Talvisodan ammukset

Puheenvuoron uudistus rikkoi taulukot. Suosittelen siirtymään tähän artikkeliin:

http://jput.fi/Talvisodan_ammukset.htm


 

Lukemattomista lähteistä olemme kuulleet ja voineet lukea, että Suomen kenttätykistöllä oli erittäin vähän ammuksia Talvisodassa, joten se ei voinut tukea tehokkaasti jalkaväen puolustustaistelua, vaikka kenttätykistömme ampumamenetelmät ja osaaminen olivat Maailman huippua. Tässä artikkelissa katsotaan konkreettisesti numeroina millainen se ammustilanne oikein oli – Talvisodan kenttätykeistä löytyy artikkeli täältä.

Ampumatarviketilanne 30.11.1939

Tykkimalli
Laukauksia kpl
Laukauksia/tykki

Kevyet kanuunat (76 K, 76 LK)
205 800
720

Kevyet haupitsit (122 H)
43 500
640

Raskaat kanuunat (107 K)
5 100
510

Raskaat haupitsit (150 H, 152 H)
16 900
528

Yhteensä
271 300[i]

271 300 laukausta ei äkikseltään tunnu kovin pieneltä – voisihan ajatella, että jokaista ryssän jalkaväkiryhmää voisi tervehtiä ammuksella. Siksi tarvitsemme jonkin vertailukohdan ammuskulutusta varten. Talvisota kesti 105 kunnian päivää – olisi kestänyt pidempään jos olisi ollut runsaasti ammuksia tykistölle, eikä sodan lopputulos olisi välttämättä ollut niin lohduton kuin oli. Talvisodassa suomalaisilla meni muualla suhteellisen hyvin paitsi Kannaksella, joten otetaan sieltä esimerkki miten saavutettiin loistavat torjuntavoitot vuoden 1944 kesällä. Siellä vihollisen hyökkäys pysäytettiin usein pelkällä tykistötulella – kun oli käyttää ammuksia. 29.6.1944 Ihantalan suunnan tykistö ampui noin 9 000 laukausta.[ii] 30.6. tykistömme tuki 6.D:aa noin 9 000 laukauksella. Tykistö tuhosi Ihantalan kirkonkylän edustalla 30.6. kymmenkunta vihollisen panssarivaunua epäsuoralla tulella.[iii] Siis yhden divisioonan kaistalla yhtenä päivänä noin 9 000 laukausta. 3.7. klo 9 hyökkäyksessä vihollinen tunkeutui suomalaisten asemiin Pyöräkankaalla, mutta heitettiin takaisin vastahyökkäyksellä. Tämän vastahyökkäyksen tykistövalmisteluun osallistui 15 suomalaista kenttätykistöpatteristoa, eli 180 tykkiä. Tykistömme ampui 3.7. 12 000 kranaattia.[iv] Kenttätykistön ammuskulutus Tali-Ihantala 20.6.-7.7. oli 113 000 laukausta.[v] Eli yhdessä taistelussa suppealla alueella käytettiin parissa viikossa noin puolet ammuksista, joita Suomella oli Venäjän hyökätessä Suomen kimppuun aloittaen Talvisodan.

Tuotanto ja kulutus Talvisodan aikana

Alla olevassa taulukossa näytetään vain keskeisimpien tykkimallien ammusten tuotanto ja kulutus kuukausittain K=76 mm kanuunat, H=122 mm haupitsit.[vi]

Aika
K tuotanto
K kulutus
H tuotanto
H kulutus

Joulukuu 1939
41 000
108 300
6 100
11 000

Tammikuu 1940
55 124
76 999
5 058
8 000

Helmikuu 1940
123 774
128 863
30 126
21 000

Maaliskuu 1940
136 287
85 841
5 471
21 000

Yhteensä
356 185
400 003
46 755
61 000

Joulukuussa ryssät iskivät päätään Karjalan mäntyyn saavuttamatta tuloksia. Tammikuussa niiden piti vetää henkeä, täydentää joukkoja (jotka eivät sattumalta olleet suomalaisten tekemissä moteissa) ja keskittää Suomen rintamalle valtavasti lisää joukkoja sekä kalustoa. Helmikuussa Venäjä yritti taas valloittaa koko Suomen ja maaliskuussa sodittiin vain 13 päivänä.

Hankinnat sodan aikana

Talvisodan kuluessa yritettiin haalia tykkejä ammuksineen sieltä sun täältä, mutta pääsääntöisesti hankitut tykit, eikä siten myöskään ammukset ennättäneet mukaan siihen sotaan.Ruotsista hankituilla 75 K 02 tykeillä ennätettiin kuitenkin ampua 15 848 laukausta. Englannin lahjoittamilla 114 H 18 tykeillä vastaavasti 13 903 laukausta.[vii]

Ammuskulutus Talvisodassa

Pääesikunnan ase-esikunnan ja yhtymien laatimien yhteenvetotaulukoiden mukaan kenttätykistön ammuskulutus oli yhteensä 508 966 laukausta.[viii]

Ammustilanne Talvisodan päättyessä

Jokainen voi tietenkin harrastaa yhteen- ja vähennyslaskua, mutta kannattaa huomata, ettei se määrä mikä jää erotukseksi ollut kuitenkaan käytettävissä siellä missä niitä olisi tarvittu – rintamalla torjumaan vihollisen hyökkäystä. Osa laukauksista (ammus, sytytin, hylsy, ruutipanos) oli tehtailla, varikoissa, kuljetuksessa, täydennyspaikoilla tai sellaisilla rintamanosilla asemissa, jossa niille ei ollut välitöntä uhkaavaa tarvetta, mutta varalla piti kuitenkin olla. Joka tapauksessa ammustilanteessa ei ollut hurraamista 13.3.1940 Talvisodan päättyessä.Kalliiksi tuli säästäminen. Siperia kuitenkin opetti. Jatkosodan alussa 1.7.1941 tykistöllemme oli 2 760 755 laukausta ja Jatkosodan päättyessä, torjuntavoittojen jälkeen 19.9.1944, Suomen kenttätykistöllä oli 2 122 346 ammusta.[ix] Toivotaan, että nykypolvi huolehtii siitä, että tykistöllämme on aina riittävästi ammuksia varastossa pahan päivän varalle ja teollisuutemme kykenee tuottamaan laukauksia lisää massatuotantona.

[i]     Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 551
[ii]    Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 409
[iii]   Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 414
[iv]   Ihantalan ihme, Tuomo Rysti, Tykkimiehet ry. ja Tykistömuseo
[v]    Suomen Sotilas 3/2004 sivu 52
[vi]   Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 551
[vii]  Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 552
[viii] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 552
[ix]    Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 553

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu