Venäjä veti joukkojaan Suomen suunnalta Jatkosodan alussa

Epäonnistuttuaan Suomen valloituksessa Talvisodassa Venäjä valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun Välirauhan
aikana.

Sen valmistautumisen yhteydessä Venäjä keskitti Suomea vastaan merkittävät hyökkäysjoukot, mukaanluettuna mekanisoituja joukkojaan.

Esimerkiksi Imatraa vastaan Venäjä keskitti erittäin vahvan 10.
Mekanisoidun Armeijakunnan ja valiojoukkonsa 1. Panssaridivisioonan Alakurttiin tarkoituksena katkaista Suomi kahtia kapeimmalta kohtaa.

On Suomen onni, että Saksa teki voimakkaan ennakoivan iskun itään 22.6.1941 ennen kuin Venäjä ennätti hyökätä taas mekanisoiduilla joukoillaan Suomen kimppuun. Toki Venäjä aloitti Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen
22.6.1941 kello 6.05. Mutta JOS Suomi ei olisi ennättänyt keskittää
joukkojaan puolustukseen JA Venäjä olisi tehnyt yllätyshyökkäyksen
Suomea vastaan keskittämillään voimilla, niin kusessa olisi oltu.

No, toteutuneessa historiassa Saksa iski itään, Venäjä aloitti Jatkosodan Suomea vastaan, mutta kun Venäjä kärsi valtavia tappioita sodassa Saksaa vastaan, niin Venäjä joutui vetämään runsaasti joukkojaan Suomen suunnalta paikkaamaan aukkoja Saksan rintamalle.

Lainaus

”Heinäkuun ensimmäisen viikon loppuun mennessä oli kaikki [Pohjois – jp]rintaman suorassa johdossa olleet joukot (1.MekAK, 10.MekAK, 70.D, 191.D, 177.D) paiskattu Ostrovin, Pihkovan ja Lugan luokse. 7.A:n joukoista otettiin vielä 237.D, joka ennätti Karjalassa olla vain kolme-neljä päivää.”i

Kartoista

Venäjän 163. Mekanisoidun Divisioonan taistelukäsky, jonka 1. Mekanisoidun Armeijakunnan komentaja allekirjoitti 22.6.1941 kello 22.05 oli kirjoitettu Suomen topografisen kartan kääntöpuolelle
– ilmeisesti muuta puhdasta paperia ei ollut käden ulottuvilla,
mutta suomalaisia karttoja oli yllinkyllin. Myös jatkossa suomalaisia karttoja riitti muun puhtaan paperin sijaan.ii

———–

i Mark Solonin, 25.Juuni, 2010, sivu 314

ii Mark Solonin, 25.Juuni, 2010, sivu 206

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu