Pitkä ja syvä suomettumiskausi näkyy – Armas Kumpulainen

Kanssabloggaajamme Armas Kumpulainen on julkaissut vuonna 2007 kirjan Sodan kasvot. Kirjassa on sotaveteraanien haastatteluja, mutta aluksi on pitkä yleisesitys maailmantilanteesta ennen Toista Maailmansotaa, Talvisodasta, Välirauhasta ja Jatkosodasta.

Armas on nähdäkseni pyrkinyt antamaan totuudenmukaisen kuvan – mutta syvä ja pitkä suomettumiskausi näkyy tekstissä selvästi. Venäjän imperialistisia toimia selitetään parhain päin tai
jätetään kokonaan mainitsematta. Joskus kerrotaan puolitotuus passiivissa. 2007 ilmestyneessä kirjassa olisi hyvinkin voinut käyttää suorempaa kieltä – kertoa totuuden kylmän asiallisesti. Nyt asioiden todellista laitaa tuntemattomille henkilöille jää virheellinen kuva
tärkeistä historiallisista tapahtumista.

Otan tähän artikkeliin joitakin esimerkkejä. Numeroin esimerkit keskustelun helpottamiseksi.

1. Aluksi kohdassa lukijalle: ”Haastatellut käyttivät poikkeuksetta vihollisesta ilmaisua ”ryssä”. Sen käyttöä on kirjassa vähennetty ja muutettu toiseen muotoon, …”

Eikös se ole haastatellun henkilön sanomisten vääristelyä?

2. Luvussa Suomi itsenäistyy sivuutetaan tärkeitä tosiasioita:

– Venäjä ei vetänyt miehitysjoukkojaan Suomesta;

– Venäjä yllytti suomalaisia punaisia nousemaan kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan;

– Venäjä aseisti kapinalliset;

– Venäjä lähetti vakinaisen armeijan joukkojaan hyökkäämään
Suomen kimppuun, Suomen ja Venäjän välillä vallitsi sotatila. Vapaussota oli Suomen ja Venäjän välinen sota, joka päättyi
Suomen ja venäjän välillä solmittuun
rauhansopimukseen.

3. Luvussa Rauhaton Eurooppa ja Suomi:
”Suomi vetosi rauhattomana pysyneessä Itä-Karjalan
kysymyksessä marraskuussa vuonna 1921 Kansainliittoon. Suomesta
oli ollut eri ryhmittymiä antamassa apua kommunistista voimaa
vastaan taistelleille Itä-Karjalan asukkaille.”

Tottahan tuo on, mutta jälleen jätetään kertomatta tärkeitä asioita,
Venäjän hyväksi:

– Kyseessä oli etnisten suomalaisten asuttamat alueet, joilla venäläiset olivat tunkeilijoita, hyökkääjiä, anastajia, miehittäjiä, pakkovenäläistäjiä;

– Karjalaiset pyysivät apua Suomelta, mutta virallinen Suomi ei auttanut;

– Karjalaiset päättivät liittyä Suomeen;

– Suomi ja Venäjä olivat sopineet Tarton rauhansopimusta solmittaessa karjalaisten ja inkeriläisten itsehallinnosta, mutta Venäjä rikkoi sopimusta;

– Karjalaiset itse nousivat Vapaussotaan Venäjästä;

– Suomi ei taaskaan auttanut heimoveljiämme.

4. Luvussa Uutta Maailmanpaloa kohti: Saksan ”Ero Kansainliitosta oli tapahtunut jo pian Hitlerin valtaantulon jälkeen vuonna 1933. Saksa kehitti itselleen huomattavan lento- ja panssariaseen ja samalla se koulutti kaikki ikäluokat sotilaiksi.”

Hoh, hoijakkaa.

Saksalla oli Versaillesin rauhansopimuksen jäljiltä ollut vain 100 000 miehen armeija, jolta oli kielletty panssarit ja lentokoneet. Tottahan toki Saksan piti saada itselleen puolustuskykyiset puolustusvoimat. Täytyy verrata Saksan puolustusvoimien vahvuutta ja aseistusta ainakin Venäjän ja ranskan vahvuuksiin ja aseistukseen. Nyt
annettiin sellainen mielikuva, että Saksa olisi hampaisiin saakka aseistunut ja valmistautui hyökkäämään itään.

Todellisuudessahan Saksa rakensi asevoimiaan syvässä yhteistyössä Venäjän kanssa ja myös liittoutui Venäjän kanssa Venäjän aloitteesta. Nimenomaan Venäjä rakensi itselleen aivan valtavan hyökkäysarmeijan ja valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin voimin, mutta se ”unohdetaan” kokonaan kertomatta.

Nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan Toisen Maailmansodan, ei suinkaan Saksa.

5. Edelleen kerrotaan Saksan hyökkäyksestä Puolaan, mutta ”unohdetaan” kertoa, että Venäjä ja Saksa hyökkäsivät yhdessä
Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään ja pitäen yhteiset voitonparaatin ja voitonjuhlan.

6. Edelleen samassa luvussa sivulla 31: ”Neuvostoliitto sanoi 28. päivänä marraskuuta vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimuksen irti ja katkaisi diplomaattiset suhteet Suomeen.”

Tässä vaiheessa minulla viimeistään nousee verenpaine ja tulee mustia ajatuksia mieleen. Tämä olisi ollut erittäin tärkeää kertoa totuudenmukaisesti – vaikka jättää kertomatta Italiasta, Japanista, jne.

– Suomen ja Venäjän välillä solmittiin hyökkäämättömyyssopimus, sen teksti löytyy täältä;

Sen hyökkäämättömyyssopimuksen jatkosopimuksessa
vuodelta 1934 jatkettiin sopimusta vuoden 1945 loppuun, EIKÄ sitä voinut irtisanoa;

– Sen sijaan, että höpötetään irtisanomisesta (valehtelua) olisi pitänyt yksinkertaisesti todeta: Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun
30.11.1939 RIKKOEN törkeästi Suomen ja Venäjän välillä voimassa olleita hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta, sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä, sekä allekirjoittamaansa YKn edeltäjän Kansainliiton peruskirjaa
.

7. Luvun Talvisota sain luettua ilman suurempia sydämentykytyksiä. 🙂

Samoin luvun Välirauha. Hieman enemmänkin olisi voinut kertoa, mutta oli menneeksi.

8. Luvun Jatkosota alussa meillä sitten valitettavasti menee Armaksen kanssa ”sukset ristiin”. Minun mielestäni olisi ollut erittäin tärkeää kertoa täsmällisesti miten Jatkosota oikein alkoi:

– Kun Venäjä epäonnistui Talvisodassa yrityksessään valloittaa koko Suomi, niin Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun;

– Pohjois-Suomen alueella oli hieman saksalaisia joukkoja, mutta Suomi oli selväsanaisesti kieltänyt Saksaa hyökkäämästä Suomen alueelta Venäjän alueelle ja asettanut ehdoksi sotaanlähdölle, että Venäjä ENSIN hyökkää Suomen kimppuun;

– Nimenomaan Venäjä hyökkäsi ENSIN Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan;

– Saksan ylin sodanjohto pyysi Suomelta lupaa aloittaa operatiiviset lennot, ja tiedustelun, Suomen alueelta perustellen pyyntöään sillä, että Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun;

– Suomi antoi kyseisen luvan Saksalle alkaen 25.6.1941 kello 00.00.

9. Edelleen samassa luvussa Jatkosota ollaan jo vuoden 1944 torjuntataisteluissa: ”Ilomantsissa käytiin vielä rajut mottitaistelut. Pian Stalin lopetti laajemmat sotatoimet …”

Asioista tietämättömälle jäi epäselväksi kuka motitti ja ketä, sekä
kuka voitti taistelun.

Olisi pitänyt olla rohkeutta kertoa, että suomalaisjoukot motittivat Ilomantsin maastoon tunkeutuneet kaksi venäläisdivisioonaa, sekä torjuivat kolmen venäläisen merijalkaväkiprikaatin ja
pioneeriprikaatin apuuntuloyritykset.

Suomalaisjoukot löivät kyseiset venäläisdivisioonat ja jäivät voittajina taistelutantereelle – saaden divisioonien raskaan kaluston
sotasaaliikseen. Muistakin torjuntavoitoista olisi ollut hyvä
mainita:

– Kolme torjuntavoittoa Kannaksella;

– Torjuntavoitto U-asemassa.

10. Todettakoon lopuksi, että monista asioista Armas Kumpulainen kertoo aivan oikein – mutta hänen tietolähteensä ovat olleet paikoitellen hyvin suomettuneita, joten ansiokkaassa kirjassa on yllämainittuja puutteita.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu