suojajoukot saapuivat Karjalan Kannakselle 10.10. mennessä.

Kun Venäjä kutsui Suomen valtuuskunnan Moskovaan ”neuvottelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä” 5.10.1939, niin Suomi vastasi siihen välittömästi (Mannerheimin esitys 7.10.) suorittamalla yleisen liikekannallepanon alkaen 10.10. Liikekannallepano suoritettiin kuitenkin Ylimääräisten Harjoitusten muodossa julistamatta liikekannallepanoa.

Ylipäällikkyyden siirto

Marsalkka Mannerheim oli ennen liikekannallepanoa vain Puolustusneuvoston puheenjohtaja, joten hänellä ei ollut mitään suoraa valtaa joukkoihin. Presidentti taas ei voinut noin vain luovuttaa ylipäällikkyyttä Mannerheimille kun ei ollut sotatilaa. 10.10. tehtiinkin salainen asetuksen muutos, jonka avulla presidentti Kallio saattoi luovuttaa ylipäällikkyyden Mannerheimille ”ylimääräisten harjoitusten” ajaksi. Se pidettiin salassa, ettei ”ärsytettäisi” Venäjää.

Harhakuva

Ylläolevasta saa helposti virheellisen käsityksen siitä, että Suomi olisi valmistautunut hyvin Talvisotaan ja nyt sitten vaan odotettiin Venäjän hyökkäystä, jotta voitaisiin saavuttaa loistava torjuntavoitto.

Valitettavasti poliitikot olivat Vapaussodan ja Talvisodan välisenä aikana ”säästäneet” mm. asevelvollisten koulutuksesta – oli jätetty kouluttamatta noin 220 000 miestä, joita tulevassa sodassa olisi välttämättä tarvittu.

Vastaavasti oli ”säästetty” puolustusmateriaalihankinnoissa – huippupoliitikkomme onnittelivat julkisesti itseään sodan aattona, ettei oltu hankittu puolustusmateriaalia ”ruostumaan”.

Vertailu

Mielestäni kannattaa tehdä vertailu 70 vuotta sitten vallinneen tilanteen ja nykyhetken tilanteen välillä. Nytkin jätetään noin 20% suomalaisista nuorista miehistä kouluttamatta. Nytkin puolustusmateriaalihankinnoissa ”säästetään” – päinvastoin hävitetään massoittan käyttökelpoista puolustusmateriaalia. Kertausharjoituksia järjestetään aivan liian vähän. Puolustusmäärärahojen taso on aivan ala-arvoisen alhainen. Jne.

Silloin oli sentään suojeluskunnat ja Lotta-Svärd järjestö tehostamassa puolustusta – nyt niitäkään ei valitettavasti ole.

Sama imperialistinen roistovaltio Venäjä on kuitenkin valitettavasti edelleen naapurimme – odottaen sopivaa tilaisuutta hyökätäkseen jälleen Suomen kimppuun sotilaallisesti. Eräs mahdollinen skenaario.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu