Nyt se on sitten luettu – Jarmo Nieminen

Uuden Suomen blogisti everstiluutnantti Jarmo Nieminen on toimittanut kirjan Taavetti Heikkinen Rintaman poliisi.

Niemisen toimittama kirja perustuu 11.Divisioonan esikunnan yhteydessä toimineen poliisin, päämajan alaisen valvontaupseerin, reserviluutnantti Taavetti Heikkisen sotapäiväkirjaan Jatkosodan lähes koko ajalta, paitsi kesän 1944 taistelut, jolloin Heikkinen oli jo Mikkelissä.

Erityisen ansiokasta kirjassa on, että Jarmo esittää päiväkirjan mahdollisimman autenttisena – sensuroimatta esim. sanaa ”ryssä” tai
edes Heikkisen kirjoittamaa ”saatanan ryssä”, tai ryssistä käytettyjä nimityksiä ”saatanan koirat” ja ”siat”. Autenttinen on autenttista ja
sensurointi on valhetta.

Tällainen juuri tapahtumien aikana kirjoitettu on erittäin arvokasta – vaikka onkin vain yhden reserviluutnantin näkemyksiä ja tuntemuksia, mutta se on juuri hänen tuntojaan tapahtumahetkellä eikä esimerkiksi muistelua vuosikymmeniä myöhemmin. Tietenkin se myöhempikin muistelu on arvokasta ja tärkeää, mutta aika vie tarkkuuden ja tuo virheitä. Helposti sekoittuu fakta ja fiktio.

Everstiluutnantti Nieminen on ansiokkaasti lisännyt viitteitä antaen lisätietoja mm. henkilöistä, yhtymistä ja joukko-osastoista. Viitteet
eivät häiritse varsinaista päiväkirjan sisältöä, mutta halukkaat saavat helposti selvennystä ja/tai lisätietoja. Viitteet ovat nähdäkseni täyttä asiaa, vaikka itse olisin ehkä kertonut jostakin asiasta hieman toisin tai enemmän.

Liitteeksi Jarmo on kirjoittanut yleisesityksen 11.D sotatiestä. Sekin on ihan hyvä – voisi melkein luulla, että Jarmo olisi sotahistorioitsija ja kirjoittanut jotakin muutakin kuin US:n blogiin ”lumisodista”
Helsingissä. Hymy

Päiväkirjallakaan ei kuitenkaan ole ehdotonta todistusarvoa. Otan esimerkiksi miten Taavetti Heikkinen on kirjoittanut kolmeen eri kertaan 22.6.1941 yön tapahtumista Lappeenrannassa.

Ensin sivulla 24: 22.6.1941

”Ikimuistettava päivä, jolloin Saksa aloitti ryssän piiskaamisen. Yöllä kello 2.30 lensi useita pommikoneita Lappeenrannan yli ryssän puolelle ja sitten takaisin; mahtoi siellä ”vanja parahtaa”,
kuten Eka Järveläinen sanoo, – – ”

Sitten sivulla 177: 22.6.42

”Tänään on Saksan-Ryssän sodan alkamisen vuosipäivä. Muistanpa
hyvin kun olin klo 2.15 tienoissa tänään vuosi takaperin Lappeenrannan meijerirakennuksen katolla sen alkamisen
todistajana. Joukko Stuka-koneita lensi itään ja jonkun
tunnin kuluttua takaisin.”

Ja sivulla 237: 22.6.43

”Tänään kaksi vuotta sitten alkoi sota. Aamuyöllä Stukat mennä
jyrräsivät Lappeenrannan pohjoispuolitse rajan yli ja viipyivät matkallaan tunnin. Ryssät ampuivat niitä. Seurasimme Lappeenrannan meijeritalon katolta ja totesimme myrskyn puhjenneen.”

————

Pommikoneita on voinut hyvinkin lentää, mutta pommittivatko ne jotakin kohdetta Venäjän puolella on jo ihan eri asia. On voinut olla toiveajattelua – ryssänvihassa. Esimerkiksi tiedustelulentoja lennettiin molempiin suuntiin.

Stuka taas tarkoittaa yksimoottorista legendaarista syöksypommittajaa Ju-87. On erittäin epätodennäköistä, että
sellaisia olisi lentänyt Lappeenrannan ylitse 22.6.1941.
Ainakaan siitä ei ole olemassa mitään todisteita. Mistä ne olisivat startanneet lennolleen ja minne laskeutuneet. Toimintamatka oli noin 500 km. 25.6.1941 iltapäivällä Suomen alueelta pommitettiin Stukilla Muurmannin rataa, mutta 22.6.???

”sitten takaisin” – ”jonkun
tunnin” – ” viipyivät matkallaan tunnin”. Näin
se tarina muuttuu joka vuosi.

——–

Joka tapauksessa Jarmo Nieminen on tehnyt ”sotahistoriallisen urotyön” toimittaessaan tämän kirjan. Kiitos Jarmo! Suosittelen kirjaa lämpimästi.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu