Saksalaisten miinoituslennosta 22.6.1941 – Jarmo Nieminen

Keskustelu ”kirja-arvostelustani” Jarmo Niemisen toimittamasta
kirjasta USn Puheenvuoropalstalla siirtyi jostakin syystä
keskusteluksi miinoituslennosta. Artikkelini ja keskustelu on
kokonaisuudessaan luettavissä täältä.

Kiitin ja suosittelin Jarmon toimittamaa kirjaa mutta samalla totesin, ettei edes tällainen yksityinen sotapäiväkirja ole
sellaisenaan luotettava todiste. Esitin lainaukset kolmesta eri
päiväkirjamerkinnästä kolmena eri vuotena koskien
samaa lentoa 22.6.1941, jonka silminnäkijänä
reserviluutnantti Taavetti Heikkinen oli ollut. Merkinnöissä
oli mielestäni melkoisia poikkeamia – eli muistikuva oli elänyt
kahdessa vuodessa – puhumattakaan miten sotaveteraanien muistikuvat elävät vuosikymmenien kuluessa. Tarkoitukseni oli vain
näyttää, ettei ihmisen muisti ole kovin hyvä – eikä keskustella kyseisestä lennosta.

Jarmo Nieminen kirjoitti 15.1.2011 klo 01.18:

”Kiitos Jussile kirjan napakasta arvioinnista. Sinussahan on tällaistäkin vikaa. Hienoa. Kiitos.

Heikkinen näki 22.6. yöllä Kronstadtiin matkalla olleet saksalaiset
Ju-88-koneet. Ne tulivat Suomen ilmatilaan Hangon länsipuolelta
lensivät Salpausselän suunnassa Utin yli Lappeenranna
tasalle, josta kääntyivät itää. Ja sinnehän ne miinat huitaisivat. Paluumatkalla pyshädyttiin saksalaiselle tankkausasemalle Uttiin ja siitä matka jatkui aamutunteina takaisin Köninngsbergiin.

Heikkiselle tapaus aiheutti niin suurta iloa, että hän muisti sen
kirjoittaa myöhemminkin hänelle tärkeänä sodan syttymisen vuosipäivänä.

”Sunnuntai 22.6.41 Ikimuistettava päivä, jolloin Saksa aloitti
ryssän piiskaamisen. Yöllä kello 2.30 lensi useita pommikoneita Lappeenrannan yli ryssän puolelle ja sitten takaisin; mahtoi siellä ”Vanja parahtaa”, kuten Eka Järveläinen sanoo.””

Minä vastasin Jarmolle 15.1.2011 klo 07.07:

”Jarmo: ”Heikkinen näki 22.6. yöllä Kronstadtiin matkalla
olleet saksalaiset Ju-88-koneet. Ne tulivat Suomen ilmatilaan Hangon länsipuolelta lensivät Salpausselän suunnassa Utin yli
Lappeenranna tasalle, josta kääntyivät itää. Ja sinnehän ne miinat huitaisivat. Paluumatkalla pyshädyttiin saksalaiselle tankkausasemalle Uttiin ja siitä matka jatkui aamutunteina takaisin Köninngsbergiin.”

————–

Tällainen teoria on tosiaan esitetty jo Mauno Jokipiin kirjassa Jatkosodan synty. On myös kirjoitettu vastaavia mielipidekirjoituksia.

Minusta on kuitenkin hyvin valitettavaa, että sellainen tärkeä
asia esitetään totena, josta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta suorine lainauksineen ja tarkkoine lähdeviitteineen luotettaviin lähteisiin.

Eri teorioissa ja mielipidekirjoituksissa – kuin myös sotapäiväkirjamerkinnöissä on huomattavia ristiriitaisuuksia. Sellainen lento on saattanut tapahtua, mutta minusta siitä ei ole oikein puhua varmana asiana ennen kuin asia on todistettu.

Mahdollisen lennon yhteydessä olisi erittäin mielenkiintoista tietää
esimerkiksi se, että:

a) oliko lennolle Suomen valtiojohdon ja/tai sotilasjohdon lupa?
b) jos oli lupa, niin oliko lennosta tiedotettu ilmavoimille ja ilmatorjunnalle?
c) vai lensivätkö sakut tahallaan ilman lupaa Suomen rajan
ylitse Venäjän puolelle?
d) vai eksyilivätkö sakut Suomen ilmatilassa ja siten kyseessä oli tahaton ilmatilan loukkaus?
e) vai eivätkö lentäneet ollenkaan operatiivisia lentoja Suomen alueelta Venäjän alueelle – Suomihan oli ne kieltänyt:
http://jput.fi/Jatkosodan_alku.htm
f) jos koneet todella lensivät Suomen rajan ylitse, niin mitä
ne koneet konkreettisesti tekivät Venäjän ilmatilassa?
Suorat lainaukset ja tarkat lähdeviitteet luotettaviin
lähteisiin?

————

Mainitsemasi miinoituslento EI tapahtunut Suomen ilmatilan kautta, vaan Suomen eteläpuolitse. Ole tarkkana, mitä kirjoitat.
Pommituslennosta on epäselvyyksiä.

Nimittäin jos virheellinen teoria kerrotaan totuutena moneen kertaan, niin joku voi jopa luulla teoriaa totuudeksi – kuten suomalaisten sotilaiden teloitukset 1944.

Sitä teoriaa on väitetty totuudeksi lukemattomia kertoja nimenomaan anonyymien lähteiden toimesta. Minä en anna mitään
arvoa anonyymeille väitteille – mutta kun niitä anonyymejä
väitteitä esitetään tarpeeksi monta kertaa, niin joku voi luulla niitä totuudeksi. Sotahistorioitsijalle on tärkeää muistaa lähdekritiikki.”

Jatkoin kello 9 edellistä kommenttiani uudella kommentilla:

”Miinoituslennosta suora lainaus ja tarkka lähdeviite:

”Sen suoritti Itä-Preussista emo Kampfgruppe 806:n neljätoista
Ju 88 -konetta majuri Emigin joh­dolla. Startti oli 22.6. klo
00.10. Meren päällä lentäen koneet kiersi­vät Itämerta ja Suomenlahtea pitkin paikalle. Ylläkkö aikaansaatiin lopuksi lentämällä aivan matalalla Inkerinmaan päällitse ja lähesty­mällä
Kronstadtinlahtea klo 3.05 Leningradista päin. Kronstadtin
ilmatorjunta oli niin hämmästynyt, että ainoatakaan laukausta ei ammuttu. 28 magneettimiinan pudotus sujui kuin harjoituksissa. Johtokoneessa mukana ollut suomalainen yhdysupseeri opasti sit­ten ryhmän Kotkan kohdalla ollutta sovittua sisääntuloväylää Utin tyhjennetylle kentälle tankkaamaan.”

(Professori Mauno
Jokipii, Jatkosodan synty, sivu 581)

Eli se miinoituslento EI lentänyt Lappeenrannan läheltäkään,
vaan Suomenlahden eteläpuolitse ja lopulta Pietarin Suunnasta
Kronstadtiin. Miinoituksen jälkeen Kotkan kautta Uttiin.”

Jarmo kirjoitti 15.1.2011 klo 10.41:

”Miinoituslennossa ei ole enää epäselvyyksiä. Pentti Manninen,
http://www.kolumbus.fi/sil/, Suomen ilmailuhistoriallisen lehden päätoimittaja on tehnyt arkistotutkimuksen asiasta. Tulokset löytyy viime vuoden viimeisestä numerosta. Ohessa lennosta lyhyt tiivistelmäni:

”22.6.1941 lensi Königsbergistä Etelä-Suomen ilmatilan kautta
reittiä Salo – Lohja – Utti – Lappeenranta – Vuoksen suunta –
(Terijoki – Kronstadt) 12 saksalaista Junkers JU 88 -pommikonetta
miinoittamaan Kronstadtin meriväyliä ja Vienanmeren kanavaa. Suomalaiset ilmavalvontayksiköt näkivät koneet mm. Utissa klo 02.00, Luumäellä klo 02.01-02.27 ja Lemillä klo 02.00-02.25. Taavetti Heikkisen havainto 02.30 sopii edellisiin erinomaisesti.

Paluulennnolla koneet tankattiin Utin lentokentällä. Ensimmäiset
koneet laskeutuivat 03.15 ja viimeiset 03.50. Koneet jatkoivat
paluumatkaansa Utista 05.30 alkaen.

Edellä oleva tieto on ilmailuhistorioitsija Pentti Mannisen seikkaperäiseen tutkimuksen tulos saksalaisten miinoituslennosta. Tiedot perustuvat saksalaisiin, suomalaisiin ja myös venäläisiin
arkistolähteisiin. Mannnisen tutkimustulos on luotettava.
Tutkimus on toistettavissa ja lähteet ovat osoitettavissa.
Lähdekritiikki tutkijalla on jo aiemmissa tutkimuksissa
osoitettu. Onneksi olkoon Pentti Manninen, olet selvittänyt
yhden Suomen sotahistoriaan liittyvän tabun.

Jos Taavetti Heikkisen päiväkirjat olisi julkaistu vaikkapa viime
vuonna, hänen havaintonsa saksalaisista 22.6.1941 olisi
aiheuttanut lähinnä kummastusta siitä, mitä hän oli oikeasti nähnyt. Nyt tieto vain vahvistaa tutkimustulosta, ollen tietenkin siksi arvokas.””

Vastasin Jarmolle 15.1.2011 klo 10.58:

”Jos ylläoleva on totta, niin sitten miinoituslentoja on ollut kaksi
erillistä.

Yksi, jossa oli mukana kapteeni Ervi ja joka EI lentänyt Suomen ilmatilan kautta, vaan Suomen eteläpuolitse ja lopulta idästä
Kronstadtiin.

Toinen josta kerrotaan yllä ja olisi kulkenut Königsbergistä Suomen
ilmatilan kautta.

Niin kauan, kuin en ole nähnyt suoria lainauksia ja tarkkoja lähdeviitteitä, niin asia on kuitenkin kannaltani todistamaton – eli
mielipidekirjoitus.”

Jatkoin vielä 15.1.2011 klo 12.08:

”Jos Pentti Mannisen tutkimus todella perustuu saksalaisiin arkistolähteisiin, niin tutkimuksesta pitäisi selvitä vastaukset
lähdeviitteineen mm. seuraaviin kysymyksiin:

1. Jos koneita oli 12 kpl, niin se vastaisi lähinnä suomalaista laivuetta
ja saksalaista lentuetta. Minkä lentorykmentin mikä lentue oli kyseessä?

2. Kuka oli kyseisen lentueen komentaja ja johtiko hän lentuettaan sillä lennolla ilmassa?

3. Mikä tai mitkä kohteet kyseiselle sotalennolle oli käsketty? Miinat?
Pommit?

4. Oliko lentueelle käsketty lentoreitti? Jos, niin millainen?

5. Oliko mahdollinen käsky lentoreitistä tullut lentorykmentin
komentajalta vaiko vieläkin korkeammalta taholta? Jos, niin
mistä?”

Jarmo 16.1.2011 klo 00.33:

”Kyllä sinun on nyt Jussi uskottava, että kyseinen pommituslento
tehtiin Suomen kautta, mutta ei sinun määritelmiesi mukaan
Suomen kentiltä. Uttia käytettiin vasta paluumatkalla.
Professori Ohto Manninen on tarkastanut ja verranut Pentti Mannisen tiedot. Oikeita ovat. Mitä Erviin tulee, niin sen ovat molemmat Manniset ratkaisseet myös samalla tavoin. Hommaa nuo lehdet. Niissä on meneillään 3-osainen kirjoitussarja saksalaisten miinahyökkäyksestä.”

Vastasin Jarmolle 16.1.2011 klo 06.57:

”Jarmo: ”Kyllä sinun on nyt Jussi uskottava”

—–

Kuuleppas Jarmo – sotahistorioitsija EI SAA uskoa mitään väitteitä.

Olen tilannut kyseiset lehdet – ja jos niissä on mainittu uskottavat lähteet tarkasti ja oikein (kuten tutkimusten lähteet pitää ilmoittaa), niin tilaan itselleni kopiot niistä lähteistä (Saksan arkistoista) ja luen ihan itse mitä niissä lähteissä sanotaan.

Vertaan tietoa muihin lähteisiin ja teen ihan itse johtopäätökset.
Minun EI tarvitse uskoa ketään – vaikka hänellä sattuisi olemaan everstiluutnantin ruusukkeet kauluksessa tai käyttäisi titteliä päätoimittaja.”

Jatkoin vielä 16.1.2011 klo 15.09:

”Jos vielä palataan siihen ”miinoituslentoon”, niin Saksan ilmavoimien arkistot ovat se oikea lähde tutkia mitä todella tapahtui.

22.6.1941 saksalaisten lennoista on esitetty ”miljoona” anonyymiä
valhetta ja joitakin teorioita sekä mielipiteitä. Sen kanssa pitää olla erityisen tarkkana.

Jokainen saa tietenkin uskoa ihan mitä hyvänsä – onhan Suomessa
uskonnonvapaus.

Mielipiteen vapauskin on, mutta ei pidä mennä käskemään
ketään uskomaan – mieluummin pitää esittää vakuuttavat todisteet suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein. Lähdeviite EI ole ”saksalaiset ja venäläiset arkistot”.

On pidettävä mielessä, että Venäjä ja kommunistit ovat
järjestelmällisesti väärentäneet sotahistoriaa – ja levittäneet niitä valheita myös lännessä.”

——————————————————————

Lähetin 15.1.2011 sähköpostin Pentti Manniselle:

”Everstiluutnantti Jarmo Nieminen kertoi Uuden Suomen blogikirjoitukseeni liittyvässä kommentissaan, että:
”Miinoituslennossa ei ole enää epäselvyyksiä. Pentti Manninen,
http://www.kolumbus.fi/sil/, Suomen ilmailuhistoriallisen lehden päätoimittaja on tehnyt arkistotutkimuksen asiasta. Tulokset löytyy viime vuoden viimeisestä numerosta.”

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/58061-nyt-se-on-sitten-luettu-jarmo-nieminen/

Haluan ostaa kyseisen lehden, jossa kerrotaan 22.6.1941
saksalaisten miinoituslennosta Königsbergistä Suomen
ilmatilan kautta. ”

Pentti Manninen vastasi:

”Tuossa Jarmo Niemisen kommentissa on mainittu vain osa lehden sisällöstä: Kronstadtin miinoituslennosta kertova artikkeli on pitkä
artikkelisarja, jonka johdanto-osa ilmestyi numerossa 3/2010
(=Luftwaffe Luonetjärvellä, Malmilla ja Utissa kesällä 1941, 7 sivua). Siinä käsiteltiin suomalaisten lentokenttien luovutusta saksalaisten hyökkäyslentotoimintaa varten (Kronstadtiin, Valkoisen meren kanavalle ja Muurmannille).

Numerossa 4/2010 on käsitelty Kriegsmarinen ja Luftwaffen rannikkolennoston operatiivisia suunnitelmia miinoituksen toteuttamisesta vuodesta 1939 alkaen (Luftwaffen miinahyökkäys Kronstadtiin 22.6.1941, osa 1, 3 sivua).

Seuraavat osat artikkelista ilmestyvät vuoden 2011 puolella.”

———————-

Tilasin ja sain ne molemmat Mannisen mainitsemat lehdet.

Kyseisissä artikkeleissa EI väitetty, vielä vähemmän
todistettu, että lento olisi tapahtunut Suomen ilmatilan kautta.
Toki ne ovat ihan kivoja artikkeleita – mutta ei mitään
tieteellistä tutkimusta kun ei ollut minkäänlaisia
lähdeviitteitä suorista lainauksista puhumattakaan.
Lukemistani Pentti Mannisen artikkeleista selvisi lähinnä
se montako polttoainetynnyriä Uttiin tuotiin junilla
saksalaisten koneiden tankkausta varten. Ainakaan minulle ei ollut
uutinen, että Utissa tankattiin saksalaisia Ju-88 koneita.

Mielipidekirjoituksia. Viimeisen kirjoituksen viimeisenä sanontana on: ”Jatkuu seuraavassa numerossa”.

Jos on vielä joku muu Mannisen kirjoitus kyseisistä lennoista, jota en ole saanut, niin edellisten perusteella epäilen onko siinäkään
lähdeviitteitä (ja suoria lainauksia).

—————-

Asia on erittäin kiinnostava, joten jos saan kunnolliset lähdeviitteet niin tilaan kopiot dokumenteista Saksan arkistoista ja luen ne sitten ihan itse.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu