Energiahuoltovarmuus tänään – häkäpönttöjäkö?

Talvisodan ja Jatkosodan aikana nestemäisiä polttoaineita säästettiin laittamalla autoihin häkäpönttöjä, joissa poltettiin pilkkeitä siten, että kehittyi häkää (hiilimonoksidia). Se kaasu johdettiin moottoriin puhdistettuna ja moottori toimi sillä jotensakin. Nimenomaan jotensakin – usein kävi niin, että ylämäessä matkustajien piti työntää autoa, että se pääsi mäen päälle.

Jatkosodan jälkeen ja myös nyt nestemäisiä polttoaineita varmuusvarastoidaan Suomessa, jotta sodan tai muun kriisin aikana liikenne toimisi edelleen normaalisti suuruusluokkaa yhden vuoden (kun turha ajo jätetään pois).

Junat kulkivat silloin höyryvetureilla, joiden kattilan alla poltettiin halkoja.

Sotien aikaan kiinteistöjen lämmitys perustui etupäässä halkojen polttamiseen. Sodan aikanakin organisoitiin halkotalkoita, että halkoja riittäisi sekä vetureihin, että kiinteistöjen lämmitykseen.

Nykyisin junat tarvitsevat dieselöljyä tai sähköä. Dieselöljyn varmuusvarastointi hoituu yleisen nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoinnin yhteydessä. Sähköä ei voida varmuusvarastoida.

Kiinteistöjä lämmitetään nykyisin etupäässä kaukolämmityksellä, sähköllä, öljyllä ja pelleteillä. Kaukolämpö tuotetaan usein kivihiilellä, jota myös varmuusvarastoidaan. Myös turvetta poltetaan kaukolämmön tuottamiseksi ja välillä meillä on puutetta turpeesta – jos sattui olemaan märkä kesä. Haketta käytetään myös kaukolämmön polttoaineena. Sekä turpeen, että hakkeen tuottamiseen ja kuljetukseen tarvitaan tuontipolttoaineita, joten niidenkään huoltovarmuus ei ole suinkaan itsestään selvää.

Sähkö

Edellä jo todettiin, ettei sähköä voida varmuusvarastoida – sehän on aivan kauheaa, sillä sähköhän on välttämättömyyshyödyke, jota ilman emme mitenkään tule enää toimeen. Maailmanloppu?

Ilman sähköä kännykät ja tietsikat eivät toimi – tosiaankin maailmanloppu. Ilman sähköä kauppaliikkeet sulkevat ovensa kun kassat eivät toimi. Pankista ei saa rahaa.

Jääkaapista ei saa enää kylmää kaljaa, mikroaaltouunilla ei saa enää lämmitettyä pakasteesta otettua pitsaa. Eihän sellaista elämää voi elää. Eikä voi edes ampua kuulaa kalloonsa jos käsiaseet kerätään pois.

Eli pitänee miettiä voimalaitostenkin huoltovarmuutta.

Ydinvoimala on erinomaisen hyvä huoltovarmuuden kannalta. Ydinvoimalan polttoaine on halpaa ja vie vähän tilaa – sitä on helppo varastoida jokaisen ydinvoimalan yhteyteen usean vuoden tarve – vaikka viiden vuoden kulutus. Olisi helppoa säätää laki, joka velvoittaisi ydinvoimayhtiöt varastoimaan vähintään viiden vuoden tarve polttoainesauvoja voimalaitosten alueelle. Se ei edes nostaisi merkittävästi ydinsähkön tuotantokustannuksia. Minusta sellainen laki pitää säätää, jotta myös sähkön huoltovarmuus tulee edes jotensakin turvattua.

Mutta, mutta – entäpä tasapuolisuus eri sähkön tuotantomuotojen välillä?

Maakaasua ei voi varastoida Suomeen järkevästi, joten sen välitön huoltovarmuus on olematon – eikä myöskään voida vaatia rakennettavaksi maakaasuvarastoja, ei siinä olisi mitään järkeä. Maakaasua polttavat voimalaitokset kykenevät yleensä polttamaan jotakin muuta, esimerkiksi öljyä, joten voitaisiin velvoittaa varastoimaan viiden vuoden kulutusta varten sitä öljyä maakaasun sijaan.

Kivihiiltä polttavat laitokset voidaan aivan hyvin velvoittaa varastoimaan viiden vuoden kulutus kivihiiltä. Kyllä Suomessa tilaa on sen varastoimiseen.

Turvetta ja hakettakin voitaisiin varastoida, mutta ne eivät saisi kastua – varastointi viiden vuoden kulutusta varten ei ole mikään pikkujuttu. Esimerkiksi hake vie mahdottomasti tilaa.

Veden varastointi viiden vuoden vesivoimatuotantoa varten olisi varmaankin mahdollista, mutta kyllä ne vesialtaat olisivat melkoisia – ehkä voitaisiin kuitenkin olettaa sen viiden vuoden kuluessa edelleenkin satavan jonkin verran. Kun otetaan huomioon, että tämän talven jälkeen, kun oli oikea talvi, niin vesialtaat ovat melkein kuivillaan, niin on selvää, että altaita on rakennetava lisää. Tavallinen kesä ei riitä täyttämään altaita.

Mutta miten varastoida tuulta tuulivoimaloita varten? Eihän tällaisina tavallisina talvina tuulivoimalat muutenkaan tuota sähköä mainita saakka valtakunnanverkkoon nettona juuri silloin kun sähköä kulutetaan eniten. Siinä voitaisiin menetellä samalla tavoin, kuin maakaasun suhteen. Tuulivoimayhtiöt velvoitettaisiin varastoimaan korvaavaa polttoainetta, kuten öljyä tai ydinpolttoainetta viiden vuoden sähköntuottoaan vastaavasti – tietenkin käytännössä maksaisivat varastoinnin niiden tuulisähköä korvaavien voimalaitosten polttoainetta niiden voimaloiden yhteyteen. Voitaisiin varmaan käyttää kerrointa 0,25. Jos tuulivoimayhtiön tuulivoimaloiden nimelliskapasiteetti on vaikka 100 MW, niin sen velvollisuus olisi varastoida korvaavaa polttoainetta 25MW tuottamista varten viideksi vuodeksi.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu