Latvia palautti itsenäisyytensä

Latvia otti itsenäisyytensä Vapaussodassa vuonna 1918. Venäjä miehitti Latvian vuonna 1940. Vuonna 1941 Latvia vapautui siitä Venäjän miehityksestä, mutta Saksa alkoi puolestaan miehittämään Latviaa. Latvialaiset taistelivat hyvin uutta Venäjän miehitystä vastaan, mutta Venäjä miehitti silti Latvian uudelleen vuonna 1945.

”Latvian kansanrintama järjesti suuren mielenosoituksen 25. maalis­kuuta 1989 (25.3.1949 alkoivat suuret kyyditykset Siperiaan). Latvian, Viron ja Liettuan kansanrintamat ryhtyivät yhteistyöhön ja vaativat perustettavaksi komissiota, joka tutkisi Molotov-Ribbentrop­sopimuksen laillisuutta.”[i] M-R-sopimus löytyy täältä ja sen salainen lisäpöytäkirja täältä. Venäjä valehteli puoli vuosisataa, ettei lisäpöytäkirjaa ollut olemassa.

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivänä  23.8.1989 baltialaiset järjestivät Tallinnasta Riian kautta Vilnaan kulkevan yhtenäisen (600 kilometriä pitkän) ihmisketjun (noin kaksi miljoonaa ihmistä), jossa ihmiset seisoivat Viron, Latvian ja Liettuan lippujen kera. Tämä ketju näytti kansalaisten itsenäisyyden ja vapauden kaipuun maailmalle konkreettisesti.[ii]

”Vuonna 1990 Latviassa järjestettiin korkeimman neuvoston vaalit, ja kansanrintama sai 170 paikasta 134.”[iii]

”Puolue poisti Riiassa Leninin patsaan ja muut julkiset neuvostomuistomerkit. Toukokuun 4. päivänä Latvian korkein neuvosto äänesti itsenäisyydestä ja päätti, että se käytti korkeinta hallintoval­taa Latvian tasavallassa. Anatolis Gorbunovs valittiin puhemieheksi ja Ivars Godmanis, Latvian yliopiston professori, pääministeriksi. Mielipidemittausten mukaan 92 % latvialaisista ja 45 % ei-lat­vialaisista kannatti itsenäisyyttä.

Kansanrintama ryhtyi vaatimaan neuvostoarmeijan ja neuvostohal­linnon poistamista Latviassa. Riian neuvostoliittolainen sotilasko­mentaja varoitti, että armeija saattaisi puuttua asiaan sotilaallisesti. Tammikuun 2. päivänä 1991 Neuvostoliiton sisäministeriön joukot eli ns. OMON-joukot eli mustat baretit piirittivät lehtitalon ja lopet­tivat näin lehtien ilmestymisen. Baltian sotilasalueen komentaja informoi pääministeri Ivars Godmansia siitä, että Latviaan on tulossa lisää sotavoimia.

Tammikuun 10. [venäläisten – jp] interliike järjesti laajan tapahtuman, jossa vaadit­tiin Latvian hallituksen eroa.

Neuvostojoukot piirittivät Liettuassa Vilnan Radio- ja televisiokes­kusta ja syntyneessä yhteenotossa tappoivat 14 ihmistä ja haavoitti­vat 150 muuta. Riiassa 700 000 ihmistä tuli kaduille ja ryhtyi raken­tamaan barrikadeja tärkeiden julkisten rakennusten ympärille. Mustat baretit terrorisoivat kaupunkia kolmen viikon ajan, ja 20. päivänä tammikuuta he ulkoministeriön luona tappoivat neljä ihmistä ja haavoittivat kymmentä.

Latvialaiset rakensivat barrikadeja ja muita esteitä nimenomaan sen vuoksi, että vuonna 1940 neuvostojoukot marssivat maahan kenen­kään estämättä. Barrikadeista ei olisi ollut tositilanteessa panssareille juuri vastusta. Mutta niillä oli vertauskuvallinen merkitys.”[iv]

21.8.1991 hyväksyttiin Latvian valtiollista statusta koskeva sopimus ja palautettiin Latvian itsenäisyys.[v]

”Suomi puolestaan ilmoitti, että sen vuonna 1919 ja 1921 Latvian tasavallalle antamat tunnustukset olivat edelleen voimassa. Niitä ei ollut koskaan muodollisesti peruutettu! Molemminpuolisesti perustet­tiin suurlähetystöt; Latvian suurlähettilääksi Suomeen nimitettiin kääntäjä ja kirjailija Anna Zhigure.”[vi] [Suosittelen kirjaa Anna Zigure, Latvian maa ja taivas, vuodelta 2000 – jp]

”Itsenäisestä Latvian tasavallasta tuli Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen syyskuun 17. päivänä 1991. Perustuslakina käytettiin Latvian tasavallan vanhaa perustuslakia vuodelta 1922.”[vii]

”Viimeiset Venäjän joukot poistuivat Latviasta 31. elokuuta 1994.”[viii] Nyt Latvia oli sitten ihan oikeasti itsenäinen ja riippumaton puoli vuosisataa kestäneen Venäjän verisen ja raskaan miehityksen jälkeen. Latvian suureksi ongelmaksi jäi kuitenkin edelleen suuri määrä venäläisiä Latviassa.

Latvian edellinen presidentti Vaira Vike-Freiberga joutuikin presidenttikautenaan toteamaan venäläisistä Latviassa: ”Jos haluavat olla venäläisiä menkööt Venäjälle.” Laittamattomasti sanottu. Se pätee yhtä hyvin venäläisiin mm. Virossa ja Suomessa.

—–

[i] Marjo Mela, Latvian historia, 1997, sivu 106

[ii] Matti Lukkari, Viron itsenäistyminen, 1996, sivu 182

[iii] Marjo Mela, Latvian historia, 1997, sivu 106

[iv] Marjo Mela, Latvian historia, 1997, sivu 107

[v] http://www.mfa.gov.lv/fi/helsinki/about-latvia/Muistojamerkkipaivat/

[vi] Marjo Mela, Latvian historia, 1997, sivu 109

[vii] Marjo Mela, Latvian historia, 1997, sivu 108

[viii] Anna Zigure, Latvian maa ja taivas, 2000, sivu 224

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu