Jännite Baltiassa kasvaa
Viimeisin askel tässä on Venäjän Maavoimien komentajan kenraalieversti Aleksander Postnikovin ilmoitus, että Venäjä sijoittaa Viron rajan lähelle Lugaan uusimpia maasta-maahan ballistisia ohjuksia Iskander. Ne ovat ajoneuvoasenteisia ohjuksia, jotka voivat nopeasti vaihtaa paikkaansa, ollen siten melko taistelunkestäviä.
Lugasta ne uhkaavat Viron, Latvian ja Liettuan alueita. Lugassa on ennestään 100 km kantavia taktisia ohjuksia, nyt kantama kasvaa noin viisinkertaiseksi ja uudet ohjukset ovat monikärkisiä. Oletettavasti myös tarkkuus paranee.
Viron parlamentin Eurooppa-asiain valiokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson totesi tänään 27.2.2010, että Venäjä on ottanut Baltian maat ”tähtäimiinsä”.
Edellinen askel Venäjän taholta olivat viimesyksyiset suuret Baltian maiden vastaiset sotaharjoitukset, joista kerroin tässä blogissani. Niissä sotaaharjoituksissa Venäjä harjoitteli Viron, Latvian ja Liettuan valloittamista.
Onneksi NATO sentään näyttää edes pienessä mittakaavassa aikovansa puolustaa Baltian maita ja järjestää pienehköjä sotaharjoituksia Baltian maissa. Esimerkiksi Viroon USAn merijalkaväki tekee tänä vuonna noin yhden pataljoonan (500 miestä) maihinnousun ja ne joukot siirtyvät virolaiselle harjoitusalueelle harjoittelemaan yhdessä virolaisjoukkojen kanssa. Kannattaa huomata mittakaavaero. Venäjän hyökkäykselliseen sotaharjoitukseen osallistui noin 60 000 miestä.
Viron Puolustusvoimain komentaja kenraali Ants Laaneots on aivan aiheellisesti varoittanut vuosien mittaan useaan otteeseen Venäjän olevan suuri sotilaallinen uhka Virolle.
Toivottavasti niin muut NATO-maat kuin myös Suomi ja Ruotsi auttavat edelleen Baltian maita (varsinkin Viroa) tehostamaan puolustustaan oleellisesti. Onneksi Viro ei ole lähtenyt palkka-armeijahömpötykseen, vaan rakentaa edelleen asevelvollisuuteen ja reserviin perustuvaa aluepuolustusta ja kokonaismaanpuolustusta.
Toisaalta on erittäin valitettavaa, että Ranska edes harkitsee modernien suurten maihinnousulaivojen Mistral myyntiä imperialistiselle roistovaltiolle Venäjälle ne helpottavat oleellisesti Venäjän hyökkäystä Georgiaan ja Baltian maihin. Ei viholliselle pidä myydä aseita.
No eiköhän se ”ryssä” pääse sinne Balttiaan halutessaan maitsekin..
Näin ei ammattisotilaana arvelen.
Ilmoita asiaton viesti
1:lle.
Toki ryssä pääsee esimerkiksi Viroon maitsekin – mutta Narvajoki-linjalle ja Sinimäkien kunniakkaille taistelupaikoille se ryssä pysäytettiin puoleksi vuodeksi. Ryssä yritti kaikin voimin ja valtavin tappioin saavuttaa läpimurron vaan ei onnistunut.
Suosittelen lukemaan:
http://jput.fi/Viron_miehitys_1944.htm
Peipsijärven ja Suomenlahden välissä on puolustuksen kannalta varsin ”mukavaa” maastoa ja hyökkääjän kannalta vähemmän mukavaa. Virolaiset taistelivat siellä Leijonan lailla vuonna 1944 estääkseen imperialistista roistovaltiota Venäjää miehittämästä uudelleen maataan.
Vasta kun Venäjä hyökkäsi Peipsijärven eteläpuolitase Viroon (siellä Viroa puolustivat saksalaiset, joilla ei ollut samaa motivaatiota kuin virolaisilla puolustaa omaa isänmaataan), niin Viron valloitus viimein onnistui.
Olen itse useissa Virossa järjestämieni valtakunnallisten sotaharjoitusten skenaarioissa käynyt yksityiskohtaisesti lävitse Viron puolustusta. Eräästä harjoituksesta kävimme jälkikäteen eversti Erkki Nordbergin kanssa tiivistä mailienvaihtoa. Hän oli omissa päätelmissään hyvin pitkälti samoilla linjoilla kanssani.
Maihinnousut virolaisten selustaan hajoittavat Viron vähäiset voimat.
Ilmoita asiaton viesti
Nykymaailmantilanteessa Venäjällä ei ole ”pokkaa” hyökätä Baltiaan. Mutta tokihan he voivat harjoitella sitä tilannetta varten, kun asetelmat maailmassa muuttuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti ne asetelmat eivät ole kiveen hakattuja.
Kun Saksa viimein hyökkäsi länteen 1940 – eli sen voimat oli sidottu sinne, niin Venäjä hyökkäsi saman tien Baltiaan, Bessarabiaan ja Pohjois-Bukovinaan.
Näitä esimerkkejä voisi luetella enemmänkin, mutta jätän tällä kertaa väliin.
Neukkulan romahtamisen jälkeen läntiset demokratiat ovat valitettavasti riisuneet itsensä aseista melko perusteellisesti. Tilanne on sellainen, että jos tulee vielä uusi konflikti esimerkiksi Irania tai Pohjois-Koreaa vastaan, niin lännen voimat ovat taas sidottu ja ryssillä on vapaat kädet hyökätä Baltiaan. Ei juuri naurata.
Ilmoita asiaton viesti
Aika mielenkiintoinen asetelma, kun miettii mainitsemaasi harjoitusjoukkojen välisiä mittasuhteita Venäjän ja Naton kesken. Mutta vielä erikoisemmaksi asian tekee se, että Venäjän sijoittaa kantamaltaan 500 km:n kantomatkan omaavia monikärkiohjuksia Viron ja Pietarin väliselle alueelle aivan Nato-maan läheisyyteen. Mikähän mekkala itänaapurissa nousisi siitä, jos Nato tekisi vastaavan liikkeen ja sijoittaisi Pietariin asti ulottuvia ohjuksia Baltiaan?
Tämä on kummallista pullistelua ydinasevaltiolta, jolla on pitkän kantaman ohjuksia Naton tapaan vaikka kuinka paljon osoittamaan sotilaallista voimaa. Mihin se tarvitsee moisia operaatioita? Oma veikkaukseni on, kansallisen yhtenäisyyden ja kansallistunnon ylläpitoon näinä vaikeina aikoina, joka on synnyttänyt selkeitä merkkejä maan sisäisestä tyytymättömyydestä ja ristiriidoista valtiojohtoa kohtaan. Näillä sotilaallisilla operaatioilla tuskin on niinkään ulkopolittiista ulottuvuutta vaan ennemminkin ovat osa sisäpolitiikan arsenaalia.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka (5): ”Mikähän mekkala itänaapurissa nousisi siitä, jos Nato tekisi vastaavan liikkeen ja sijoittaisi Pietariin asti ulottuvia ohjuksia Baltiaan?”
Mekkalan mittakaavaa voi arvioida siltä pohjalta millaista mekkalaa Kreml on pitänyt siitä, että Puolaan, Romaniaan ja Bulgariaan suunnitellaan sijoitettavan ilmatorjuntaohjuksia (joilla EI voi ampua venäläisiin maamaaleihin).
Itse oletan, että jos NATO sijoittaisi ballistisia lyhyen matkan ohjuksia Baltian maihin, niin Venäjä katsoisi sen syyksi sotaan ja hyökkäisi Baltiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka (5): ”Mihin se tarvitsee moisia operaatioita?”
Kyseessä on Venäjän hajoita ja hallitse-politiikka. Jo nyt osa NATO-maista haluaa lepytellä Venäjää ja osa pelkää aivan aiheellisesti Venäjän hyökkäystä.
Osa sitä lepyttelypolitiikkaa on ollut, etteivät poliitikot ole halunneet antaa sotilaille lupaa tehdä Baltian maiden puolustussuunnitelmia.
Onneksi sentään Liettuan uusi presidentti Grybauskaite on julkisesti vaatinut niitä yksityiskohtaisia puolustussuunnitelmia ottaen tuekseen Latvian ja Viron presidentit.
Ilmoita asiaton viesti
# 6
Jussi, tätä juuri tarkoitinkin tuolla spekulaatiolla. Ilmantorjunta- ja maamaaliohjukset kun ovat strategisesti kaksi täysin erilaista asejärjestelmää. En tältä istumalta voisi kuvitella Naton ryhtyvän sijoittamaan Baltiaan lyhyenkantaman ohjuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka (8): ”En tältä istumalta voisi kuvitella Naton ryhtyvän sijoittamaan Baltiaan lyhyenkantaman ohjuksia.”
On aivan varmaa, ettei sijoita. Venäjä tulee ennemmin tai myöhemmin hyökkäämään jälleen Baltiaan – silti tai siksi NATO-maiden poliitikot EIVÄT tule päättämään ohjusten sijoittamisesta Baltiaan.
Positiivista on, että Viron Ämarin sotilaslentokenttää peruskorjataan parhaillaan vauhdilla. Pian se on siinä kunnossa, että se sodanuhkatilanteessa kykenee vastaanottamaan liittolaisten apulähetyksiä Viroon – ellei Venäjä tee yllätyshyökkäystä ja tuhoa sen kentän jo ennen sitä.
Ilmoita asiaton viesti
# 9
Venäjä ei hyökkää Baltiaan. Ei valtio- tai armeijajohto niin typerä Venäjällä ole. Kyseessä on perivenäläinen provokaatio, joka tällä kertaa kohdentuu Venäjään itseensä. Näillä toimilla halutaan vahvistaa maan yhtenäisyyttä, uskollisuutta keskusjohtoa kohtaan sekä ylläpitää mielikuvaa maan suurvalta-asemasta. Sota Venäjän ja Natomaan välillä on sula mahdottomuus.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka (10): ”Sota Venäjän ja Natomaan välillä on sula mahdottomuus.”
Valitettavasti NATO on ajanut puolustuskykynsä alas niin perusteellisesti, että Venäjä laskee voivansa kaapata Baltian ilman, että NATO vastaa hyökkäykseen sotilaallisesti.
Varsinkin Saksan pitäisi satsata puolustukseen oleellisesti enemmän. Kylmän sodan aikainen puolustuskyky on ajettu totaalisesti alas. Varsinkin Schröder, joka on Venäjän palkkalistoilla, teki paljon pahaa ollessaan Saksan liittokanslerina.
Ilmoita asiaton viesti