70 vuotta sitten keskustelut saksalaisten kanssa Helsingissä

Saksan ja Suomen väliset keskustelut molempia osapuolia kiinnostavista asioista jatkuivat 3.-5.6.1941 sotilaiden välillä.
Näistä keskusteluista osallistujat tekivät jälleen keskustelumuistiinpanoja. Pöytäkirjaa ei tehty, eikä molemminpuolisesti allekirjoitettu.

Kahden saksalaiseverstin, joista toinen edusti OKHta ja toinen OKWta, keskustelumuistiinpanot löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

On pidettävä kirkkaana mielessä, että kyseisiä keskusteluja käytiin siltä varalta, että Venäjä jälleen hyökkää Suomen kimppuun – ja Venäjä hyökkäsi alkaen 22.6.1941 kello 6.05.

Kenraali Erfurth Helsingin keskusteluista: ”Suomalaiselta
taholta esitettyjen lausuntojen varauksena oli yhä edelleen se, että
neuvottelujen tulokset koskisivat vain sitä tapausta, että Suomi venäläisten hyökkäyksen johdosta joutuisi vedetyksi mukaan sotaan
. Mahdollista saksalaisten ja suomalaisten joukkojen Pohjois-Suomessa tapahtuvaa yhteistoimintaa
koskevista kysymyksistä päästiin yhteisymmärrykseen. Tähän liittyvistä välipuheista ja niiden toimeenpanon edellytyksinä olleista varauksista oli presidentti Ryti pidetty tietoisena. Hänellä ei ollut niitä vastaan muistuttamista.”

Mannerheim: ”Kesäkuun 10. päivän tienoissa 1941 saapui eversti Buschenhagen toistamiseen Helsinkiin. Hänen lausunnoistaan yleisesikunnassa ilmeni, että hänen tehtävänään tällä kertaa oli toisaalta käydä neuvotteluja mahdollisen yhteistoiminnan käytännöllisistä yksityisseikoista, siltä varalta että
Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen
, toisaalta saada takeita siitä, että Suomi tulisi mukaan sotaan Saksan liittolaisena. Kun olin esitellyt asian tasavallan presidentille ja hän oli vakuuttanut pysyvänsä entisellä kannallaan, ilmoitutin eversti Buschenhagenille, että ei voitu antaa mitään takeita mukaantulostamme sotaan. Suomi oli päättänyt pysyä puolueettomana, mikäli sitä vastaan ei hyökätty.”

Erfurth: ”Ilmeisesti oli eversti Buschenhagenilla tällä viimeisellä matkallaan Helsinkiin ennen sodan puhkeamista toinenkin, huomattavasti suurimerkityksisempi tarkoitus. Todennäköisesti
Saksan puolustusvoimien johdon toimeksiannosta hän koetti yhä uudelleen ja painokkaasti saada Suomen poliittisen johdon tekemään sopimuksen yhteistoiminnasta uhanalaisena olleessa saksalais-venäläisessä sodassa. Tällaiseen sitoumukseen ei Suomen presidentti, ei hallitus enempää kuin sotilasjohtokaan
suostunut. Päinvastoin suomalaiset pysyivät järkkymättä ja pontevasti kannallaan, ettei Suomi milloinkaan aloittaisi hyökkäyssotaa, mutta että koko Suomen kansa yksimielisenä oli päättänyt puolustaa itseään, jos sen
kimppuun hyökätään
.”

Saksan suurlähettiläs Suomessa von Blücher 11.6.1941 Saksan ulkoministeriölle Suomen määräävässä asemassa olevista
miehistä: ”Ainoakaan heistä ei ollut valmis käymään hyökkäyssotaa, mutta kaikki olivat päättäneet puolustautua hyökkäystä vastaan.”

Tarkat lähdeviitteet lainauksiin löytyvät tästä pitkästä alkuperäisestä artikkelistani.

jussina

Kokoomuslainen lähes puoli vuosisataa. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä suunnilleen saman verran. Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) jäsen enemmän kuin neljännesvuosisadan. Kotisivu: jput.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu